Artikkeli
Uusrokokoota edustava kermakko on vuodelta 1889. Kermakko kannattaa kiillottaa esimerkiksi siihen tarkoitetulla liinalla.

Uusrokokoota edustava kermakko on vuodelta 1889. Kermakko kannattaa kiillottaa esimerkiksi siihen tarkoitetulla liinalla.

Jyväskyläläinen kermakko vuodelta 1889

Pe­rin­tö­ker­mak­ko on pyö­ri­nyt hyl­lys­sä. On­ko se 1800-lu­vul­ta? On­ko sil­lä muu­ta ar­voa kuin ro­mu­ho­pe­an?

Lei­mat ker­to­vat, et­tä ho­pei­sen (pi­toi­suus­lei­ma 13) ker­ma­kon te­ki­jä on Fred­rik Mic­hel Wes­s­man, joka toi­mi kul­ta­sep­pä­mes­ta­ri­na Jy­väs­ky­läs­sä vuo­si­na 1847–1901. Hä­nen uran­sa oli siis pit­kä. Tä­män ker­ma­kon hän val­mis­ti 1889, se on tyy­lil­tään uus­ro­ko­koo­ta: jal­ka­o­sa on tor­vi­mai­nen, mal­jan ala­o­sas­sa on pys­ty­har­jan­tei­den ja­ka­mia ku­pu­roi­ta, le­veä nok­ka ja kaa­re­va kä­den­si­ja ko­ho­a­vat mal­jan ylä­puo­lel­le. Ker­mak­ko kan­nat­taa kiil­lot­taa, sil­loin ho­pe­an kiil­to ja esi­neen muo­dot pää­se­vät oi­keuk­siin­sa. Va­kuu­tu­sar­vo 180 e. (Antti Kai­ja­lai­nen)


Jut­tu on jul­kais­tu alun pe­rin An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 8/2018.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ