Kuvan lasit olivat lainassa helsinkiläisistä antiikkiliikkeistä. Lasi vasemmalla on venäläinen 1800-luvun puolivälistä, Old Times. Keskellä Tapio Wirkkalan Briljant, Bisarri. Oikealla Riihimäen Lasin England-sarjan laakea cocktaillasi, joka sopii myös samppanjalle, Astiataivas. Kuva Pia Inberg
Antti Kaijalainen
Tiesitkö, että kevään juhlat kruunaavan samppanjan keksijänä pidetään ranskalaista benediktiiniläismunkkia Dom Pierre Pérignon’ta 1600-luvun lopulla? Hän antoi nimensä yhdelle maailman maineikkaimmista samppanjamerkeistä. Niistä ajoista samppanja on muuttunut niin paljon, että voimme nykyään puhua liki eri juomasta. Merkittävin kehitys koskee samppanjan kuohuntaa. Munkki pyrki estämään samppanjan kuplien kehittymistä, kun nykyään olemme persoja niiden perään.
Samppanjaa on historiansa aikana nautittu erilaisista laseista – joskus kullatuista pikareistakin. Yhteistä samppanjalalasille on se, että niitä leimaa aina elegantti tyyli. Syytä onkin, sillä niillä nostetaan juhlien malja. Yleisimmät lasityypit ovat korkea ja kapea malli (huilu, flûte) ja laakea, maljamainen malli (coupe) – molemmista perustyypeistä on valmistettu erilaisia variaatioita
Suomalaisessa lasiteollisuudessa coupe-malleja on valmistettu harvoin. Yksi on Mikko Karppasen suunnittelema Nana-lasi. Sitä tuotettiin Iittalassa vuosina 1986–1989. Huilumalli on ollut Suomessa vallitseva lasityyppi, jossa kuplat säilyvätkin paremmin kuin laakeassa lasissa.
Timo Sarpanevan Iittalalle noin vuonna 1980 suunnittelemat Arkipelago-sarjan lasit edustavat modernin tyylikästä näkemystä samppanjalaseista, 157 e/ 8 kpl, Stockholms Auktionsverk.
Ruotsalaisen nykymuotoilija Åsa Jungneliuksen Kosta Bodalle suunnittelema maljamainen Crystal Magic -lasi. 167 e / 12 kpl, Stockholms Auktionsverk.
Messinkinen samppanjanjäähdytin saapuu 1700-luvulta eli ajalta, kun moderni, kuplia suosiva samppanjatyyli kehittyi. Jäähdytin on saattanut olla alun perin hopeoitu. Lähtöhinta 270 e, Bukowskis.
Laseihin kaadettu kuohujuoma täytyy tarjoilla tyylikkäästi. 1800-luvun alun empiretarjottimen reunaa koristaa maalattu viiniköynnös -aihe. 200 e, Hagelstam & Co.
Kullatuilla hopeatikuilla nautittavat cocktailpalat suorastaan ylevöittävät samppanjahetken. Lähtöhinta 200 e / 19 kpl, Bukowskis.
Art nouveaun merkittävimpiin taiteilijoihin luetaan tšekkiläinen Alfons Mucha (1860–1939). Hänen kukkien ympäröimiin naiskuviinsa tiivistyy tyylin aistillinen ilmaisu. Siitä esimerkkinä Muchan luoma Champagne Ruinart Père et Fils Rheims -litografia noin vuodelta 1900. Taideteos myytiin Bukowskisilla vasarahintaan 4 860 e.
Juttu on alun perin julkaistu Antiikki & Designissa 5/2020.
Ruokailutilan pöytä on ostettu Roomagesta ja siihen sopivat korkeat penkit löytyivät Unkarista. Penkit ovat vanhat kirkonpenkit. Kukkavalaisimeen ihastuin oitis nähdessäni sen Malagan-matkallani, valaisin osoittautui Muranon lasin valaisimeksi. Suurikokoinen maalaus on Ville-Veikko Viikilän teos Kevät muuttaa miestä ja heiluva valo ei koskaan nuku.
Riia rakastaa kukkia ja työskentelee niiden parissa myös ammatikseen. Hän toimii kukkastailistina ja on kirjoittanut myös Kukkajuttuja-nimisen sidontaa käsittelevän kirjan.
Jani Laukkanen
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Vuohelainen Arto
Ruokapöytä on ostettu Mimmin työkaverilta. Pöydän mukana tuli myös tuolit, mutta ne odottavat nyt varastossa, sillä Mimmi haluaa yhdistellä eri-ikäisiä ja -tyylisiä kalusteita. Näin kokonaisuudesta tulee kiinnostavampi. Vaatekaappi on ostettu tuttavalta, joka tyhjensi vanhaa taloa. After Eightin nuoret ovat raaputtaneet kaapista maalit. Lattia on laatoitettu Pukkilan laatoilla. Kauniisti valoa siilaava vekkivalaisin on Le Klint -vintagevalaisin.
Riitta Sourander
Sommittele syksy pastalautaselle. Paista sieniä timjamin kanssa ja lorota kastikkeeksi valkoviiniä. Päälle vielä kunnon keko parmesaania, niin uskomattoman umaminen pasta on valmis. Tähän pastaan sopivat niin suppikset, kantarellit kuin tatitkin.
Riia rakastaa kukkia ja työskentelee niiden parissa myös ammatikseen. Hän toimii kukkastailistina ja on kirjoittanut myös Kukkajuttuja-nimisen sidontaa käsittelevän kirjan.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT