Van­ha puu­ta­lo Lo­vii­sas­sa al­koi tun­tua elä­väl­tä, ihan kuin se ha­lu­ai­si ker­toa yli sa­ta­vuo­ti­sen his­to­ri­an­sa ilot ja su­rut. Talo tuli myyn­tiin 2000-lu­vun alus­sa, ja se kiin­nit­ti Hel­sin­gis­sä asu­nei­den Sis­ko Hal­la­vai­ni­on ja Ris­to Aal­to­sen huo­mi­on. Kun Ris­to jäi eläk­keel­le vuon­na 2004, pa­ris­kun­ta et­si rau­hal­li­sem­paa asuin­paik­kaa. Hei­dän toi­vee­naan oli van­ha puu­ta­lo me­ri­nä­ky­mäl­lä ja puu­tar­hal­la – ja juu­ri sel­lai­nen löy­tyi Lo­vii­sas­ta. Moni muis­taa Ris­to Aal­to­sen (1939-2021) Kan­sal­lis­te­at­te­rin pit­kä­ai­kai­se­na näyt­te­li­jä­nä, jon­ka kas­vot tu­li­vat tu­tuik­si myös lu­kui­sis­ta elo­ku­vis­ta ja te­le­vi­si­o­sar­jois­ta. Sis­ko Hal­la­vai­nio on teh­nyt ­uran­sa kie­len­kään­tä­jä­nä ja jat­kaa am­mat­tia nyt osa-ai­ka­eläk­keel­lä.

Ruokasalin empiretyylinen kristallikruunu on saatu perintönä. Jugendia edustava kaappi löytyi talon vintiltä. Kaapin keskellä seisoo Ville Vallgrenin terrakottaveistos. Tapetti on William Morrisin Willow Boughs Blue.

Sisko Hallavainiolla on Villa Aaltosessa monta rautaa tulessa. Yläpuolella näkyy Kuutti Lavosen värejä hehkuva serigrafia Parisiana (2012).

Puu­tar­han ja his­to­ri­an hen­ki

Isolta verannalta on näkymä merelle. Viinirypäleet ovat oman puutarhan satoa. Terassikalusteet ovat ranskalaisen Fermobin tuotantoa.

Ke­vääl­lä 2005 os­tet­tu talo oli ra­pis­tu­nut, mut­ta sen run­ko oli ter­ve. Suu­rin haas­te oli puu­tar­ha, joka vaa­ti mit­ta­van kun­nos­tuk­sen. Nyt puu­tar­ha on mo­ni­muo­toi­nen ko­ko­nai­suus, jos­sa yh­dis­ty­vät puis­to­mai­suus, met­sä­puu­tar­ha, muo­to­puu­tar­ha ja rans­ka­lai­nen po­ta­ger. Puu­tar­han eri­koi­suus on kak­si­ker­rok­si­nen me­hi­läis­pa­vil­jon­ki. Me­hi­läis­ta­lo on tiet­tä­väs­ti maa­il­man suu­rin la­jis­saan.

Olohuoneen piano on Sisko Hallavainion isotädin perintö. Yläpuolella Airi Niemi-Pynttärin teos. Nojatuolit 1920–1930-luvulta ovat periytyneet Risto Aaltosen äidiltä. Empiretyylinen kristallikruunu on ostettu lahtelaisesta Antiikkitukusta.

Kyl­py­lä­vie­rai­ta ja va­lo­ku­vaa­jan jäl­kiä

Kuutti Lavosen serigrafia teos Dragon (2024). Alapuolella kansipenkki matkustajahöyrylaiva S/S Ariadnesta. Se oli liikenteessä vuosina 1914–1968.

Vil­la Aal­to­nen tun­net­tiin ai­em­min ni­mel­lä Vil­la Åkerb­lom. Se val­mis­tui vuon­na 1898 Lo­vii­san kyl­py­lä­vie­rai­den täy­si­hoi­to­lak­si. Ta­los­sa oli nel­jä huo­net­ta ja yh­tei­set ti­lat, ja sen omis­ti maal­lik­ko­saar­naa­ja Gus­tav Roos. Myö­hem­min ta­lon os­ti tul­li­vir­kai­li­ja Ot­to Åkerb­lom, jon­ka poi­ka Aa­tos tun­net­tiin erak­ko­na ja in­nok­kaa­na va­lo­ku­vaa­ja­na. Hän do­ku­men­toi Lo­vii­san elä­mää ja oli ai­na pai­kal­la, kun Lo­vii­sas­sa sat­tui jo­tain kiin­nos­ta­vaa. Hän oli kuin ny­ky­a­jan pa­pa­raz­zi. Hän myös oli val­tai­san me­hi­läis­pa­vil­jon­gin ra­ken­ta­ja.

Elä­mä, joka ei kos­kaan val­mis­tu

Vil­la Aal­to­nen on ol­lut vuo­sia mu­ka­na Lo­vii­san Wan­hat Ta­lot -ta­pah­tu­mas­sa. Si­sus­tus hei­jas­taa eri ai­ka­kau­sien ker­ros­tu­mia ja pa­ris­kun­nan pe­rin­tö­e­si­nei­tä. Sis­ko Hal­la­vai­nio yl­lä­pi­tää puu­tar­haa, hoi­taa me­hi­läi­siä, ku­too mat­to­ja ja jär­jes­tää pie­niä ta­pah­tu­mia. Hä­nen elä­män­fi­lo­so­fi­an­sa ki­tey­tyy Jaan Kap­lins­kin aja­tuk­seen: elä­mä on lo­pu­ton­ta kor­jaa­mis­ta ja ko­hen­ta­mis­ta – ei­kä mi­kään tule kos­kaan täy­sin val­miik­si.

Jut­tu on täs­sä ly­hen­net­ty­nä. Al­ku­pe­räi­nen jut­tu on jul­kai­su An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 9/2025.