Tämä Nikolai Tervakorven maalaus on kulkeutunut äitini kautta minulle. Taulu kuvaa Laatokkaa ja Sortanlahtea. Talo on tullivartija Kustaa Pärnäsen. Hän oli äitini isoisä. Maalauksen takana on omistuskirjoitus Nikolai Tervakorvelta Lempi Mäkisalolle, joka oli äitini äiti. Takana on myös sanomalehtikirjoitus Sortanlahdesta. Sitä en tiedä, miten Lempi Mäkisalo ja Nikolai Tervakorpi ovat tutustuneet. Taulu on omistuskirjoituksineen kiinnostava, ja olisi hauska tietää maalauksen rahallinen arvo. Tunnearvoa sillä on paljon.
Novgorodissa Venäjällä syntyneen Nikolai Tervakorven (1886–1960) alkuperäinen sukunimi oli Scherbakoff. Tervakorpi opiskeli Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa. Haavoituttuaan ensimmäisessä maailmansodassa hän muutti Konevitsan luostariin Terijoelle, missä hän opetteli restauroimaan freskoja ja ikoneja. Taiteilija avioitui Lydia Kaukisen kanssa ja pari asui Laatokan rannalla Pyhäjärven Sortanlahdessa. Talvisodan sytyttyä Tervakorpi muutti evakkona Etelä-Suomeen. Suuri osa hänen teoksiaan jäi Sortanlahteen. Tervakorpi kehittyi taitavaksi järvi- ja merikuvaajaksi, kuten tämä työ ilmentää – joskaan valokuva ei kykene antamaan todellista käsitystä teoksen laadusta. Kiinnostavaa teoksessa on se, että se kuvaa taiteilijan asuinpaikkaa Sortanlahtea, sillä pääosa sinne jääneistä töistä tuhoutui. Tervakosken merimaisemat olivat joitakin vuosia sitten kysyttyjä, mutta nyt perinteisten maisemien suosio on laantunut. Kysymyksestä ei selviä teoksen koko, mutta se lienee noin 40 x 60 cm. Vakuutusarvo on 700 e. (AK)
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Mökin edustalla kasvaa kauniin liilana kukkiva kärhö, joka puskee esiin betonilaattojen väleistä. Kesän ajaksi Fiia virittää sille tukisiimat, joita pitkin kärhö saa kasvaa ikkunan eteen. Kasvun hillitsemiseksi Fiia leikkaa sen vuosittain alas. Puutarhakalusto on kirppislöytö.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.
Ruokapöytä on ostettu Mimmin työkaverilta. Pöydän mukana tuli myös tuolit, mutta ne odottavat nyt varastossa, sillä Mimmi haluaa yhdistellä eri-ikäisiä ja -tyylisiä kalusteita. Näin kokonaisuudesta tulee kiinnostavampi. Vaatekaappi on ostettu tuttavalta, joka tyhjensi vanhaa taloa. After Eightin nuoret ovat raaputtaneet kaapista maalit. Lattia on laatoitettu Pukkilan laatoilla. Kauniisti valoa siilaava vekkivalaisin on Le Klint -vintagevalaisin.
Mökin edustalla kasvaa kauniin liilana kukkiva kärhö, joka puskee esiin betonilaattojen väleistä. Kesän ajaksi Fiia virittää sille tukisiimat, joita pitkin kärhö saa kasvaa ikkunan eteen. Kasvun hillitsemiseksi Fiia leikkaa sen vuosittain alas. Puutarhakalusto on kirppislöytö.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT