ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KARRI HARJU
Juupajoen Korkeakoskella seisoo näyttävä puutalo, jonka koristeelliset yksityiskohdat ja uusrenessanssinen tyyli kertovat sen arvokkaasta historiasta. Talon uskotaan mahdollisesti olevan Edward Walleniuksen rakennuttama – miehen, joka perusti Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan alueelle vuonna 1897.
Talon historia on monivaiheinen: se on toiminut muun muassa kulkutautisairaalana, terveyskeskuksena, nuorisotalona, kirjastona ja liiketiloina. Nykyisin sen omistavat kaksi tamperelaista pariskuntaa: Gekko Paavilainen ja Karri Harju sekä Heli Rantala ja Teemu Järvenpää.
Ystävykset rakastavat lauta- ja korttipelejä. Huone onkin ristitty lautapelihuoneeksi. Kuvassa Gekko Paavilainen, Teemu Järvenpää ja Heli Rantala.
Karri Harju tekee Juupajoella etätöitä.
Yhteisöllisyyttä ja kulttuuria
Uudet omistajat ovat ottaneet talon sydämellisesti omakseen ja järjestäneet tapahtumia, kuten avoimien ovien päivän ja kirpputorin, jotka ovat houkutelleet paikalle runsaasti kyläläisiä. Monilla vierailla on ollut omia muistoja talosta.
Ruokasali tuo tuulahduksen Ranskasta. Karri Harju verhoili tuolit siten, että niissä jatkuu tilan värimaailma.
Juupajoki on tullut omistajille tutuksi myös retkien ja kulttuurikohteiden kautta. He ovat ihastuneet muun muassa Juupajoen rotkoon, Walleniuksen vapriikkiin ja vanhaan kenkämuseoon. Kirjasto on aktiivisessa käytössä, ja kyläyhteisö on ottanut heidät lämpimästi vastaan.
Heräteostos, joka muutti elämän
Talo tuli omistajien elämään sattumalta. Gekko Paavilainen huomasi sen taustalla ottamassaan valokuvassa ja kiinnostui myynti-ilmoituksesta. Matala hinta ja kaukolämpö herättivät kiinnostuksen, ja vappuna nelikko kävi katsomassa taloa – ja ihastui. Pian he tekivät kaupat. Talo oli valmiiksi kalustettu, ja suuri osa huonekaluista päätettiin säilyttää. Sisustuksessa yhdistyvät vanhan ajan tunnelma ja modernit yksityiskohdat. Ranskalais- ja englantilaistyyliset salit, barokkikalusteet ja rokokoo-henkinen ruokasali luovat kartanomaista tunnelmaa.
Pääsalin rokokootyylinen sohvaryhmä on kodin sydän, johon niin omistajat kuin vieraatkin jäävät mielellään juttelemaan.
Pääosa tavaroista ja astioista tuli talon mukana. Pariskunnat ovat täydentäneet sisustusta omilla esineillään, joista syntyy muun muassa houkuttelevia kattauksia.
Elämää ja luovuutta kartanossa
Talo toimii omistajille paitsi vapaa-ajan paikkana myös työtilana. Karri Harju tekee etätöitä ohjelmistoalalla ja valokuvaa, Gekko Paavilainen kirjoittaa – hänen kolmas kirjansa ilmestyy keväällä. Juupajoki tarjoaa rauhaa ja inspiraatiota.
Vaikka talossa asutaan yhdessä, jokaisella on oma tilansa. Yhteinen kalenteri auttaa sopimaan vierailuista ja yhteisestä ajasta. Talossa vallitsee lämminhenkinen yhteiselo – ja jos siellä kummittelee, niin vain hyväntahtoisesti, kuten Paavilainen nauraen toteaa.
Tämä lyhennetty artikkeli on julkaistu alun perin Antiikki & Design -lehdessä 4/2024.
Kodin avaimet
Täällä asuvat markkinointipäällikkö ja freelancer-valokuvaaja
Karri Harju ja hänen puolisonsa, parturi, tarjoilija ja kirjailija Gekko Paavilainen sekä ravintolapäällikkö Heli Rantala
ja hänen puolisonsa insinööri
Teemu Järvenpää.
Koti on yhteisomistuksessa oleva vuonna 1900 rakennettu puutalo
Juupajoen Korkeakoskella. Talossa
on noin 200 neliötä.
Erityistä kodissa on edelliseltä omistajalta jäänyt sisustus, jonka
nykyiset omistajat ovat säilyttäneet lähes ennallaan.
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.
Jani Laukkanen
Åströmin perheen sukuryijy on saatu perintönä. ”Se sai uuden kodin meiltä ja iloitsemme siitä joka päivä”, Rainer sanoo. Kalusteet ovat kiinnostavasti eri aikakausilta. Esimerkiksi perintönä saatu sohvapöytä on lähes kitschiä, mutta esineenä rakas.
Olohuoneesta avautuu upea näkymä saaristoon. Suurelta valkoiselta sohvalta voi ihailla niin takkatulta kuin auringonlaskuakin. Marimekon kuosit tuovat rytmiä ja syvyyttä vaaleisiin pintoihin. Musta kiertoilmatakka luo lämpöä ja tunnelmaa olohuoneeseen.
Riitta Sourander
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT