Kolmen Kruunun ikkunamaalaukset on toteuttanut taiteilija Fritz Hilbert.

Kruu­nun­haan klas­sik­ko

Kun as­tuu Kol­me Kruu­nua -ra­vin­to­laan, koh­taa in­te­ri­öö­rin, joka on säi­ly­nyt lä­hes muut­tu­mat­to­ma­na sen pe­rus­ta­mis­vuo­des­ta 1952 läh­tien. Si­sus­tus on tai­tei­li­ja Emil Ruo­ko­lai­sen kä­si­a­laa. Ik­ku­noi­den näyt­tä­vät la­si­maa­lauk­set on teh­nyt tai­tei­li­ja Fritz Hil­bert. Ka­tos­sa roik­kuu suo­ma­lais­ta muo­toi­lun his­to­ri­aa. Al­ku­pe­räi­set mes­sin­ki­va­lai­set ovat ni­mit­täin Paa­vo Ty­nel­lin suun­nit­te­le­mat. Kol­me Kruu­nua, Lii­san­ka­tu 5, Hel­sin­ki, kol­mek­ruu­nua.fi

Runo sijaitsee Porvoossa tyylikkäässä jugendtalossa.

Ju­gen­din ja mo­der­nin liit­to

Asuin- ja lii­ke­ta­lok­si vuon­na 1912 val­mis­tu­nut por­voo­lai­nen Val­ti­mon­ta­lo on en­ti­söi­ty van­haa kun­ni­oit­ta­en Runo-ho­tel­lik­si ja Runo Kitc­hen -ra­vin­to­lak­si. Hil­lit­tyä ju­gen­dia edus­ta­va ra­ken­nus on si­sus­tet­tu hie­no­va­rai­ses­ti. Suun­nit­te­lus­ta vas­ta­si si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Jo­an­na Laa­jis­to. Ru­non asi­a­kas­ti­lat yl­si­vät kan­sain­vä­li­ses­sä AHE­AD Award -kil­pai­lus­sa vii­den par­haan jouk­koon muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Moni ke­huu Ru­non aa­mi­ais­ta Suo­men par­haak­si. Runo Kitc­hen, Rih­ka­ma­ma­tu 4, Por­voo, ru­no­ho­tel.com

Pallaksella on hirsitunnelmaa.

Tun­tu­ri­tun­nel­maa Pal­lak­sel­la

Rus­ka­reis­sun tai las­ket­te­lu­päi­vän jäl­keen Pal­las-ra­vin­to­la tar­jo­aa ra­vin­toa niin ruu­miil­le kuin hen­gel­le. Vuon­na 1948 Pal­las­tun­tu­rin ku­pee­seen val­mis­tu­neen ra­vin­to­lan hir­si-in­te­ri­öö­riä va­lai­se­vat al­ku­pe­räi­set, Paa­vo Ty­nel­lin suun­nit­te­le­mat po­ron­kel­lo­va­lai­si­met. Po­ron­kä­si­tyk­sen ja ker­mai­sen lo­hi­kei­ton lo­mas­sa voi ihail­la tun­tu­ri­mai­se­mia. Lap­land Ho­tels Pal­las, Pal­las­tun­tu­rin­tie 560, Pal­las, lap­land­ho­tels.com/fi/ho­tel­lit-ja-koh­teet/­pal­las/lap­land-ho­tels-pal­las/ra­vin­to­lat

Villa Talbo muistuttaa Rauman merenkulun ja huvilakulttuurin historiasta.

Pit­si­hu­vi­lan buf­fet

Rau­ma on ran­nik­ko­kau­pun­ki. Vil­la Tal­l­bo edus­taa sen me­ren­ku­lun ja hu­vi­la­kul­lt­tuu­rin his­to­ri­aa. Ta­lon ra­ken­nut­ti lai­van­va­rus­ta­ja Gab­riel Gran­lund II:n pe­ri­kun­ta su­vun ke­sä­a­sun­nok­si. Ju­gend­hu­vi­lan suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Yr­jö Bloms­tedt ja se val­mis­tui vuon­na 1901. Mai­la ja Erk­ki Si­ner­vaa­ra pe­rus­ti­vat vuon­na 1991 ta­loon Vil­la Tal­l­bo -ra­vin­to­lan. Pit­si­hu­vi­la tar­jo­aa ais­til­li­set puit­teet per­he­juh­lil­le, ar­ki- ja juh­la­lou­nail­le sekä edus­tus­ruo­kai­luil­le.
Buf­fet on tar­jol­la sun­nun­tai­sin. Ra­vin­to­la Vil­la Tal­l­bo, Pe­tä­jäk­sen­tie 178, Rau­ma, tal­l­bo-ra­vin­to­lat.com

Muikut ovat maistuneet kuopiolaisessa Sammossa jo 1930-luvulta lähtien.

Mui­ke­at mui­kut

Sa­von herk­kui­hin eli muik­kui­hin on eri­kois­tu­nut kuo­pi­o­lai­nen Sam­po. Näi­tä jär­vien pie­niä lo­hi­ka­lo­ja ra­vin­to­la on tar­jon­nut 1930-lu­vul­ta läh­tien. Vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na Sam­poon on muo­dos­tu­nut per­soo­nal­li­nen ja ren­to il­ma­pii­ri, jos­sa voi ta­voit­taa ai­toa sa­vo­lai­suut­ta.
Muik­ku­ra­vin­to­la Sam­po, Kaup­pa­ka­tu 13, Kuo­pio, muik­ku­ra­vin­to­la­sam­po.fi

Kuka uskaltaa maistaa rössypottua? Tätä oululaista perinneherkkua on tarjolla Sokeri-Jussin Kievarissa.

Höy­ry­lai­va ni­mel­tä So­ke­ri-Jus­si

Jos ha­lu­at ko­keil­la ai­toa ou­lu­lais­ta pe­rin­ne­ruo­kaa eli rös­sy­pot­tua, se on­nis­tuu So­ke­ri-Jus­sin Kie­va­ris­sa. Mah­dol­li­ses­ti 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä ra­ken­net­tu ma­ka­sii­ni si­jait­see Ou­lun Pi­ki­saa­res­sa, jos­sa ku­kois­ti­vat 1600- ja 1700-lu­vuil­la mo­net lai­van­veis­tä­möt. Ra­vin­to­lan ti­lois­sa on ai­koi­naan ra­ken­net­tu lai­vo­ja. Nimi So­ke­ri-Jus­si juon­taa juu­ren­sa vuo­ri­neu­vos ­Jo­han Grunst­rö­miin (1877–1953) ja hä­nen ti­laa­maan­sa höy­ry­lai­vaan, So­ke­ri-Jus­siin. Lai­va pää­tyi lo­pul­ta Vä­li­me­ren poh­jaan ka­ril­le aja­mi­sen seu­rauk­se­na Al­ge­ri­an ran­ni­kol­la vuon­na 1969. So­ke­ri-Jus­sin Kie­va­ri, Pi­ki­saa­ren­tie 2, Ou­lu, so­ke­ri­jus­si.fi

Turkulaisen E. Ekblomin yhteydessä toimivan juhla- ja tilausravintola Neuvolansalin eleganssia.

Kau­nein­ta Tur­kua

Au­ra­jo­en ran­nal­la si­jait­se­van vaa­le­an­pu­nai­sen, uusk­las­sis­ti­sen ra­ken­nuk­sen ala­ker­ras­sa toi­mii ra­vin­to­la E. Ekb­lom. Ni­men­sä se on saa­nut kel­lo­sep­pä Eli­as Ekb­lo­mis­ta, joka ra­ken­nut­ti ta­lon vuon­na 1844. Ra­vin­to­lan nä­ky­miä Au­ra­jo­el­le on kut­sut­tu Tu­run – el­lei pe­rä­ti Suo­men – kau­neim­mik­si. Ra­vin­to­lan yh­tey­des­sä toi­mii juh­la- ja ti­laus­ra­vin­to­la Neu­vo­lan­sa­li. Sen­kin ik­ku­nois­ta avau­tu­vat jo­ki­var­ren mai­se­mat ja Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko.
Ra­vin­to­la E. Ekb­lom, Län­ti­nen ran­ta­ka­tu 3, Tur­ku, eekb­lom.fi

Jut­tu on lyhn­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti ja li­sää ra­vin­to­la­e­sit­te­ly­jä löy­tyy An­tiik­ki & De­sign -leh­den nu­me­ros­ta 9/2025.