Lah­den his­to­ri­al­li­sen ­mu­se­on uu­tuus­näyt­te­ly joh­dat­taa ­eu­roop­pa­lai­seen ele­gans­siin. Esil­lä on vai­kut­ta­va ko­ko­nai­suus Wil­helm Til­man Grom­mén (1836–1900) ja Klaus Hol­man (1914–1944) per­heen ai­koi­naan hank­ki­maa tai­det­ta ja an­tiik­kia. Kum­man­kin esi­neis­tö kart­tui mer­kit­tä­väs­ti hei­dän Rans­kan-vuo­si­naan.

W.T. Grommé Kairossa. Kuva Museoviraston kuvakokoelmat / Pascal Sebah.

Kos­mo­po­liit­tien ko­ko­elmis­ta koot­tu näyt­te­ly ker­too sy­väl­le his­to­ri­aan ker­ros­tu­vaa ta­ri­naa. Esi­neet vie­vät kat­so­jan Rans­kan li­säk­si ­Pie­ta­riin, Ita­li­aan, Poh­jois-Af­rik­kaan ja Lähi-Itään.

Kier­to­mat­ka Poh­jois-Af­ri­kas­sa

W. T. Grom­mén oma taus­ta näyt­täy­tyy kan­sain­vä­li­se­nä. Hän oli Pie­ta­riin aset­tu­neen bre­me­ni­läis­taus­tai­sen kaup­pi­as­su­vun vesa, joka opis­ke­li ko­ti­kau­pun­gis­saan tai­de­maa­la­rik­si. Näyt­te­lys­sä hä­nen tai­de­o­pin­nois­sa saa­mien­sa ys­tä­vien, ku­ten Alek­sei Bo­gol­ju­bo­vin, te­ok­sia on ri­pus­tet­tu hä­nen omien maa­laus­ten­sa rin­nal­le. W. T. Grom­mé aset­tui Rans­kaan vuon­na 1869 ja asui siel­lä kuo­le­maan­sa saak­ka. Näyt­te­lys­sä kur­kis­te­taan hä­nen Pa­rii­sin lä­het­ty­vil­tä os­ta­maan­sa Mai­sons-Laf­fit­ten lin­naan.

Holmien perhe omisti tämän kasviaiheilla koristellun italialaisen ruukun, joka on valmistettu vuosien 1575 ja 1625 välillä.

Grom­mé mat­kus­ti pal­jon. Hä­nen tai­teel­li­ses­sa työs­sään hyö­dyn­tä­män­sä Poh­jois-Af­ri­kan mat­koil­ta ke­rät­ty esi­neis­tö ja ku­va­ma­te­ri­aa­li käy näyt­te­lys­sä kieh­to­vaa vuo­ro­pu­he­lua Klaus Hol­man isän, Har­ri Hol­man, työ­pöy­dän esi­nei­den kans­sa. Tämä oli en­nen lä­het­ti­lä­su­raan­sa väi­tel­lyt as­sy­ri­o­lo­gi­as­ta ja eri­kois­tu­nut Me­so­po­ta­mi­an van­han kult­tuu­rin tun­ti­jak­si.

Äi­din ja po­jan yh­tei­nen in­to­hi­mo

Rans­ka oli Klaus Hol­man van­hem­pien, dip­lo­maat­ti­pari Al­li ja Har­ri Hol­man, ase­ma­paik­ka vuo­si­na 1927–1943. Hol­mat si­sus­ti­vat Suo­men lä­he­tys­tön eli Pa­rii­sin edus­tus­ko­tin­sa mie­leis­ten­sä tyy­li­kau­sien huo­ne­ka­luil­la ja tai­de-esi­neil­lä.

Jeesus-lasta imettävä Neitsyt Maria. Espanjalainen maalaus 1500-luvulta.

Pa­rii­sis­sa sai al­kun­sa myös Klau­sin ja Al­li-äi­din yh­tei­nen ete­lä- ja kes­kie­u­roop­pa­lai­sen tai­teen ja an­tii­kin ke­räi­ly­har­ras­tus. Esi­nei­tä ja te­ok­sia löy­tyi Pa­rii­sin ja ym­pä­röi­vän maa­seu­dun kirp­pu­to­reil­ta ja an­tiik­ki­liik­keis­tä. Al­li Hol­man sy­dän­tä lä­hin­nä oli 1400-luku, jota näyt­te­lys­sä edus­ta­vat jy­ke­vät pui­set ka­lus­teet ja rau­tai­set kynt­te­li­köt. Ke­vy­em­mät, pas­tel­li­sä­vyi­set huo­ne­ka­lut ker­to­vat taas Klaus Hol­man tut­ki­mus­koh­tees­ta, 1700-lu­vun uusk­las­sismis­ta.

Äi­din ja po­jan yh­tei­seen har­ras­tuk­seen liit­ty­viin vah­voi­hin tun­tei­siin voi eläy­tyä kes­ki­ai­kais­ten Ma­don­na ja lap­si -ai­heis­ten puu­veis­tos­ten ryh­män ää­rel­lä.

Klaus Hol­man Kol­me-ro­maa­nin (1944) hen­ki­lö­hah­mo sa­noo: ”Kuta use­am­min Pa­rii­siin saa­puu, sitä eh­dot­to­mam­min kau­pun­ki myös ih­mi­sen nie­lee. Nä­kyy vain Pa­rii­si, on vain Pa­rii­si, ta­pah­tuu vain sitä mitä Pa­rii­sis­sa.”

Tänä vuon­na Vuo­den mu­se­ok­si va­li­tun Lah­den mu­se­oi­den näyt­te­lys­sä kat­so­jat­kin saa­vat naut­tia sitä pie­nen pa­lan.

Holman perheen ranskalainen, uusklassismia edustava nojatuoli noin vuosilta 1775–1799.

Pie­ni pala Pa­rii­sia Lah­den his­to­ri­al­li­ses­sa mu­se­os­sa, Lah­den kar­ta­no, Kar­ta­non­ka­tu 1, Lah­ti, lah­den­his­to­ri­al­li­nen.fi. Näyt­te­ly on esil­lä 10.1.2027 saak­ka.

Läh­teet:• Gut­man, Lau­ra: ”Uut­ta tie­toa Wil­helm Til­man Grom­mén (1836–1900) elä­mäs­tä” te­ok­ses­sa Hel­miä Lah­den tai­de­mu­se­on ko­ko­el­mis­ta (toim. Tui­ja Ver­tai­nen). Lah­den kau­pun­gin­mu­seo 2018.• Rä­sä­nen, Eli­na ja Im­mo­nen, Visa (toim.): Kau­neus, ar­vo ja ka­don­nut men­nei­syys nä­kö­kul­mia Klaus Hol­man muis­to­ko­ko­el­maan. Tai­de­his­to­ri­an seu­ra 2017.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 9/2025.