Pa­rii­sin kuu­lui­sal­la ja­lo­ki­vi­au­ki­ol­la eli Place Vendô­mel­la si­jait­see Car­tie­rin lii­ke. Vuon­na 1847 Lou­is-Fran­çois Car­tier pe­rus­ti yri­tyk­sen pie­ne­nä kul­ta­se­pän­pa­ja­na, mut­ta hä­nen po­jan­poi­kan­sa Lou­is Car­tier nos­ti sen kan­sain­vä­li­seen mai­nee­seen. Maa­il­man tun­ne­tuim­piin ja­lo­ki­vi­ta­loi­hin kuu­lu­va le­gen­da on ai­na ol­lut kruu­nu­päi­den ja ra­ha­rik­kai­den suo­si­os­sa. Car­tie­ris­ta tuli mo­nien ku­nin­gas­huo­nei­den ho­vi­hank­ki­ja, mu­kaan lu­kien Ve­nä­jän kei­sa­ri­per­he ja Ison-Bri­tan­ni­an Ed­vard VII, joka ti­la­si 27 ti­a­raa. Vau­raat mo­nar­ki­at loi­vat poh­jan Car­tie­rin ti­mant­ti-im­pe­riu­mil­le, mut­ta sen me­nes­tys pe­rus­tui myös kek­se­li­äi­syy­teen ja ky­kyyn uu­dis­tua.

Santos-malli muutti miesten kellomuodin vuonna 1904. Kello siirtyi taskusta ranteeseen.

Vai­kut­tei­ta so­das­ta

1900-lu­vun alus­sa maa­il­ma muut­tui no­pe­as­ti, ja Car­tier py­syi ke­hi­tyk­sen mu­ka­na. Kun bra­si­li­a­lai­nen len­tä­jä Al­ber­to San­tos-Du­mont kai­pa­si käy­tän­nöl­li­sem­pää kel­loa, Lou­is Car­tier suun­nit­te­li hä­nel­le ran­ne­kel­lon. Syn­tyi San­tos-mal­li, jon­ka tun­nis­taa suo­ra­kai­teen muo­toi­ses­ta kel­lo­tau­lus­ta. San­tos on edel­leen Car­tie­rin tuo­tan­nos­sa. Car­tier am­men­si vai­kut­tei­ta myös so­das­ta: Re­nault’n pans­sa­ri­vau­nut ins­pi­roi­vat Tank-kel­lon muo­toi­lua vuon­na 1919. Tank on edel­leen yk­si Car­tie­rin suo­situim­mis­ta kel­lok­las­si­kois­ta. Ko­ru­jen puo­lel­la art nou­ve­au -ai­hei­nen Tut­ti frut­ti -sar­ja toi iloa uu­sil­le asi­ak­kail­le vä­rik­käil­lä he­del­mä­ai­heil­laan. Ko­rut haus­kuut­ti­vat uut­ta va­ra­kas­ta su­ku­pol­vea, jota pe­rin­teis­ten ko­ru­jen va­ka­va muo­toi­lu pit­käs­tyt­ti. Uu­si asi­a­kas­kun­ta ja­no­si vaih­te­lua ja pu­hee­nai­hei­ta.

Tyyli-ikonina tunnettu Singerin ompelukonetehtaan perijätär Daisy Fellowes tilasi Cartierilta intialaistyylisen kaulakorun. Sen platinarunkoon on istutettu timantteja, safiireja, smaragdeja ja rubiineja.

Ek­so­tiik­kaa ja idän vai­kut­tei­ta

Car­tier laa­je­ni no­pe­as­ti Lon­too­seen, New Yor­kiin ja Pie­ta­riin. 1920-lu­vul­la Egyp­ti-hys­te­ria val­ta­si maa­il­man, ja Car­tier hyö­dyn­si tätä tren­diä ko­ru­muo­toi­lus­saan. Lou­is Car­tier ke­rä­si is­la­mi­lai­sia esi­nei­tä ja kir­jo­ja, ja hä­nen vel­jen­sä Jac­qu­es teki mat­ko­ja In­ti­aan. Näis­tä vai­kut­teis­ta syn­tyi­vät muun mu­as­sa mo­sai­ik­ki­tyy­li­set sa­vu­ke­ra­si­at ja ja­de­rin­ta­ko­rut, jois­sa nä­kyi­vät kaš­mir­ku­vi­ot ja itä­mais­ten mat­to­jen or­na­men­tit.

Love-rannekorun suunnitteli Aldo Cipullo vuonna 1969 New Yorkin Cartierilla. Suomessa Cartierin tuotteita myy Lindroos Helsingin keskustassa ja lentokentällä.

Is­la­mi­lai­sen tai­teen ge­o­met­ria sopi hy­vin 1900-lu­vun mo­der­niin es­te­tiik­kaan. Car­tie­rin muo­toi­lu hei­jas­ti ajan hen­keä: vuon­na 1942 esi­tel­ty häk­ki­lin­tua ku­vaa­va rin­ta­neu­la sym­bo­loi mie­hi­tet­tyä Rans­kaa, ja kak­si vuot­ta myö­hem­min va­pau­tet­tu lin­tu juh­lis­ti Pa­rii­sin va­pau­tus­ta. Car­tier jat­kaa yhä ku­nin­kaal­lis­ten pal­ve­le­mis­ta – tun­ne­tuim­piin asi­ak­kai­siin kuu­lui Wind­so­rin hert­tua ja hä­nen puo­li­son­sa Wal­lis, joil­le val­mis­tet­tiin iko­ni­sia pant­te­ri­ai­hei­sia ko­ru­ja. Suo­mes­sa Car­tie­rin tuot­tei­ta myy Lind­roos Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja len­to­ken­täl­lä.

Tämä ly­hen­net­ty ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 2/2022.