Uutinen
Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

4 kiinnostavinta esinettä Habitaren Antiikki-tapahtumassa

Ei­len al­ka­nut­ta Ha­bi­ta­ren An­tiik­ki-ta­pah­tu­maa juh­lis­ti Ke­räi­li­jöi­den il­ta. Siel­lä leh­tem­me kol­mi­hen­ki­nen raa­ti nos­ti esiin mes­su­jen kiin­nos­ta­vim­mat esi­neet nel­jäs­sä ka­te­go­ri­as­sa: an­tiik­ki, de­sign, tai­de ja vin­ta­ge. Jo­kai­ses­ta ryh­mäs­tä raa­ti esit­te­li kol­me eh­do­kas­ta. Täs­sä hui­put, ku­vat on ot­ta­nut Heik­ki Rau­tio.

An­tiik­kie­si­nei­den ryh­män voit­ta­ja oli Ka­la­jo­el­la 1838 va­let­tu kynt­te­lik­kö­pa­ri, jon­ka lei­man mu­kaan on va­la­nut Le­an­der He­lan­der. Kuu­lui­sa va­la­ja op­pi tai­dot isäl­tään ja isoi­säl­tään. Tai­ta­vaa, huo­lel­lis­ta työ­tä ole­vis­sa kynt­te­li­köis­sä on ajan tyy­lin mu­kaan kei­sa­ril­li­sia ai­hei­ta, ku­ten Ve­nä­jän kak­sois­kot­ka. Em­pi­res­tä muis­tut­taa myös ne­li­ön muo­toi­nen poh­ja­laat­ta. Kos­ka He­lan­der pe­rus­ti oman pa­jan 1840, tämä pari saat­taa ol­la hä­nen mes­ta­ri­työn­sä. 

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kynttelikköpari oli Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

An­tiik­kie­si­nei­den kär­ki­kol­mik­koon kuu­lui myös ryh­mä tyr­nä­vä­läi­siä tuo­le­ja, joi­den kaik­ki maa­li­ker­rok­set saat­toi lu­kea pin­nas­ta. Nämä poh­jois­poh­ja­lai­set tuo­lit on teh­ty ko­ti­mai­sis­ta, lä­hel­lä kas­va­neis­ta puis­ta, ne ovat edul­li­sia ja nii­tä voi val­mis­taa vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen sa­mal­la mal­lil­la - var­sin eko­lo­gi­sia huo­ne­ka­lu­ja siis. Ajan­koh­taa on sa­mas­ta syys­tä vai­kea pää­tel­lä. Tuo­lit saat­ta­vat ol­la 1800-lu­vun lo­pus­ta tai 1900-lu­vun alus­ta. 

Ryhmä niin sanottuja tyrnäväläisiä talonpoikaistuoleja Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Ryhmä niin sanottuja tyrnäväläisiä talonpoikaistuoleja Antiikkiliike R. Nevalaisen osastolla.

Kol­mas kiin­nos­ta­va an­tiik­kie­si­ne on Ara­bi­an teh­taan lei­maa­ma Fen­nia-mal­jak­ko. Näi­tä vuo­si­na 1900-1917 val­mis­tet­tu­ja esi­nei­tä teh­tiin en­nen kaik­kea vien­tiin. Fen­nia-sar­jal­la ta­voi­tel­tiin mo­der­nia, suo­ma­lais­kan­sal­lis­ta tyy­liä, ja se tie­ten­kin pro­pa­goi Suo­men it­se­näi­syyt­tä. Sil­ti mal­ja­kos­sa voi näh­dä ajan kan­sain­vä­li­siä vir­tauk­sia  Ko­ris­tee­na on tyy­li­tel­ty kuk­ka-ai­he, joka voi­si ol­la tätä päi­vää.   

Fennia-maljakko Galleria Euro Art & Antikin osastolta.

Fennia-maljakko Galleria Euro Art & Antikin osastolta.

De­sign-ka­te­go­ri­an voit­ta­jak­si raa­ti va­lit­si Va­ki­o­puun 1940-50-lu­vul­la val­mis­ta­man Kaa­ri­na-om­pe­lu­pöy­dän, jos­sa on pa­ju­ko­ri ja kan­nen al­la laa­tik­ko ja lo­ke­rik­ko. Hy­vä­kun­toi­nen osin puu­pin­tai­nen, osin maa­lat­tu huo­ne­ka­lu on lois­to­kun­nos­sa, ja sen voi ku­vi­tel­la al­ku­pe­räi­sen teh­tä­vän li­säk­si vaik­ka ny­ky­ko­din etei­seen. Ka­lus­teen on suun­ni­tel­lut Mai­ja Tai­mi, huo­nos­ti tun­net­tu mut­ta tai­ta­va si­sus­tu­sark­ki­teh­ti, joka työs­ken­te­li myös Bo­ma­nil­le ja Stock­man­nin pii­rus­tus­kont­to­ril­le. 

Maija Taimin Vakiopuulle suunnittelema ompelupöytä Muijan osastolla.

Maija Taimin Vakiopuulle suunnittelema ompelupöytä Muijan osastolla.

De­sig­ne­si­neis­sä kiin­nos­ti myös bel­gi­a­lai­sen A.W. Finc­hin suun­nit­te­le­man kan­nu, joka edus­taa Por­voo­seen 1897 pe­rus­te­tun ja muu­ta­man vuo­den toi­mi­neen Iris-teh­taan tuo­tan­toa. Kan­sa­no­mais­ta kan­nus­sa ovat sen peh­me­ät muo­dot ja ko­di­kas pu­na­sa­vi, mut­ta ko­ris­te­lu on kan­sai­vä­lis­tä ju­gen­dia. A.W. Finch on ajan­koh­tai­nen, sil­lä 21.9. Did­rich­se­nin Tai­de­mu­se­os­sa avau­tuu hä­nen tai­det­taan ja ke­ra­miik­kaan­sa esit­te­le­vä näyt­te­ly. Se jat­kuu 13.1. 2019 saak­ka. https://www.did­rich­sen­mu­seum.fi/na­yt­te­lyt/tu­le­vat-na­yt­te­lyt/

Iris-tehtaan kannu Topique Designin osastolla.

Iris-tehtaan kannu Topique Designin osastolla.

De­sig­nin kiin­nos­ta­vim­pien esi­nei­den kär­keen pää­si myös tee- tai si­vu­pöy­tä, jon­ka la­si­kan­nen on teh­nyt tai­tei­li­ja Yr­jö Ro­so­la. Hiek­ka­pu­hal­le­tun ja kai­ver­re­tun la­sin ko­ris­tee­na on köyn­nös­ten ym­pä­röi­mä tyt­tö. Tee­pöy­dis­sä nä­kee usein ke­raa­mi­sia kan­sia, la­si­nen on har­vi­nai­sem­pi. Yr­jö Ro­so­la tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti jul­ki­sis­ta töis­tään, joi­ta voi ihail­la esi­mer­kik­si ny­kyi­ses­sä Bank-ta­pah­tu­ma­ta­los­sa, en­ti­ses­sä Pos­ti­pan­kin pää­kont­to­ris­sa Hel­sin­gis­sä. 

Yrjö Rosolan pikkupöytä Antiikkilöytö Valli & Selinin osastolta.

Yrjö Rosolan pikkupöytä Antiikkilöytö Valli & Selinin osastolta.

Tai­de-ka­te­go­ri­an voit­ta­ja oli Mik­ko Oi­no­sen vuon­na 1908 maa­laa­ma To­ri­koh­taus Pa­rii­sis­sa, oma­ku­va Yr­jö Ol­li­lan kans­sa. Oi­no­sen työk­si  tämä on mer­kit­tä­vä har­vi­nai­sen ai­heen­sa ja ison ko­kon­sa puo­les­ta. Hän tuli myö­hem­min tun­ne­tuk­si en­nen kaik­kea mai­se­mien ja ase­tel­mien maa­laa­ja­na.  Ol­li­la on tau­lun kes­kel­lä piip­pu kä­des­sä, Oi­no­nen on toi­nen oi­ke­al­ta vaa­eas­sa pu­vus­sa, piip­pu suu­pie­les­sä. Il­meik­käät ih­mis­hah­mot ja ta­pah­tu­man draa­ma kieh­toi­vat raa­tia.

Mikko Oinosen maalaus vuodelta 1917 Taidekauppa P. Grahnin osastolla.

Mikko Oinosen maalaus vuodelta 1917 Taidekauppa P. Grahnin osastolla.

Kak­si muu­ta te­os­ta oli­vat Anit­ra Lu­can­de­rin Kau­pun­ki­som­mi­tel­ma ja Mic­ha­el Schil­ki­nin nai­nen, kor­kea la­sit­ta­ma­ton sha­mot­ti­veis­tos. Se on teh­ty vuon­na 1960, kak­si vuot­ta en­nen tai­tei­li­jan kuo­le­maa. Se saat­taa se­lit­tää la­sit­ta­mat­to­muu­den; teos jäi ken­ties kes­ken. Lu­can­de­rin teos oli Tai­de­kaup­pa P. Grah­nin osas­tol­ta, Schil­kin To­pi­que De­sig­nin osas­tol­la. 

Vin­ta­ge-sar­jan voit­ti jän­nit­tä­vä, 1920-30-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­va pa­jat­so. Ra­ha­pe­li on val­mis­tet­tu Jär­ven­pääs­sä Oy Pro­tos Ab:ssä ai­ka­na, jol­loin ra­ha­pe­lit ei­vät vie­lä ol­leet mo­no­po­li. Puus­ta val­mis­tet­tu, hie­man ku­lu­nut pa­jat­so on kiin­nos­ta­va osa tek­nis­ten lait­tei­den his­to­ri­aa, joka al­kaa kiin­nos­taa ke­räi­li­jöi­tä. 

Pajatso Hamsterin pesän osastolla.

Pajatso Hamsterin pesän osastolla.

Kär­keen pää­si­vät myös Ome­gan au­to­maat­ti­kel­lo vuo­del­ta 1969 Eu­ro Art & De­sig­nin osas­tol­ta ja Lady Schick, 1950-60-lu­vun vaa­le­an­tur­koo­si hius­ten­kui­vaa­ja, joka yl­lät­tä­en löy­tyi pe­rin­tei­sem­pää an­tiik­kiin eri­kois­tu­neen Pu­na­vuo­ren an­tii­kin osas­tol­ta. 

An­tiik­ki & De­sig­nin raa­tiin kuu­lui­vat tai­de­his­to­ri­oit­si­ja, leh­tem­me eri­koi­sa­si­an­tun­ti­ja Tui­ja Pel­to­maa, toi­mit­ta­ja Ant­ti Kai­ja­lai­nen ja pää­toi­mit­ta­ja Mai­ja Top­pi­la

Lue li­sää An­tiik­ki­ta­pah­tu­man löy­döis­tä An­tiik­ki & De­si­gin ju­tus­ta, joka il­mes­tyy 18.10. Tuos­sa leh­tem­me 25-vuo­tis­ta tai­val­ta juh­li­vas­sa nu­me­ros­sa on myös jut­tu vin­ta­ge-muo­ti­näy­tök­ses­tä, joka pi­de­tään Ha­bi­ta­ren An­tiik­ki-ta­pah­tu­mas­sa lau­an­tai­na klo 12 ja 14.  https://www.sttin­fo.fi/tie­do­te/an­tiik­ki-ta­pah­tu­ma-tuo-tuu­lah­duk­sen-men­nees­ta?pub­lis­he­rId=1811&re­le­a­seId=69725431

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ

Koti ja keittiö

Gluteeniton sacherkakku? Kyllä!

Antiikki & Design

Ystävyyden talo

Koti ja keittiö

Mikä on mielestäsi paras koti lehdessä 1/2026?

Antiikki & Design

Kaksion aikamatka

Antiikki & Design
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Värejä räiskyvä Bongan linna on Narnia Loviisan sydämessä

Koti ja keittiö
Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.

Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.

Sirkun ja Mikan mökki löytyi luolasta vuorilta Gran Canarialta

Antiikki & Design

Ylellisyyden säihkettä

Antiikki & Design

Riemukas värikimara

Koti ja keittiö
Villa Tildassa vanhaa näkyvissä on enää keskimmäinen osa talosta. Uusi lasiterassi korvasi vanhan sisäänkäynnin ja sen vastakkaiselle puolelle saatiin kahteen kerrokseen lisää asuintilaa mansardikaton alle. Lyhtyikkunat ovat sympaattinen lisäys, vaikka ne näyttävät siltä kuin olisivat olleet paikoillaan pidempäänkin. Lasiruutuinen ovi on kopioitu maalauksesta, joka esittää taloa, josta Villa Tildan hirsikehikon hirret ovat peräisin.

Villa Tildassa vanhaa näkyvissä on enää keskimmäinen osa talosta. Uusi lasiterassi korvasi vanhan sisäänkäynnin ja sen vastakkaiselle puolelle saatiin kahteen kerrokseen lisää asuintilaa mansardikaton alle. Lyhtyikkunat ovat sympaattinen lisäys, vaikka ne näyttävät siltä kuin olisivat olleet paikoillaan pidempäänkin. Lasiruutuinen ovi on kopioitu maalauksesta, joka esittää taloa, josta Villa Tildan hirsikehikon hirret ovat peräisin.

Hurmaava Villa Tilda uudistettiin häiritsemättä vanhaa tunnelmaa

Koti ja keittiö
Laiskemman leipurin kahvikakku valmistetaan helposta sekoitettavasta taikinasta. Oliiviöljy ja omenasose tekevät kakusta mehevän ja kostean. Kananmunat korvataan kaurajogurtilla, jolloin kakku sopii myös vegaanille.

Laiskemman leipurin kahvikakku valmistetaan helposta sekoitettavasta taikinasta. Oliiviöljy ja omenasose tekevät kakusta mehevän ja kostean. Kananmunat korvataan kaurajogurtilla, jolloin kakku sopii myös vegaanille.

Vegaaninen omenakakku