Juu­pa­jo­en Kor­ke­a­kos­kel­la sei­soo näyt­tä­vä puu­ta­lo, jon­ka ko­ris­teel­li­set yk­si­tyis­koh­dat ja uus­re­nes­sans­si­nen tyy­li ker­to­vat sen ar­vok­kaas­ta his­to­ri­as­ta. Ta­lon us­ko­taan mah­dol­li­ses­ti ole­van Ed­ward Wal­le­niuk­sen ra­ken­nut­ta­ma – mie­hen, joka pe­rus­ti Suo­men en­sim­mäi­sen ko­neel­li­sen ken­kä­teh­taan alu­eel­le vuon­na 1897.

Ta­lon his­to­ria on mo­ni­vai­hei­nen: se on toi­mi­nut muun mu­as­sa kul­ku­tau­ti­sai­raa­la­na, ter­veys­kes­kuk­se­na, nuo­ri­so­ta­lo­na, kir­jas­to­na ja lii­ke­ti­loi­na. Ny­kyi­sin sen omis­ta­vat kak­si tam­pe­re­lais­ta pa­ris­kun­taa: Gek­ko Paa­vi­lai­nen ja Kar­ri Har­ju sekä Heli Ran­ta­la ja Tee­mu Jär­ven­pää.

Ystävykset rakastavat lauta- ja korttipelejä. Huone onkin ristitty lautapelihuoneeksi. Kuvassa Gekko Paavilainen, Teemu Järvenpää ja Heli Rantala.

Karri Harju tekee Juupajoella etätöitä.

Yh­tei­söl­li­syyt­tä ja kult­tuu­ria

Uu­det omis­ta­jat ovat ot­ta­neet ta­lon sy­dä­mel­li­ses­ti omak­seen ja jär­jes­tä­neet ta­pah­tu­mia, ku­ten avoi­mien ovien päi­vän ja kirp­pu­to­rin, jot­ka ovat hou­ku­tel­leet pai­kal­le run­saas­ti ky­lä­läi­siä. Mo­nil­la vie­rail­la on ol­lut omia muis­to­ja ta­los­ta.

Ruokasali tuo tuulahduksen Ranskasta. Karri Harju verhoili tuolit siten, että niissä jatkuu tilan värimaailma.

Juu­pa­jo­ki on tul­lut omis­ta­jil­le tu­tuk­si myös ret­kien ja kult­tuu­ri­koh­tei­den kaut­ta. He ovat ihas­tu­neet muun mu­as­sa Juu­pa­jo­en rot­koon, Wal­le­niuk­sen vap­riik­kiin ja van­haan ken­kä­mu­se­oon. Kir­jas­to on ak­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä, ja ky­läyh­tei­sö on ot­ta­nut hei­dät läm­pi­mäs­ti vas­taan.

He­rä­te­os­tos, joka muut­ti elä­män

Talo tuli omis­ta­jien elä­mään sat­tu­mal­ta. Gek­ko Paa­vi­lai­nen huo­ma­si sen taus­tal­la ot­ta­mas­saan va­lo­ku­vas­sa ja kiin­nos­tui myyn­ti-il­moi­tuk­ses­ta. Ma­ta­la hin­ta ja kau­ko­läm­pö he­rät­ti­vät kiin­nos­tuk­sen, ja vap­pu­na ne­lik­ko kävi kat­so­mas­sa ta­loa – ja ihas­tui. Pian he te­ki­vät kau­pat. Talo oli val­miik­si ka­lus­tet­tu, ja suu­ri osa huo­ne­ka­luis­ta pää­tet­tiin säi­lyt­tää. Si­sus­tuk­ses­sa yh­dis­ty­vät van­han ajan tun­nel­ma ja mo­der­nit yk­si­tyis­koh­dat. Rans­ka­lais- ja eng­lan­ti­lais­tyy­li­set sa­lit, ba­rok­ki­ka­lus­teet ja ro­ko­koo-hen­ki­nen ruo­ka­sa­li luo­vat kar­ta­no­mais­ta tun­nel­maa.

Pääsalin rokokootyylinen sohvaryhmä on kodin sydän, johon niin omistajat kuin vieraatkin jäävät mielellään juttelemaan.

Pääosa tavaroista ja astioista tuli talon mukana. Pariskunnat ovat täydentäneet sisustusta omilla esineillään, joista syntyy muun muassa houkuttelevia kattauksia.

Elä­mää ja luo­vuut­ta kar­ta­nos­sa

Talo toi­mii omis­ta­jil­le pait­si va­paa-ajan paik­ka­na myös työ­ti­la­na. Kar­ri Har­ju te­kee etä­töi­tä oh­jel­mis­to­a­lal­la ja va­lo­ku­vaa, Gek­ko Paa­vi­lai­nen kir­joit­taa – hä­nen kol­mas kir­jan­sa il­mes­tyy ke­vääl­lä. Juu­pa­jo­ki tar­jo­aa rau­haa ja ins­pi­raa­ti­o­ta.

Vaik­ka ta­los­sa asu­taan yh­des­sä, jo­kai­sel­la on oma ti­lan­sa. Yh­tei­nen ka­len­te­ri aut­taa so­pi­maan vie­rai­luis­ta ja yh­tei­ses­tä ajas­ta. Ta­los­sa val­lit­see läm­min­hen­ki­nen yh­tei­se­lo – ja jos siel­lä kum­mit­te­lee, niin vain hy­vän­tah­toi­ses­ti, ku­ten Paa­vi­lai­nen nau­ra­en to­te­aa.

Tämä ly­hen­net­ty ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 4/2024.