Artikkeli

Mir­va Sauk­ko­la ku­vat Vic­to­ria & Al­bert Mu­seum ja Bu­kows­kis

His­to­ria

Mystinen Coco

140 vuotta sitten syntynyttä Gabrielle ”Coco” Chanelia pidetään muotilegendana, joka muutti naisten pukeutumisen. Sen lisäksi hän oli kulttuurin tukija, seikkailijatar – ja jopa siipiään vakoojana kokeillut uskalikko.

Gab­riel­le ”Coco” Cha­ne­lin (1883–1971) ta­ri­na al­kaa vaa­ti­mat­to­mis­ta olois­ta. Hä­nen isän­sä oli to­ri­kaup­pi­as ja äi­ti pyyk­kä­ri. Äi­din kuol­tua Coco lä­he­tet­tiin luos­ta­ri­kou­luun, jos­sa hän op­pi om­pe­lun. Nuo­re­na hän työs­ken­te­li om­pe­li­jat­ta­re­na ja ka­ba­ree­lau­la­ja­na, kun­nes koh­ta­si Étien­ne Bal­sa­nin ja myö­hem­min Art­hur ”Boy” Ca­pe­lin, joka tuki hä­nen yri­tys­haa­vei­taan. Vuon­na 1910 Coco ava­si en­sim­mäi­sen hat­tu­liik­keen­sä Rue Cam­bo­nil­le Pa­rii­siin. Pian hän laa­jen­si De­au­vil­leen ja Bi­ar­rit­ziin, myy­den myös lo­ma­muo­tia. Cha­ne­lin tyy­li mul­lis­ti nais­ten pu­keu­tu­mi­sen: kor­se­tit väis­tyi­vät, jer­sey­neu­los siir­tyi päi­vä­a­sui­hin, ja mies­ten vaat­teis­ta ins­pi­roi­tu­neet kä­ve­ly­pu­vut ja rai­ta­neu­leet nou­si­vat suo­si­oon. Cha­ne­lin muo­ti oli mu­ka­vaa, käy­tän­nöl­lis­tä ja sil­ti ele­gant­tia.

Suru, tai­de ja vai­ku­tus­val­tai­set ys­tä­vät

Vuo­det 1918–1919 oli­vat Coco Cha­ne­lil­le ras­kai­ta. Boy Ca­pel nai toi­sen ja kuo­li pian sen jäl­keen. Su­run kes­kel­lä Coco loi iko­ni­sen pik­ku­mus­tan – ai­em­min vain su­ru­vä­ri­nä tun­ne­tun mus­tan – ja Cha­nel N°5 -tuok­sun, jon­ka pul­lon muo­to muis­tut­ti Boyn vis­ki­ka­rah­via.Cha­nel ys­tä­vys­tyi Ser­gei Dja­gi­le­vin kans­sa ja tuki ba­let­tia, suun­ni­tel­len pu­vus­tuk­sia mm. Le Train Bleu -esi­tyk­seen. Hä­nel­lä oli myös suh­de sä­vel­tä­jä Igor Stra­vins­kiin. Vuon­na 1923 Coco ra­kas­tui West­mins­te­rin hert­tu­aan, mut­ta suh­de päät­tyi, sil­lä hän ei voi­nut an­taa pe­ril­lis­tä aris­tok­ra­ti­al­le.

Muodinluoja Gabrielle Chanel kuvattuna vuonna 1937.

Muodinluoja Gabrielle Chanel kuvattuna vuonna 1937.

Vuonna 1926 suunniteltu kimaltava iltapuku edustaa aikansa jazztytön tyyliä linjakkaimmillaan. Huomaa ajalle ominainen, pudotettu vyötärö.

Vuonna 1926 suunniteltu kimaltava iltapuku edustaa aikansa jazztytön tyyliä linjakkaimmillaan. Huomaa ajalle ominainen, pudotettu vyötärö.

Sota, skan­daa­li ja uu­si al­ku

Toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na Cha­nel sul­ki muo­ti­ta­lon­sa ja aloit­ti suh­teen sak­sa­lais­dip­lo­maa­tin kans­sa. Hä­net yh­dis­tet­tiin nat­sien ope­raa­ti­oi­hin, mut­ta sel­vi­si syy­tök­sis­tä – mah­dol­li­ses­ti Wins­ton Churc­hil­lin avul­la. So­dan jäl­keen Cha­nel ava­si liik­keen­sä uu­del­leen, ja ame­rik­ka­lai­set nos­ti­vat sen uu­teen suo­si­oon. Vuon­na 1954 Coco teki so­vin­non Pier­re Wert­hei­me­rin kans­sa, ja Cha­ne­lin muo­ti­ta­lo siir­tyi tä­män per­heel­le. Coco vas­ta­si enää mal­lis­tois­ta. Hä­nes­tä tuli maa­il­man tun­ne­tuin muo­ti­tai­tei­li­ja, jon­ka luo­muk­siin pu­keu­tui­vat mm. Jac­qu­e­li­ne Ken­ne­dy-Onas­sis ja Yvon­ne de Gaul­le. Coco Cha­nel kuo­li tam­mi­kuus­sa 1971, mut­ta hä­nen pe­rin­tön­sä elää edel­leen.

Tämä ly­hen­net­ty ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 9/2023.

Iko­ni­set in­no­vaa­ti­ot

Cha­ne­lin tuot­teis­ta tun­ne­tum­piin
kuu­luu 2.55-kä­si­lauk­ku, joka ni­men­sä mu­kaan
esi­tel­tiin hel­mi­kuus­sa 1955 Hau­te cou­tu­re
-mal­lis­ton näy­tök­sen yh­tey­des­sä. Sen ide­a­na oli, et­tä olal­le su­jah­ta­van ket­ju­hih­nan an­si­os­ta kä­det
jää­vät va­paak­si. ­Sa­no­taan, et­tä sen tik­kauk­siin
ja vii­nin­pu­nai­seen nah­ka­vuo­riin Coco Cha­nel
sai ide­an Mou­lins’in va­rus­kun­ta­kau­pun­gin
ra­kuu­no­jen uni­vor­muis­ta.

Bei­get ken­gät, jois­sa on mus­ta kär­ki,
kuu­lu­vat ai­na Cha­ne­lin va­li­koi­miin. Bei­ge väri
luo op­ti­sen il­luu­si­on pi­tem­mis­tä sää­ris­tä, kun taas mus­ta kär­ki saa jal­ka­te­rän näyt­tä­mään
pie­nem­mänl­tä.

1920-lu­vul­la Coco Cha­nel esit­te­li ­epä­ai­dot ko­rut. Hä­nen sa­no­taan väit­tä­neen, et­tä näin hän saat­toi it­se käyt­tää West­mins­te­rin hert­tu­al­ta
saa­maan­sa omai­suu­den ar­vois­ta hel­mi­kau­la­ko­rua il­man tas­ku­var­kai­den vaa­raa.

Tweed­jak­ku­pu­vut edus­ti­vat muo­ti­ta­lon lin­jaa en­nen kaik­kea toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Nii­den tyy­li sopi hy­vin työ­e­lä­mäs­sä
toi­mi­vil­le nai­sil­le ja sik­si edul­li­sem­mat vaa­te­val­mis­ta­jat ovat­kin ko­pi­oi­neet nii­tä jo vuo­si­kym­men­ten ajan.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ