Uutinen
Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

4 kiinnostavinta esinettä Habitaren Antiikki-tapahtumassa

Ei­len al­ka­nut­ta Ha­bi­ta­ren An­tiik­ki-ta­pah­tu­maa juh­lis­ti Ke­räi­li­jöi­den il­ta. Siel­lä leh­tem­me kol­mi­hen­ki­nen raa­ti nos­ti esiin mes­su­jen kiin­nos­ta­vim­mat esi­neet nel­jäs­sä ka­te­go­ri­as­sa: an­tiik­ki, de­sign, tai­de ja vin­ta­ge. Jo­kai­ses­ta ryh­mäs­tä raa­ti esit­te­li kol­me eh­do­kas­ta. Täs­sä hui­put, ku­vat on ot­ta­nut Heik­ki Rau­tio.

An­tiik­kie­si­nei­den ryh­män voit­ta­ja oli Ka­la­jo­el­la 1838 va­let­tu kynt­te­lik­kö­pa­ri, jon­ka lei­man mu­kaan on va­la­nut Le­an­der He­lan­der. Kuu­lui­sa va­la­ja op­pi tai­dot isäl­tään ja isoi­säl­tään. Tai­ta­vaa, huo­lel­lis­ta työ­tä ole­vis­sa kynt­te­li­köis­sä on ajan tyy­lin mu­kaan kei­sa­ril­li­sia ai­hei­ta, ku­ten Ve­nä­jän kak­sois­kot­ka. Em­pi­res­tä muis­tut­taa myös ne­li­ön muo­toi­nen poh­ja­laat­ta. Kos­ka He­lan­der pe­rus­ti oman pa­jan 1840, tämä pari saat­taa ol­la hä­nen mes­ta­ri­työn­sä. 

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

An­tiik­kie­si­nei­den kär­ki­kol­mik­koon kuu­lui myös ryh­mä tyr­nä­vä­läi­siä tuo­le­ja, joi­den kaik­ki maa­li­ker­rok­set saat­toi lu­kea pin­nas­ta. Nämä poh­jois­poh­ja­lai­set tuo­lit on teh­ty ko­ti­mai­sis­ta, lä­hel­lä kas­va­neis­ta puis­ta, ne ovat edul­li­sia ja nii­tä voi val­mis­taa vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen sa­mal­la mal­lil­la - var­sin eko­lo­gi­sia huo­ne­ka­lu­ja siis. Ajan­koh­taa on sa­mas­ta syys­tä vai­kea pää­tel­lä. Tuo­lit saat­ta­vat ol­la 1800-lu­vun lo­pus­ta tai 1900-lu­vun alus­ta. 

Ryhmä niin sanottuja tyrnäväläisiä talonpoikaistuoleja Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Ryhmä niin sanottuja tyrnäväläisiä talonpoikaistuoleja Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kol­mas kiin­nos­ta­va an­tiik­kie­si­ne on Ara­bi­an teh­taan lei­maa­ma Fen­nia-mal­jak­ko. Näi­tä vuo­si­na 1900-1917 val­mis­tet­tu­ja esi­nei­tä teh­tiin en­nen kaik­kea vien­tiin. Fen­nia-sar­jal­la ta­voi­tel­tiin mo­der­nia, suo­ma­lais­kan­sal­lis­ta tyy­liä, ja se tie­ten­kin pro­pa­goi Suo­men it­se­näi­syyt­tä. Sil­ti mal­ja­kos­sa voi näh­dä ajan kan­sain­vä­li­siä vir­tauk­sia  Ko­ris­tee­na on tyy­li­tel­ty kuk­ka-ai­he, joka voi­si ol­la tätä päi­vää.   

Fennia-maljakko Galleria Euro Art & Antikin osastolta.

Fennia-maljakko Galleria Euro Art & Antikin osastolta.

De­sign-ka­te­go­ri­an voit­ta­jak­si raa­ti va­lit­si Va­ki­o­puun 1940-50-lu­vul­la val­mis­ta­man Kaa­ri­na-om­pe­lu­pöy­dän, jos­sa on pa­ju­ko­ri ja kan­nen al­la laa­tik­ko ja lo­ke­rik­ko. Hy­vä­kun­toi­nen osin puu­pin­tai­nen, osin maa­lat­tu huo­ne­ka­lu on lois­to­kun­nos­sa, ja sen voi ku­vi­tel­la al­ku­pe­räi­sen teh­tä­vän li­säk­si vaik­ka ny­ky­ko­din etei­seen. Ka­lus­teen on suun­ni­tel­lut Mai­ja Tai­mi, huo­nos­ti tun­net­tu mut­ta tai­ta­va si­sus­tu­sark­ki­teh­ti, joka työs­ken­te­li myös Bo­ma­nil­le ja Stock­man­nin pii­rus­tus­kont­to­ril­le. 

Maija Taimin Vakiopuulle suunnittelema ompelupöytä Muijan osastolla.

Maija Taimin Vakiopuulle suunnittelema ompelupöytä Muijan osastolla.

De­sig­ne­si­neis­sä kiin­nos­ti myös bel­gi­a­lai­sen A.W. Finc­hin suun­nit­te­le­man kan­nu, joka edus­taa Por­voo­seen 1897 pe­rus­te­tun ja muu­ta­man vuo­den toi­mi­neen Iris-teh­taan tuo­tan­toa. Kan­sa­no­mais­ta kan­nus­sa ovat sen peh­me­ät muo­dot ja ko­di­kas pu­na­sa­vi, mut­ta ko­ris­te­lu on kan­sai­vä­lis­tä ju­gen­dia. A.W. Finch on ajan­koh­tai­nen, sil­lä 21.9. Did­rich­se­nin Tai­de­mu­se­os­sa avau­tuu hä­nen tai­det­taan ja ke­ra­miik­kaan­sa esit­te­le­vä näyt­te­ly. Se jat­kuu 13.1. 2019 saak­ka. https://www.did­rich­sen­mu­seum.fi/na­yt­te­lyt/tu­le­vat-na­yt­te­lyt/

Iris-tehtaan kannu Topique Designin osastolla.

Iris-tehtaan kannu Topique Designin osastolla.

De­sig­nin kiin­nos­ta­vim­pien esi­nei­den kär­keen pää­si myös tee- tai si­vu­pöy­tä, jon­ka la­si­kan­nen on teh­nyt tai­tei­li­ja Yr­jö Ro­so­la. Hiek­ka­pu­hal­le­tun ja kai­ver­re­tun la­sin ko­ris­tee­na on köyn­nös­ten ym­pä­röi­mä tyt­tö. Tee­pöy­dis­sä nä­kee usein ke­raa­mi­sia kan­sia, la­si­nen on har­vi­nai­sem­pi. Yr­jö Ro­so­la tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti jul­ki­sis­ta töis­tään, joi­ta voi ihail­la esi­mer­kik­si ny­kyi­ses­sä Bank-ta­pah­tu­ma­ta­los­sa, en­ti­ses­sä Pos­ti­pan­kin pää­kont­to­ris­sa Hel­sin­gis­sä. 

Yrjö Rosolan pikkupöytä Antiikkilöytö Valli & Selinin osastolta.

Yrjö Rosolan pikkupöytä Antiikkilöytö Valli & Selinin osastolta.

Tai­de-ka­te­go­ri­an voit­ta­ja oli Mik­ko Oi­no­sen vuon­na 1908 maa­laa­ma To­ri­koh­taus Pa­rii­sis­sa, oma­ku­va Yr­jö Ol­li­lan kans­sa. Oi­no­sen työk­si  tämä on mer­kit­tä­vä har­vi­nai­sen ai­heen­sa ja ison ko­kon­sa puo­les­ta. Hän tuli myö­hem­min tun­ne­tuk­si en­nen kaik­kea mai­se­mien ja ase­tel­mien maa­laa­ja­na.  Ol­li­la on tau­lun kes­kel­lä piip­pu kä­des­sä, Oi­no­nen on toi­nen oi­ke­al­ta vaa­eas­sa pu­vus­sa, piip­pu suu­pie­les­sä. Il­meik­käät ih­mis­hah­mot ja ta­pah­tu­man draa­ma kieh­toi­vat raa­tia.

Mikko Oinosen maalaus vuodelta 1917 Taidekauppa P. Grahnin osastolla.

Mikko Oinosen maalaus vuodelta 1917 Taidekauppa P. Grahnin osastolla.

Kak­si muu­ta te­os­ta oli­vat Anit­ra Lu­can­de­rin Kau­pun­ki­som­mi­tel­ma ja Mic­ha­el Schil­ki­nin nai­nen, kor­kea la­sit­ta­ma­ton sha­mot­ti­veis­tos. Se on teh­ty vuon­na 1960, kak­si vuot­ta en­nen tai­tei­li­jan kuo­le­maa. Se saat­taa se­lit­tää la­sit­ta­mat­to­muu­den; teos jäi ken­ties kes­ken. Lu­can­de­rin teos oli Tai­de­kaup­pa P. Grah­nin osas­tol­ta, Schil­kin To­pi­que De­sig­nin osas­tol­la. 

Vin­ta­ge-sar­jan voit­ti jän­nit­tä­vä, 1920-30-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­va pa­jat­so. Ra­ha­pe­li on val­mis­tet­tu Jär­ven­pääs­sä Oy Pro­tos Ab:ssä ai­ka­na, jol­loin ra­ha­pe­lit ei­vät vie­lä ol­leet mo­no­po­li. Puus­ta val­mis­tet­tu, hie­man ku­lu­nut pa­jat­so on kiin­nos­ta­va osa tek­nis­ten lait­tei­den his­to­ri­aa, joka al­kaa kiin­nos­taa ke­räi­li­jöi­tä. 

Pajatso Hamsterin pesän osastolla.

Pajatso Hamsterin pesän osastolla.

Kär­keen pää­si­vät myös Ome­gan au­to­maat­ti­kel­lo vuo­del­ta 1969 Eu­ro Art & De­sig­nin osas­tol­ta ja Lady Schick, 1950-60-lu­vun vaa­le­an­tur­koo­si hius­ten­kui­vaa­ja, joka yl­lät­tä­en löy­tyi pe­rin­tei­sem­pää an­tiik­kiin eri­kois­tu­neen Pu­na­vuo­ren an­tii­kin osas­tol­ta. 

An­tiik­ki & De­sig­nin raa­tiin kuu­lui­vat tai­de­his­to­ri­oit­si­ja, leh­tem­me eri­koi­sa­si­an­tun­ti­ja Tui­ja Pel­to­maa, toi­mit­ta­ja Ant­ti Kai­ja­lai­nen ja pää­toi­mit­ta­ja Mai­ja Top­pi­la

Lue li­sää An­tiik­ki­ta­pah­tu­man löy­döis­tä An­tiik­ki & De­si­gin ju­tus­ta, joka il­mes­tyy 18.10. Tuos­sa leh­tem­me 25-vuo­tis­ta tai­val­ta juh­li­vas­sa nu­me­ros­sa on myös jut­tu vin­ta­ge-muo­ti­näy­tök­ses­tä, joka pi­de­tään Ha­bi­ta­ren An­tiik­ki-ta­pah­tu­mas­sa lau­an­tai­na klo 12 ja 14.  https://www.sttin­fo.fi/tie­do­te/an­tiik­ki-ta­pah­tu­ma-tuo-tuu­lah­duk­sen-men­nees­ta?pub­lis­he­rId=1811&re­le­a­seId=69725431

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ