Kuvan lasit olivat lainassa helsinkiläisistä antiikkiliikkeistä. Lasi vasemmalla on venäläinen 1800-luvun puolivälistä, Old Times. Keskellä Tapio Wirkkalan Briljant, Bisarri. Oikealla Riihimäen Lasin England-sarjan laakea cocktaillasi, joka sopii myös samppanjalle, Astiataivas. Kuva Pia Inberg
Antti Kaijalainen
Tiesitkö, että kevään juhlat kruunaavan samppanjan keksijänä pidetään ranskalaista benediktiiniläismunkkia Dom Pierre Pérignon’ta 1600-luvun lopulla? Hän antoi nimensä yhdelle maailman maineikkaimmista samppanjamerkeistä. Niistä ajoista samppanja on muuttunut niin paljon, että voimme nykyään puhua liki eri juomasta. Merkittävin kehitys koskee samppanjan kuohuntaa. Munkki pyrki estämään samppanjan kuplien kehittymistä, kun nykyään olemme persoja niiden perään.
Samppanjaa on historiansa aikana nautittu erilaisista laseista – joskus kullatuista pikareistakin. Yhteistä samppanjalalasille on se, että niitä leimaa aina elegantti tyyli. Syytä onkin, sillä niillä nostetaan juhlien malja. Yleisimmät lasityypit ovat korkea ja kapea malli (huilu, flûte) ja laakea, maljamainen malli (coupe) – molemmista perustyypeistä on valmistettu erilaisia variaatioita
Suomalaisessa lasiteollisuudessa coupe-malleja on valmistettu harvoin. Yksi on Mikko Karppasen suunnittelema Nana-lasi. Sitä tuotettiin Iittalassa vuosina 1986–1989. Huilumalli on ollut Suomessa vallitseva lasityyppi, jossa kuplat säilyvätkin paremmin kuin laakeassa lasissa.
Timo Sarpanevan Iittalalle noin vuonna 1980 suunnittelemat Arkipelago-sarjan lasit edustavat modernin tyylikästä näkemystä samppanjalaseista, 157 e/ 8 kpl, Stockholms Auktionsverk.
Ruotsalaisen nykymuotoilija Åsa Jungneliuksen Kosta Bodalle suunnittelema maljamainen Crystal Magic -lasi. 167 e / 12 kpl, Stockholms Auktionsverk.
Messinkinen samppanjanjäähdytin saapuu 1700-luvulta eli ajalta, kun moderni, kuplia suosiva samppanjatyyli kehittyi. Jäähdytin on saattanut olla alun perin hopeoitu. Lähtöhinta 270 e, Bukowskis.
Laseihin kaadettu kuohujuoma täytyy tarjoilla tyylikkäästi. 1800-luvun alun empiretarjottimen reunaa koristaa maalattu viiniköynnös -aihe. 200 e, Hagelstam & Co.
Kullatuilla hopeatikuilla nautittavat cocktailpalat suorastaan ylevöittävät samppanjahetken. Lähtöhinta 200 e / 19 kpl, Bukowskis.
Art nouveaun merkittävimpiin taiteilijoihin luetaan tšekkiläinen Alfons Mucha (1860–1939). Hänen kukkien ympäröimiin naiskuviinsa tiivistyy tyylin aistillinen ilmaisu. Siitä esimerkkinä Muchan luoma Champagne Ruinart Père et Fils Rheims -litografia noin vuodelta 1900. Taideteos myytiin Bukowskisilla vasarahintaan 4 860 e.
Juttu on alun perin julkaistu Antiikki & Designissa 5/2020.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Mökin edustalla kasvaa kauniin liilana kukkiva kärhö, joka puskee esiin betonilaattojen väleistä. Kesän ajaksi Fiia virittää sille tukisiimat, joita pitkin kärhö saa kasvaa ikkunan eteen. Kasvun hillitsemiseksi Fiia leikkaa sen vuosittain alas. Puutarhakalusto on kirppislöytö.
Riitta Sourander
Ensin oli saunamökki, joka sai neljä vuotta myöhemmin parikseen isomman päämökin. Rakennusten väliin jäävä terassi toimii kesäolohuoneena. Seinäritilöiden taakse jäävät piiloon ikkunat. Mökit loistavat iltaisin pimeässä kuin lyhdyt.
Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.
Vuohelainen Arto
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT