Harvinainen Lansetti
Olin pikkutyttönä 1960-luvulla useasti kylässä naapurin tätien ja setien luona. Yksi setä oli töissä Iittalan lasitehtaalla. Sain heiltä muutamia lasiesineitä, joiden joukossa oli myös tämä Timo Sarpanevan lasiesine, jonka korkeus on vain 9 cm. Mikä on sen nimi ja arvo?
Timo Sarpanevan Iittalalle vuonna 1952 muotoilema Lansetti on mielenkiintoinen. Lansetti oli Iittalan kuvastoissa1950-luvulla, mutta ei näin pienenä. Lansetti on litteän muotonsa takia hankala valmistettava, sillä seinämät tarttuvat kuumana helposti toisiinsa, jolloin esine on pilalla. Lopullisen muotonsa Lansetti saa niin, että se hiotaan kauttaaltaan. Pienikokoisia taide-esineitä valmistettiin jonkin verran Helsingin Olympialaisiin vuonna 1952 matkamuistona myytäviksi. Pienen Lansetin valmistaminen saattoi olla jopa suurempia hankalampaa, ja hinta nousi väistämättä korkeaksi. (Kaisa Koivisto)
Designin asiantuntija Jouko Rekola antaa Lansetin vakuutusarvoksi 6 000 euroa.
Juttu on julkaistu Antiikki & Designin Mikä, missä, milloin -palstalla 7/2023.
Riitta Sourander
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Åströmin perheen sukuryijy on saatu perintönä. ”Se sai uuden kodin meiltä ja iloitsemme siitä joka päivä”, Rainer sanoo. Kalusteet ovat kiinnostavasti eri aikakausilta. Esimerkiksi perintönä saatu sohvapöytä on lähes kitschiä, mutta esineenä rakas.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Asunnon jokaisesta ikkunasta on kaunis, vehreä näkymä, vaikka tontti on pieni ja alue tiiviisti rakennettu. Talo on suunniteltu niin, ettei se ole akvaariomainen, vaikka ikkunat ovat suuret. Piha on jouduttu aitaamaan tarkasti koirien vuoksi. Etenkin toyvillakoira Milli on niin pienikokoinen, että se sujahtaa karkuun kapeistakin raoista.
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.
Riitta Sourander
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT