Kol­me vuot­ta sit­ten Tho­mas Ham­berg ja Ris­to Ant-Wuo­ri­nen muut­ti­vat 1950-lu­vun ker­ros­ta­loon Hel­sin­gin Hert­to­nie­mes­sä. Hei­dän ta­voit­tee­naan oli pa­laut­taa kak­sio 1800-lu­vun lo­pun hen­keen. Suu­rin haas­te oli al­ku­pe­räi­sen puu­lat­ti­an esiin kai­va­mi­nen la­mi­naa­tin al­ta – työ vaa­ti as­bes­ti­pu­run ja koko asun­non ali­pai­neis­ta­mi­sen.

Lop­pu­tu­los on vai­kut­ta­va: si­sus­tus on run­sas, tum­ma­sä­vyi­nen ja täyn­nä ai­ka­kau­den yk­si­tyis­koh­tia. Tun­tuu kuin asun­to ei oli­si kos­kaan ol­lut muun­lai­nen.

Thomas Hambergin Götan maailma -liike on erikoistunut muun muassa aasialaiseen ja afrikkalaiseen etnografiseen taiteeseen sekä kuriositeettiantiikkiin.

Gö­tan maa­il­ma siir­tyy verk­koon

Tho­mas Ham­ber­gin an­tiik­ki­lii­ke Gö­tan maa­il­ma sul­ki ki­vi­jal­ka­myy­mä­län­sä ja siir­tyi verk­ko­kaup­paan. Osa liik­keen esi­neis­tös­tä on pää­ty­nyt pa­ris­kun­nan ko­tiin. Ham­ber­gin puo­li­so Ris­to Ant-Wuo­ri­nen on myös mu­ka­na yri­tyk­ses­sä, ja mo­lem­pia yh­dis­tää kiin­nos­tus his­to­ri­aan ja ke­räi­lyyn.

Verk­ko­kau­pas­sa tul­laan myy­mään muun mu­as­sa vik­to­ri­aa­nis­ta luon­non­his­to­ri­aa, fos­sii­le­ja, ku­ri­o­si­teet­ti­an­tiik­kia ja lää­ke­tie­teel­li­siä inst­ru­ment­te­ja. Ham­ber­gin mu­kaan tär­ke­äm­pää kuin omis­taa esi­nei­tä on säi­lyt­tää ne tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Vanhat esineet ovat kodissa käytössä. Aterimien mallia kutsutaan nimellä vanha ranskalainen.

Talonpoikaista 1800-luvun alun kulmakaappia koristavat sepän tekemät saranat. Kaapin tyylissä näkyy renessanssi, joka eli pitkään kansanomaisessa esinekulttuurissa. Kaappi on alun perin Ruotsista.

An­tiik­kia ar­jes­sa

Kaik­ki ko­din esi­neet ovat pe­ri­aat­tees­sa myyn­nis­sä – pait­si muu­ta­ma ra­kas poik­keus. Esi­mer­kik­si Kar­ja­las­ta pe­räi­sin ole­va uus­re­nes­sans­si­kaap­pi ja epä­vi­rei­nen pi­a­no ovat Ham­ber­gil­le eri­tyi­sen tär­kei­tä. Myös 1700-lu­vun us­kon­nol­li­set maa­lauk­set Un­ka­ris­ta ovat ar­vok­kai­ta ja osa ko­din tun­nel­maa.

Ham­ber­gin si­sus­tus­fi­lo­so­fia pe­rus­tuu har­mo­ni­an ja epä­ta­sa­pai­non vuo­ro­pu­he­luun. Hän kan­nus­taa rik­ko­maan si­sus­tus­nor­me­ja ja käyt­tä­mään roh­ke­as­ti vä­re­jä ja an­tiik­kia – ei vit­rii­nis­sä, vaan osa­na ar­kea.

Kertaustyylinen lusikkakaappi 1800-luvun lopulta on alkujaan peräisin rajantakaisesta Karjalasta. Lähes kaikki tavarat ovat kodissa myynnissä. "Kauppiaan näkökulmasta tavaran pitää kiertää", Thomas Hamberg sanoo.

Men­nei­syys tuo mer­ki­tys­tä

Ham­ber­gin lem­pi­ai­ka­kau­si on 1800-lu­vun lop­pu, vik­to­ri­aa­ni­nen ai­ka, jol­loin his­to­ris­mi, ek­so­tis­mi ja ta­va­ra­run­saus ku­kois­ti­vat. Ko­din ase­tel­mat muis­tut­ta­vat 1600-lu­vun alan­ko­maa­lais­ta maa­laus­tai­det­ta, ja niis­sä nä­kyy va­ni­tas-tee­mo­jen poh­din­taa: elä­män het­kel­li­syys, kuo­le­man läs­nä­o­lo ja kau­neu­den ka­to­a­vai­suus.

Tämä ly­hen­net­ty ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 9/2024.