ANTTI KAIJALAINEN KUVAT HUUTOKAUPAT JA VALMISTAJAT
Trendit
Riihimäen Lasin Ainamo lukeutuu suosituimpiin kotimaisiin kristallisarjoihin. Lähtöhinta 250 e / 34 osaa, Bukowskis.
Kristallin valoa taittavat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa tässä 1800-luvun lopun kimaltelevassa kattokruunussa. 940 e, Stockholms Auktionsverk Helsinki.
Funkis toi mukanaan fasettihiotut kristallimaljakot. Göran Hongellin Karhulalle suunnittelema maljakko. Vasarahinta 100 e, Hagelstam & Co.
Art nouveau -tyyliä, joka meillä tunnetaan paremmin jugendina, edustava jardinière – kukka- asetelmalle varattu ylellinen astia hiottuine kristallimaljoineen – tuo kattaukseen erityisen hienostuneen tunnelman. 250 e, auctionet.com.
Kimallusta & kilahduksia
Suolakot edustavat maineikasta böömiläistä kristallia 1700-luvun lopulta. Vasarahinta parille 190 e, auctionet.com.
Mikä erottaa kristallin tavallisesta lasista? Ainakin paino, sillä kristalli sisältää lyijyä. Se tekee kristallista tavallista lasia pehmeämpää ja helpommin hiottavaa. Hionta parantaa kristalliesineen valontaittokykyä. Kun kristallia napauttaa, sillä on kirkas ja pitkä sointi. Kristalli keksittiin 1600-luvulla Böömissä, joka sijaitsee nykyisen Tšekin alueella. Suomessa lyijykristallin tuotanto alkoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Iittalan ja Riihimäen lasitehtaissa. Suomalaisen kristallin kulta-aika osui 1920-luvulle, jolloin kristalliesineet hiottiin koristeellisesti. Rakastettuihin kristallisarjoihin kuuluivat Aino, Yrjö ja Leo. Kristallista tehtiin myös suomalaisia moderneja taidelasiesineitä, jotka niittivät mainetta 1950-luvun Milanon triennaaleissa. Kristalliesineitä ei pidä pestä astianpesukoneessa ja käsin tiskatessa tulee välttää liian kuumaa vettä.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Mökin edustalla kasvaa kauniin liilana kukkiva kärhö, joka puskee esiin betonilaattojen väleistä. Kesän ajaksi Fiia virittää sille tukisiimat, joita pitkin kärhö saa kasvaa ikkunan eteen. Kasvun hillitsemiseksi Fiia leikkaa sen vuosittain alas. Puutarhakalusto on kirppislöytö.
Jani Laukkanen
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.
Mökin edustalla kasvaa kauniin liilana kukkiva kärhö, joka puskee esiin betonilaattojen väleistä. Kesän ajaksi Fiia virittää sille tukisiimat, joita pitkin kärhö saa kasvaa ikkunan eteen. Kasvun hillitsemiseksi Fiia leikkaa sen vuosittain alas. Puutarhakalusto on kirppislöytö.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT