Uusrokokoota edustava kermakko on vuodelta 1889. Kermakko kannattaa kiillottaa esimerkiksi siihen tarkoitetulla liinalla.
Perintökermakko on pyörinyt hyllyssä. Onko se 1800-luvulta? Onko sillä muuta arvoa kuin romuhopean?
Leimat kertovat, että hopeisen (pitoisuusleima 13) kermakon tekijä on Fredrik Michel Wessman, joka toimi kultaseppämestarina Jyväskylässä vuosina 1847–1901. Hänen uransa oli siis pitkä. Tämän kermakon hän valmisti 1889, se on tyyliltään uusrokokoota: jalkaosa on torvimainen, maljan alaosassa on pystyharjanteiden jakamia kupuroita, leveä nokka ja kaareva kädensija kohoavat maljan yläpuolelle. Kermakko kannattaa kiillottaa, silloin hopean kiilto ja esineen muodot pääsevät oikeuksiinsa. Vakuutusarvo 180 e. (Antti Kaijalainen)
Juttu on julkaistu alun perin Antiikki & Designissa 8/2018.
Elina Manninen
Runeberginkakun koristelussa saa olla luova, kunhan varmistaa, että jokaisen palaan osuu riittävästi hilloa ja kuorrutetta.
Riitta Sourander
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT