Löysin vanhalta mökiltäni sievän peilipöytälaatikon. En tiedä, mistä se on peräisin, mutta aloin ihmetellä laatikon sisällä ja pohjassa olevia Kalevala Korun (KK) leimoja.
Laatikollinen peili on Kalevala Korun tuotantoa 1940-luvulta. Yhtiön pääsuunnittelijana toimi vuoteen 1950 Germund Paaer. Hän kehitti sodan aiheuttaman materiaalipulan takia uusia tuotteita esimerkiksi puusta. Yksinomaan puisia esineitä tiedetään olevan runsaat kaksisataa erilaista. Niiden muotokieli kumpusi paljolti Kalevala-aiheista ja talonpoikaisesta esinekulttuurista. Peili on hyvin harvinainen, ja sen vakuutusarvo on hyvinkin 1 000 e. (Veli-Jorma Juusela, Antiikki Maini ja Veli)
Runeberginkakun koristelussa saa olla luova, kunhan varmistaa, että jokaisen palaan osuu riittävästi hilloa ja kuorrutetta.
Riitta Sourander
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Jani Laukkanen
Suuri olohuone jakautuu oleskelutilaan ja ruokailutilaan. Keltainen suuri villamatto, jonka punaiset kuviot toistavat kasettikaton sävyä, on löytö Tori.fi:sta. Kattokruunut kuuluivat asuntoon. Olohuoneen keskipisteenä on Artun satsaus kotiinsa, ajaton Togo-sohva, jonka Arttu hankki jo edelliseen kotiinsa. Tamminen senkki on Artun suunnittelema ja valmistama, samoin sivupöytä. Molempia tuottaa Ilme Helsinki tilaustyönä.
Helanderilta huudettu maalaus on Riina-Liisalle tärkeä. Vanha mummo istuu siinä koru- ja muistorasia sylissään ja muistelee haikeana menneitä aikoja. Taulu muistuttaa siitä, että pitäisi elää niin, ettei ole vanhana syytä surra mennyttä elämää. Riina-Liisan sylissä Taabe-koira.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT