ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KARRI HARJU
Juupajoen Korkeakoskella seisoo näyttävä puutalo, jonka koristeelliset yksityiskohdat ja uusrenessanssinen tyyli kertovat sen arvokkaasta historiasta. Talon uskotaan mahdollisesti olevan Edward Walleniuksen rakennuttama – miehen, joka perusti Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan alueelle vuonna 1897.
Talon historia on monivaiheinen: se on toiminut muun muassa kulkutautisairaalana, terveyskeskuksena, nuorisotalona, kirjastona ja liiketiloina. Nykyisin sen omistavat kaksi tamperelaista pariskuntaa: Gekko Paavilainen ja Karri Harju sekä Heli Rantala ja Teemu Järvenpää.
Ystävykset rakastavat lauta- ja korttipelejä. Huone onkin ristitty lautapelihuoneeksi. Kuvassa Gekko Paavilainen, Teemu Järvenpää ja Heli Rantala.
Karri Harju tekee Juupajoella etätöitä.
Yhteisöllisyyttä ja kulttuuria
Uudet omistajat ovat ottaneet talon sydämellisesti omakseen ja järjestäneet tapahtumia, kuten avoimien ovien päivän ja kirpputorin, jotka ovat houkutelleet paikalle runsaasti kyläläisiä. Monilla vierailla on ollut omia muistoja talosta.
Ruokasali tuo tuulahduksen Ranskasta. Karri Harju verhoili tuolit siten, että niissä jatkuu tilan värimaailma.
Juupajoki on tullut omistajille tutuksi myös retkien ja kulttuurikohteiden kautta. He ovat ihastuneet muun muassa Juupajoen rotkoon, Walleniuksen vapriikkiin ja vanhaan kenkämuseoon. Kirjasto on aktiivisessa käytössä, ja kyläyhteisö on ottanut heidät lämpimästi vastaan.
Heräteostos, joka muutti elämän
Talo tuli omistajien elämään sattumalta. Gekko Paavilainen huomasi sen taustalla ottamassaan valokuvassa ja kiinnostui myynti-ilmoituksesta. Matala hinta ja kaukolämpö herättivät kiinnostuksen, ja vappuna nelikko kävi katsomassa taloa – ja ihastui. Pian he tekivät kaupat. Talo oli valmiiksi kalustettu, ja suuri osa huonekaluista päätettiin säilyttää. Sisustuksessa yhdistyvät vanhan ajan tunnelma ja modernit yksityiskohdat. Ranskalais- ja englantilaistyyliset salit, barokkikalusteet ja rokokoo-henkinen ruokasali luovat kartanomaista tunnelmaa.
Pääsalin rokokootyylinen sohvaryhmä on kodin sydän, johon niin omistajat kuin vieraatkin jäävät mielellään juttelemaan.
Pääosa tavaroista ja astioista tuli talon mukana. Pariskunnat ovat täydentäneet sisustusta omilla esineillään, joista syntyy muun muassa houkuttelevia kattauksia.
Elämää ja luovuutta kartanossa
Talo toimii omistajille paitsi vapaa-ajan paikkana myös työtilana. Karri Harju tekee etätöitä ohjelmistoalalla ja valokuvaa, Gekko Paavilainen kirjoittaa – hänen kolmas kirjansa ilmestyy keväällä. Juupajoki tarjoaa rauhaa ja inspiraatiota.
Vaikka talossa asutaan yhdessä, jokaisella on oma tilansa. Yhteinen kalenteri auttaa sopimaan vierailuista ja yhteisestä ajasta. Talossa vallitsee lämminhenkinen yhteiselo – ja jos siellä kummittelee, niin vain hyväntahtoisesti, kuten Paavilainen nauraen toteaa.
Tämä lyhennetty artikkeli on julkaistu alun perin Antiikki & Design -lehdessä 4/2024.
Kodin avaimet
Täällä asuvat markkinointipäällikkö ja freelancer-valokuvaaja
Karri Harju ja hänen puolisonsa, parturi, tarjoilija ja kirjailija Gekko Paavilainen sekä ravintolapäällikkö Heli Rantala
ja hänen puolisonsa insinööri
Teemu Järvenpää.
Koti on yhteisomistuksessa oleva vuonna 1900 rakennettu puutalo
Juupajoen Korkeakoskella. Talossa
on noin 200 neliötä.
Erityistä kodissa on edelliseltä omistajalta jäänyt sisustus, jonka
nykyiset omistajat ovat säilyttäneet lähes ennallaan.
Runeberginkakun koristelussa saa olla luova, kunhan varmistaa, että jokaisen palaan osuu riittävästi hilloa ja kuorrutetta.
Pasi Kärkkäisen käsin tekemä ja juuri tähän taloon suunniteltu valaisin on Fasetin valaisintehtaalta.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Rakastan värejä. Vuokra-asuntomme seinät olen maalannut Savean iki-ihanilla savimaaleilla, ne ovat täysin myrkyttömiä. Seinällä on tekemäni öljyvärimaalaus.
Suuri olohuone jakautuu oleskelutilaan ja ruokailutilaan. Keltainen suuri villamatto, jonka punaiset kuviot toistavat kasettikaton sävyä, on löytö Tori.fi:sta. Kattokruunut kuuluivat asuntoon. Olohuoneen keskipisteenä on Artun satsaus kotiinsa, ajaton Togo-sohva, jonka Arttu hankki jo edelliseen kotiinsa. Tamminen senkki on Artun suunnittelema ja valmistama, samoin sivupöytä. Molempia tuottaa Ilme Helsinki tilaustyönä.
Pasi Kärkkäisen käsin tekemä ja juuri tähän taloon suunniteltu valaisin on Fasetin valaisintehtaalta.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT