Vierastalon ikkunaluukkujen sininen väri valikoitui Suska Karjalaisen tekemän sosiaalisen median kyselyn perusteella.

Lou­nais-Rans­kas­sa, Fau­roux’n ky­läs­sä si­jait­see ma­ja­ta­lo ni­mel­tä The Hap­py Ham­let, joka on nous­sut suo­si­tuk­si hy­vin­voin­ti­pai­kak­si ret­rii­teil­le ja ta­pah­tu­mil­le. Suo­ma­lais–rans­ka­lai­nen pa­ris­kun­ta Sus­ka Kar­ja­lai­nen ja Ni­co­las Pre­vot ovat luo­neet pa­ra­tii­sin van­hal­le maa­ti­lal­le, jos­sa on ai­em­min tuo­tet­tu vuo­hen­juus­toa. Ti­lan van­him­mat ra­ken­nuk­set ovat 1600-lu­vul­ta, ja alue on ol­lut ai­koi­naan use­an maan­vil­je­li­jä­per­heen muo­dos­ta­ma kylä.

Muut­to Rans­kaan

Tallin yläkerran päätyyn avattiin suuret ikkunat, jotta tilaan saadaan luonnon valoa. Näkymä laaksoon avautuu vaikuttavana.

Vuon­na 2015 Sus­ka ja Ni­co­las päät­ti­vät muut­taa Rans­kaan ja et­siä rau­hal­lis­ta maa­seu­tu­paik­kaa ma­joi­tus­toi­min­nal­le. He ajoi­vat 25 000 ki­lo­met­riä ja kä­vi­vät kat­so­mas­sa 86 koh­det­ta, kun­nes löy­si­vät pai­kan 200 asuk­kaan Fau­roux’sta. Pa­ris­kun­ta oli asu­nut useis­sa mais­sa ja koh­dan­nut toi­sen­sa Dji­bou­tis­sa, jos­sa he oli­vat jo ko­keil­leet ma­joi­tus­toi­min­taa.

Mit­ta­va re­mont­ti

The Happy Hamletin pihapiirissä on luonnon uima-allas. Koko allasalueen rinne oli korkea piikkipensaan peitossa. Pensaat onneksi maistuivat vuohille.

Van­ha vuo­he­la muu­tet­tiin ta­pah­tu­ma­ti­lak­si ja asuin­ra­ken­nus vie­ras­ta­lok­si. Re­mont­tiin saa­tiin apua ark­ki­teh­ti Ee­va Kat­zil­ta, joka aut­toi suun­nit­te­lus­sa. Pa­ris­kun­ta ha­lu­si säi­lyt­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon van­haa. Tal­lin suu­rin urak­ka oli ka­ton uu­si­mi­nen ja suu­ren ik­ku­na-au­kon avaa­mi­nen laak­soon päin – työ, joka pe­lot­ti ko­ke­nei­ta ura­koit­si­joi­ta­kin.

Vie­ras­ta­lon ik­ku­na­luu­kut maa­lat­tiin vaa­le­an­si­ni­sik­si pai­kal­li­sen kas­vi­poh­jai­sel­la maa­lil­la. Väri va­lit­tiin so­si­aa­li­sen me­di­an ää­nes­tyk­sel­lä, ja si­ni­nen toi Sus­kal­le mie­leen Suo­men vä­rit.

Vä­ri­koo­da­tut huo­neet

Djiboutista tuodun siniraitaisen patjakankaan päällä on suomalaisesta patjakankaasta tehdyt tyynyt.

Tallin yläkerran päätyyn avattiin suuret ikkunat, jotta tilaan saadaan luonnon valoa. Näkymä laaksoon avautuu vaikuttavana.

Vie­ras­ta­los­sa on vii­si ti­la­vaa huo­net­ta, joi­den vä­ri­maa­il­ma poh­jau­tuu ma­rok­ko­lais­ten laat­to­jen sä­vyi­hin. Laa­tat han­kit­tiin Lau­zer­tin ky­läs­tä se­ka­ta­va­ra­kau­pas­ta, ja kyl­py­huo­nei­den koko mää­räy­tyi laat­to­jen mu­kaan. Mo­der­neis­sa kyl­py­huo­neis­sa on säi­ly­tet­ty van­hat kat­to­par­rut, ja si­sus­tuk­ses­sa on käy­tet­ty kier­rä­tet­ty­jä ma­te­ri­aa­le­ja, ku­ten van­ho­ja pöy­tiä ja ovia.

Huo­neis­sa on myös suo­ma­lai­sia teks­tii­le­jä, ku­ten Ris­pa Rii­ko­sen om­pe­le­mia kan­kai­ta. Si­sus­tus yh­dis­tää rans­ka­lais­ta kirp­pu­to­ri­tyy­liä, suo­ma­lais­ta de­sig­nia ja pa­ris­kun­nan omia aar­tei­ta.

His­to­ri­aa ja ta­ri­noi­ta

Suska Karjalaisella on aina aikaa perheen koirille Lululle, Elville ja Mayalle. Koirat ovat täysin vapaina, mutta ne eivät lähde minnekään paitsi luvalla vieraiden kanssa lenkille.

Ti­lal­la on asu­nut ai­koi­naan jopa 60–70 hen­ki­löä. Sus­ka on kuul­lut ky­lä­läi­sil­tä ta­ri­noi­ta en­ti­sis­tä asuk­kais­ta, ku­ten vii­naan me­ne­väs­tä Ma­riuk­ses­ta. Lei­kil­li­ses­ti hän ker­too, et­tä vii­nit huo­neis­sa pi­tä­vät Ma­riuk­sen tyy­ty­väi­se­nä.

Re­mon­tin ai­ka­na mei­na­si tu­hou­tua his­to­ri­al­li­sia do­ku­ment­te­ja, kun ul­la­kol­ta löy­ty­nei­tä pa­pe­rei­ta ol­tiin polt­ta­mas­sa. On­nek­si ne pe­las­tet­tiin ja toi­mi­tet­tiin por­mes­ta­ril­le ar­kis­toi­ta­vak­si. Do­ku­men­teis­ta sel­vi­si, et­tä vie­ras­ta­lo on toi­mi­nut ai­em­min no­taa­rin toi­mis­to­na.

Unel­mien keit­tiö

Ensimmäinen oman kodin puolella tehty remontti tehtiin keittiöön.

Tal­liin ra­ken­net­tiin myös keit­tiö, jos­sa on nel­jä ve­si­pis­tet­tä – rat­kai­su, joka on osoit­tau­tu­nut toi­mi­vak­si eri­tyi­ses­ti Te­re­sa Vä­li­mä­en ruo­ka­ret­rii­teis­sä. Ate­ri­at val­mis­te­taan pää­o­sin oman ti­lan tai lä­hi­tuot­ta­jien raa­ka-ai­neis­ta. Myös yk­si­tyis­ko­din puo­lel­le ra­ken­net­tiin uu­si keit­tiö, jon­ka au­rin­gon­kuk­ka­ta­pet­ti tuo iloa ar­keen.

Ret­riit­te­jä ja ta­pah­tu­mia

Pöytä on katettu terassille tammen alle. Retriittivieraat viihtyvät pitkään illallispöydässä.

En­sim­mäi­set ret­rii­tit jär­jes­tet­tiin ke­säl­lä 2017. Vuo­sien myö­tä tar­jon­ta on laa­jen­tu­nut joo­gas­ta ja lu­ku­pii­reis­tä yri­tys­ti­lai­suuk­siin. The Hap­py Ham­le­tin ve­to­voi­ma pe­rus­tuu ko­dik­kaa­seen tun­nel­maan, ys­tä­väl­li­seen pal­ve­luun ja her­kul­li­seen ruo­kaan. Eläi­met ja ym­pä­ris­tön kes­ke­ne­räi­syys tuo­vat pai­kan fi­lo­so­fi­aan ar­mol­li­suut­ta.

– Kaik­ki saa­kin ol­la vä­hän rem­pal­laan. Tämä on ar­mol­li­nen ym­pä­ris­tö ol­la, Sus­ka Kar­ja­lai­nen sa­noo.

👉 the­hap­py­ham­let.com

Tämä ly­hen­net­ty ar­tik­ke­li on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 1/2025.