Opas
Ohje
Julkisista suurteoksista tunnetuilta kuvanveistäjiltä löytyy myös pienoistaidetta. Hyvä esimerkki ovat Ville Vallgrenin kotipajassaan muovailemat terrakottaveistokset, kuten elämäniloinen 20 cm korkea Tanssija.

Julkisista suurteoksista tunnetuilta kuvanveistäjiltä löytyy myös pienoistaidetta. Hyvä esimerkki ovat Ville Vallgrenin kotipajassaan muovailemat terrakottaveistokset, kuten elämäniloinen 20 cm korkea Tanssija.

Kuva Sanna Liimatainen

Miten valita veistos?

5 vinkkiä, miten opettelet arvioimaan veistoksen laatua.

Moni tai­teen har­ras­ta­ja tun­tee it­sen­sä epä­var­mak­si veis­tos­ten edes­sä. Yk­si em­pii, löy­tyy­kö ko­dis­ta so­pi­vaa paik­kaa. Toi­nen miet­tii, on­ko veis­tos oi­ke­as­ti van­ha ja ai­to. Kos­ka veis­tok­set ovat vä­hem­män ky­syt­ty­jä kuin tau­lut, niis­tä voi teh­dä ra­ha­nar­voi­sia löy­tö­jä. Va­lin­nan­va­raa on kai­kil­le lom­pa­koil­le, ja mikä haus­kin­ta, kol­miu­lot­tei­sen tai­de­te­ok­sen voi aset­taa pöy­däl­le, hyl­lyl­le, lat­ti­al­le, ja­lus­tal­le, par­vek­keel­le tai te­ras­sil­le.

1. Ma­te­ri­aa­li. Mitä kal­liim­pi ma­te­ri­aa­li, vaa­ti­vam­pi tek­niik­ka ja suu­rem­mat val­mis­tus­kus­tan­nuk­set, sitä ar­vok­kaam­pi veis­tos. Kal­leim­pia ma­te­ri­aa­le­ja ovat prons­si ja mar­mo­ri. Edul­li­sia ovat kip­si, bisk­vii ja puu.

2. Ai­tous. On­ko veis­tos sig­nee­rat­tu? On­ko mo­nog­ram­mil­la sig­nee­ra­tun työn te­ki­jä tun­nis­tet­ta­vis­sa? Löy­tyy­kö tai­de­va­li­mon lei­ma? Ni­mi­laat­ta tai pin­taan kiin­ni­tet­ty va­li­mo­lei­ma ei­vät ta­kaa veis­tok­sen ikää ja ai­tout­ta. Sig­nee­raus siir­tyy muo­tis­ta suo­raan val­mii­seen te­ok­seen, kun veis­tos teh­dään va­la­mal­la. Sik­si te­ki­jän nimi ei yk­sin rii­tä vah­vis­ta­maan työn al­ku­pe­rää ja ai­tout­ta. Myös­kään laat­taan kai­ver­ret­tu nimi ei ole tae te­ki­jäs­tä. Laa­tan voi hel­pos­ti vaih­taa te­ok­ses­ta toi­seen tai teet­tää kai­ver­ta­jal­la ja kiin­nit­tää veis­tok­seen tai ja­lus­taan jäl­keen­päin.

3. Laa­tu. Näyt­tää­kö työn jäl­ki huo­lel­li­sel­ta ja vii­meis­tel­lyl­tä? Nä­kyy­kö te­ki­jän am­mat­ti­tai­to ta­vas­sa, jol­la hän on kä­si­tel­lyt ma­te­ri­aa­lia ja työ­vä­li­nei­tä? Työn laa­tu on ku­van­veis­ton tär­keim­piä ar­vi­oin­ti­pe­rus­tei­ta. Prons­si­veis­tok­sen esi­työs­tä, muo­tis­ta ja vii­meis­te­lys­tä vas­taa tai­tei­li­ja it­se. Va­la­mi­sen hoi­ta­vat tai­de­va­li­mon am­mat­ti­lai­set. Yk­si­tyis­koh­dat erot­tu­vat sel­väs­ti, ja pin­ta on vi­vah­tei­kas. Myös veis­tok­sen poh­ja on työs­te­tyn nä­köi­nen.

4. Kun­to. En­nen os­to­tar­jous­ta tar­kas­ta veis­tok­ses­ta naar­mut, kol­hut ja li­kai­set pin­nat. Mar­mo­ri­veis­tok­ses­sa arim­pia paik­ko­ja ovat ul­ko­ne­vat yk­si­tyis­koh­dat, ku­ten sor­met ja var­paat. Ko­vat ja pai­na­vat ki­vi­veis­tok­set kol­hiin­tu­vat hel­poim­min reu­nois­ta, kul­mis­ta ja ja­lus­tas­ta. Ke­ra­miik­ka­veis­tok­seen saat­taa il­mes­tyä mur­tu­mia jo val­mis­tus­vai­hees­sa, ja myös puu­veis­tok­seen voi ajan myö­tä syn­tyä hal­ke­a­mia. Pie­net vau­ri­ot voi hy­väk­syä osak­si ma­te­ri­aa­lin luon­net­ta, mut­ta syvä mur­tu­ma ja sii­tä seu­raa­va sel­vä rik­koon­tu­mis­vaa­ra mi­ni­moi­vat te­ok­sen ar­von.

5. Ja­lus­ta. Tut­ki, mi­ten veis­tos on lii­tet­ty alus­taan­sa ja var­mis­ta, et­tei alus­taa ole vaih­det­tu. Tai­tei­li­jan va­lit­se­ma ja­lus­ta on plus­saa. Ka­don­nut ja­lus­ta on kor­vat­ta­vis­sa, mut­ta sil­loin al­ku­pe­räi­nen il­me on pois­sa.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Tui­ja Pel­to­maan kir­joit­ta­ma al­ku­pe­räi­nen Os­ta­jan opas -teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä nro 7/2018.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ