Mi­nua on kau­an as­kar­rut­ta­nut tämä lasi. Mi­nul­la on nii­tä kuu­den set­ti. Ne ovat tul­leet pe­rin­tö­nä vuo­sia sit­ten. Voi­vat­ko ne ol­la ko­ti­mai­sia tai mah­dol­li­ses­ti ruot­sa­lai­sia? Mil­tä ajal­ta ne voi­si­vat ol­la? Edus­taa­ko ko­ris­te­lu jo­tain tiet­tyä tyyp­piä? La­sit tun­tu­vat kor­ke­a­ta­soi­sil­ta. Il­mei­ses­ti ne on hi­ot­tu kä­sin. Niis­tä läh­tee kau­nis, kor­kea ää­ni, kun na­paut­taa. Poh­ja­kin on kaut­taal­taan hi­ot­tu si­le­äk­si. Ku­vas­sa ko­ros­tuu kei­no­va­lon sävy.

Täl­lai­sia hiu­kan kar­ti­o­mai­sia fa­set­ti­hi­ot­tu­ja la­se­ja, ­ta­val­li­ses­ti mää­rit­teel­lä en­gels­ka, alet­tiin teh­dä ylei­ses­ti vii­meis­tään 1850-lu­vul­la. Tämä tie­to on Ruot­sis­ta. Suo­mes­sa nämä il­mei­ses­ti yleis­tyi­vät hiu­kan myö­hem­min, en­sin ­Nuu­ta­jär­vel­lä, sit­ten Iit­ta­las­sa, joka on pe­rus­tet­tu 1881, ja ­Kar­hu­las­sa, joka on pe­rus­tet­tu 1889. Tuo leik­kaus­hi­on­ta fa­set­tien pääl­lä viit­taa hiu­kan myö­hem­pään val­mis­tu­sa­jan­koh­taan. Leik­kaus­hi­on­nat yleis­tyi­vät 1800-lu­vun lo­pul­la, Suo­mes­sa vas­ta 1900-lu­vun alus­sa. Mah­dol­li­nen val­mis­tus­maa voi­si ol­la Ve­nä­jä­kin. En us­ko la­sien ole­van suo­ma­lai­sia, mut­ta se ei ole mah­do­ton­ta. Mal­li on aja­ton. Se voi­si ol­la tuo­tan­nos­sa Kes­ki-Eu­roo­pas­sa ny­kyi­sin­kin. (KK) Va­kuu­tu­sar­vo on 100 e / 6 kpl. (V-JJ)