Uutinen

Tiedätkö, mikä on Helsinki-Rokokoo? Katso vinkit, kuinka tunnistat antiik­ki­ka­lus­teiden tyylisuunnat ja tee löytöjä

*Kau­pal­li­nen yh­teis­työ: Sort­ter Oy*

An­tiik­kie­si­nei­tä ja­o­tel­laan pää­sään­töi­ses­ti ai­ka­kau­sien ja tyy­li­suun­tien mu­kaan. Moni tun­nis­taa ro­ko­koon, kus­ta­vi­lai­sen tyy­lin sekä ju­gen­din. Har­va kui­ten­kaan tie­tää, et­tä myös vin­ta­ge voi ol­la an­tiik­kia.

Vin­ta­gea vai an­tiik­kia? Vin­ta­ge on häi­ly­vä muo­ti­ter­mi, joka ran­tau­tui pu­he­kie­leen vuo­si­ker­ta­vii­neis­tä pu­hut­ta­es­sa. Ylei­sen mää­ri­tel­män mu­kaan vin­ta­gek­si las­ke­taan esi­neet, jot­ka ovat pe­räi­sin 1920-lu­vul­ta ai­na 1970-lu­vul­le as­ti. An­tii­kik­si las­ke­taan Suo­mes­sa yli 100 vuot­ta van­hat esi­neet, jo­ten van­him­pia vin­ta­ge-esi­nei­tä voi­daan­kin jo luo­ki­tel­la an­tii­kik­si.

Ar­vok­kaim­mat an­tiik­kie­si­neet voi­vat mak­saa tu­han­sia eu­ro­ja. Pank­ki­pal­ve­lu­ja ja ra­hoi­tus­tuot­tei­ta ver­tai­le­van ko­ti­mai­sen Sort­te­rin avul­la voit kil­pai­lut­taa lai­naa ai­na 60 000 eu­roon as­ti, kun olet os­ta­mas­sa uut­ta an­tiik­kie­si­net­tä.

Pe­reh­dyim­me an­tiik­kie­si­nei­den ai­ka­kau­siin, jot­ka ovat vai­kut­ta­neet eni­ten suo­ma­lai­seen kä­si­työ­läis­his­to­ri­aan ja kult­tuu­ri­pe­rin­töön. Ota hal­tuun tyy­li­suun­nat ja tee ra­ha­nar­voi­sia löy­tö­jä.

Kol­me an­tii­kin tyy­li­suun­taa ovat vai­kut­ta­neet eri ai­ka­kau­sil­la sekä ins­pi­roi­neet uu­sien tyy­li­suun­tien ke­hit­ty­mis­tä. Nämä kol­me tyy­li­suun­taa ovat: re­nes­sans­si, ba­rok­ki ja ro­ko­koo.

Re­nes­sans­sin (n. 1420–1560) tyy­pil­li­set ele­men­tit oli­vat edus­ta­vuus ja mu­ka­vuus. Huo­ne­ka­lut muo­dos­ti­vat ko­ko­nai­suu­den ko­dis­sa. Re­nes­sans­si jat­kui Suo­mes­sa ai­na 1800-lu­vul­le as­ti. Re­nes­sans­sil­le tyy­pil­li­siä huo­ne­ka­lu­ja: suo­ria kaap­pe­ja ja pirt­ti­pöy­tiä, li­säk­si ris­tik­ko­ja­lus­tei­sia pöy­tiä suo­sit­tiin. Pe­lien ym­pä­ril­lä oli ta­val­li­ses­ti ho­pei­set ke­hyk­set.

Ba­ro­kin (n. 1600–1715) muo­to­kie­len tun­nis­ti ylen­palt­ti­ses­ta ko­ris­te­lus­ta, muo­to­jen lii­oit­te­lus­ta ja mah­ti­pon­ti­suu­des­ta. Huo­ne­ka­lu­jen mu­ka­vuus oli kui­ten­kin tär­ke­äs­sä ase­mas­sa. Tyy­li­suun­nan huo­ne­ka­lut tun­nis­taa mm. seu­raa­vis­ta piir­teis­tä: tuo­lin se­lus­ta oli kor­kea ja ka­pea, is­tui­met oli­vat ko­va­peh­mus­te­tut ja tuo­lin ja­lat oli­vat kier­re­sor­va­tut. Li­säk­si ba­ro­kin ai­ka­na vä­rei­nä käy­tet­tiin pal­jon vih­re­ää ja pu­nais­ta.

Tyy­pil­li­siä huo­ne­ka­lu­ja ba­ro­kin ajal­ta ovat: kris­tal­lik­ruu­nut, 2-ovi­nen ve­to­laa­ti­kol­li­nen kaap­pi, pal­lo­ja­lat sekä kier­teis­pyl­väät.

Ro­ko­koo (n. 1730–1775) oli vas­ta­lau­se ba­ro­kin mas­ku­lii­ni­sel­le ja mah­tai­le­val­le tyy­lil­le. Ro­ko­koo edus­ti kaa­re­via lin­jo­ja ja luon­to­ai­hei­sia ko­ris­te-ele­ment­te­jä. Tyy­li­suun­nal­le tyy­pil­li­siä tun­nus­merk­ke­jä oli­vat sim­puk­ka, c- tai s-kir­jain­ta muis­tut­ta­vat or­na­men­tit, ja kuk­ka- tai leh­ti­or­na­men­tit. Vä­rei­nä käy­tet­tiin pal­jon vaa­lei­ta vä­ri­sä­vy­jä sekä pas­tel­lia, ku­ten hel­men­har­maa­ta, hem­pe­ää vih­re­ää, vaa­le­an­si­nis­tä sekä roo­saa.

Tyy­pil­li­siä ro­ko­koo-huo­ne­ka­lu­ja: ro­ko­koon ai­ka­na suu­ri­ruu­tui­nen pel­la­va­pääl­li­nen oli suo­sit­tu tuo­leis­sa, li­säk­si suo­sit­tiin pie­niä pöy­tiä ja ma­hon­ki­pii­ron­ke­ja.

Uusk­las­sis­mi (n. 1775–1830) syn­tyi alun pe­rin Rans­kas­sa ja sen vai­hei­ta ovat mm. suo­ma­lais­ten kä­si­työ­läis­his­to­ri­aan vah­vas­ti jää­nyt kus­ta­vi­lai­nen tyy­li. Uusk­las­sis­min omi­nais­piir­tei­tä oli­vat ro­ko­koon kal­tai­nen siro muo­to­kie­li.

Kus­ta­vi­lai­suus yk­sin­ker­tais­ti ja suo­ra­lin­jais­ti huo­ne­ka­lu­jen muo­toa. Tyy­li­suun­ta nä­kyy suo­ma­lais­ten suo­si­mis­sa huo­ne­ka­luis­sa ai­na 1800-lu­vul­le as­ti. Tun­nu­so­mais­ta kus­ta­vi­lai­sel­la tyy­lil­le oli teh­dä rih­laus­ko­ris­te­lu kaap­pien oviin sekä eri­lais­ten yk­sin­ker­tais­ten or­na­ment­tien käyt­tö. Li­säk­si mo­net huo­ne­ka­lut maa­lat­tiin ro­ko­koon ta­paan hel­men­har­maak­si tai pas­tel­li­sä­vyin.

Ai­ka­kau­del­le tyy­pil­li­siä huo­ne­ka­lu­ja: ylei­sin kus­ta­vi­lais­tyy­li­nen ka­lus­te oli pin­na­tuo­li sekä pin­na­sel­käi­set soh­vat. Tun­nu­so­mai­sia piir­tei­tä ovat myös kir­joi­tus­li­pas­to kor­keil­la ja hoi­kil­la ja­loil­la, kul­ma­kaap­pi ja kam­paus- ja om­pe­lu­pöy­dät. Pöy­tien pääl­li­sis­sä käy­tet­tiin usein mar­mo­ria. Li­säk­si puu­o­sat oli ta­val­li­ses­ti kul­lat­tu tai maa­lat­tu vaa­leik­si, ja kan­gas­pääl­li­sis­sä rai­ta­kuo­sin käyt­tö oli ta­val­lis­ta.

Ker­taus­tyy­lien ai­ka­kau­te­na (n. 1830–1900) ai­em­pia his­to­ri­al­li­sia tyy­li­suun­tia otet­tiin uu­del­leen käyt­töön, mut­ta kä­si­työn si­jaan nii­tä tuo­tet­tiin teh­tail­la.

Uus­ro­ko­koo tuli Suo­meen 1840-lu­vul­la Pie­ta­ris­ta. Uus­ro­ko­koo­ta kut­sut­tiin en­sin ve­nä­läi­sek­si ro­ko­kook­si. Myö­hem­min puu­sep­pien Hel­sin­gis­sä val­mis­ta­mis­ta uus­ro­ko­koo­huo­ne­ka­luis­ta alet­tiin pu­hua Hel­sin­ki-ro­ko­koo­na. Tyy­lil­li­ses­ti Hel­sin­ki-ro­ko­koo oli hil­lit­ty, ja ka­lus­tei­den val­mis­ta­mi­ses­sa käy­tet­tiin lä­hin­nä ko­ti­mai­sia puu­la­je­ja. Puut kä­si­tel­tiin en­sin pet­saa­mal­la tum­mak­si ja sen jäl­keen joko kiil­lot­ta­mal­la tai lak­kaa­mal­la.

Mis­tä huo­ne­ka­lut tun­nis­taa? Ker­taus­tyy­lien ai­ka­na tuo­liin saa­tiin li­sä­mu­ka­vuut­ta li­sää­mäl­lä kier­re­jou­si­tus is­tui­meen. Li­säk­si is­tuin­ten ver­hoi­lus­ta saa­tiin kiin­te­äm­pi tek­ni­sel­lä to­teut­ta­mi­sel­la. Näin tun­nis­tat on­ko huo­ne­ka­lu ro­ko­koon vai uus­ro­ko­koon tyy­li­suun­taa.

Ju­gend (1890–1915) siir­si aja­tuk­set ta­kai­sin kä­si­työ­läi­syy­teen ja uniik­kei­hin huo­ne­ka­lui­hin, ja se syn­tyi vas­ta­lau­see­na mas­sa­tuo­tan­toon. Ju­gen­din tyy­li­suun­nan ydin pe­rus­tuu mm. tai­tee­seen, kä­si­työ­hön, toi­mi­vuu­teen ja pel­kis­tet­tyi­hin lin­joi­hin. Vä­ri­maa­il­mal­taan ju­gend oli tum­maa ja or­na­men­tit oli­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti eläin- tai luon­to­ai­hei­sia.

Ju­gend oli Suo­mes­sa en­sim­mäi­nen omin­ta­kei­nen de­sign-tyy­li, joka muo­dos­taa suo­ma­lai­sen de­sig­nin sel­kä­ran­gan. Suo­ma­lai­sel­le ju­gen­dil­le omi­nai­sia ovat jy­ke­vät ge­o­met­ri­set muo­dot ja kan­sal­li­nen or­na­men­tiik­ka, mm: ora­vat, kar­hut, män­nyn­kä­vyt sekä kuu­sen­ha­vut. Suo­ma­lai­nen ju­gend säi­lyi ka­lus­tei­den val­mis­tuk­ses­sa ai­na 30-lu­vul­le as­ti.

Mis­tä tun­nis­taa? Ju­gend-ka­lus­teet tun­nis­taa ta­val­li­ses­ti kaa­re­vis­ta muo­dois­ta sekä kuk­ka-ai­heis­ta. Pöy­dän­ja­lat sekä tuo­lien sel­kä­no­jat kaar­tu­vat yleen­sä ulos­päin. Suo­rat lin­jat ei­vät ole tyy­pil­li­siä tyy­li­suun­nal­le.

Suo­men kesä on oi­val­li­nen ai­ka kier­tää kirp­pu­to­re­ja ja huu­to­kaup­po­ja – tai se­la­ta net­ti­kirp­pu­to­re­ja mö­kin lai­tu­ril­la.

Kil­pai­lu­tat no­pe­as­ti ja hel­pos­ti va­kuu­det­to­man lai­nan ko­ti­mai­sen Sort­te­rin ver­tai­lu­pal­ve­lus­sa uu­sia os­tok­si­a­si var­ten. Kil­pai­lut­ta­mi­nen on ai­na il­mais­ta ja se voi tuo­da si­nul­le ra­ha­nar­voi­sia sääs­tö­jä. Täyt­tä­mäl­lä yh­den ha­ke­muk­sen voit saa­da jopa kym­me­niä lai­na­tar­jouk­sia yh­teis­työ­pan­keil­tam­me.

Sort­ter ver­tai­lee lai­na­nan­ta­jien te­ke­miä lai­na­tar­jouk­sia ja jär­jes­tää ne to­del­li­sen vuo­si­ko­ron mu­kaan. Näin voit hel­pos­ti ver­tail­la eri suu­rui­sia lai­na­tar­jouk­sia eri lai­na-ajoil­la, ja näet mikä lai­na­tar­jouk­sis­ta on si­nul­le edul­li­sin.

Lai­nan kil­pai­lut­ta­mi­seen me­nee ai­kaa vain noin 5 mi­nuut­tia, ja voit saa­da en­sim­mäi­set lai­na­tar­jouk­set heti. Kun olet löy­tä­nyt so­pi­van lai­na­tar­jouk­sen, voit al­le­kir­joit­taa so­pi­muk­sen pan­kin kans­sa verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sil­la. Lai­na mak­se­taan ti­lil­le­si jopa sa­man päi­vän ai­ka­na.

Tu­tus­tu Sort­te­rin ver­tai­lu­pal­ve­luun ja kil­pai­lu­ta lai­na­si.

 

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ