Artikkeli
Villa Skeppet sai nimensä laivan (skepp) keulaa muistuttavasta muodosta. Lempinimi oli tammisaarelaisten keksimä. Alkuperäinen nimi oli Villa Schildt.

Villa Skeppet sai nimensä laivan (skepp) keulaa muistuttavasta muodosta. Lempinimi oli tammisaarelaisten keksimä. Alkuperäinen nimi oli Villa Schildt.

Ant­ti Kai­ja­lai­nen Ku­vat Kat­ri Leh­to­la ja Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pet i Fin­land (ar­kis­to­ku­vat)

Villa Skeppetistä muodostui ystävyyden talo

Alvar Aalto suunnitteli Villa Skeppetin ystävilleen Göran ja Christine Schildtille. Talo on Aallon piirtämistä yksityiskodeista viimeisin ja pienin. Nyt yleisö pääsee tutustumaan tähän harvinaiseen arkki­teh­tuu­ri­helmeen Tammisaaressa.

Tam­mi­saa­res­sa si­jait­se­va Vil­la Skep­pet kuu­luu eh­dot­to­maan must-paik­kaan kai­kil­le ark­ki­teh­tuu­ris­ta kiin­nos­tu­neil­le. On­han talo Al­var Aal­lon suun­nit­te­le­ma koti ys­tä­vil­leen Gö­ran ja Chris­ti­ne Schild­tille.

– Vil­la Skep­pe­tiä on kut­sut­tu ys­tä­vyy­den ­ta­lok­si. Tämä liit­tyy ark­ki­teh­ti Al­var Aal­lon ja kir­jai­li­ja ­Gö­ran Schild­tin pit­kään ja sy­vään ys­tä­vyy­teen, ta­loa yl­lä­pi­tä­vän Chris­ti­ne ja Gö­ran Schild­tin sää­ti­ön toi­min­nan­joh­ta­ja Jen­ni­fer Dahl­bäck ker­too.

Gö­ran ja Chris­ti­ne Schildt muut­ti­vat Al­var Aal­lon suun­nit­te­le­maan ta­loon vuon­na 1970. Al­ku­pe­räi­set pii­rus­tuk­set kul­ki­vat ni­mel­lä Vil­la Schildt, mut­ta tam­mi­saa­re­lai­set al­koi­vat kut­sua sitä sa­man tien ruot­sin­kie­li­sel­lä ni­mel­lä skepp, suo­mek­si lai­va. Syy­nä oli ta­lon lai­van keu­laa muis­tut­ta­va te­rä­väs­ti ul­ko­ne­va kul­ma, joka suun­taa koh­ti mer­ta.

Schild­tien koti on har­vi­nai­suus, sil­lä Al­var Aal­lon piir­tä­miä yk­si­tyis­ta­lo­ja on Suo­mes­sa vain noin kym­me­nen. Sen li­säk­si se on niis­tä vii­mei­nen ja pie­nin. Al­var Aal­to pyr­ki luo­maan Schild­tien nä­köis­tä ja toi­vei­den mu­kais­ta ark­ki­teh­tuu­ria. Mes­ta­ri myös piti hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti huol­ta, et­tä pii­rus­tuk­sia muu­tet­tiin hä­nen ark­ki­teh­ti­toi­mis­tos­saan toi­vei­den mu­kai­ses­ti. Koti si­sus­tet­tiin Al­var Aal­lon suun­nit­te­le­mil­la huo­ne­ka­luil­la ja va­lai­si­mil­la, ja sel­lai­se­na se näyt­täy­tyy edel­leen.

Olo­huo­ne pur­jeen­muo­toi­si­ne kat­toi­neen on mo­nu­men­taa­li­nen. Huo­neen avo­ta­kas­ta Al­var Aal­to to­te­si Gö­ran Schild­til­le seu­raa­vas­ti: ”Nyt si­nul­la on ai­na­kin yk­si mi­nun al­ku­pe­räi­nen veis­tok­se­ni.” Juh­la­vuu­des­ta huo­li­mat­ta Schild­tit viet­ti­vät olo­huo­nees­sa ta­val­lis­ta ar­kie­lä­mään­sä lu­kien ja puu­has­tel­len, jos­kus seu­rus­tel­len lä­hi­pii­rin­sä kans­sa. Olo­huo­nees­ta au­ke­aa nä­ky­mä sekä me­rel­le et­tä sen vas­tak­kai­sel­la puo­lel­la si­jait­se­vaan pi­ha­lam­peen. Täl­lai­nen jos­ta­kin suu­res­ta pie­neen ja in­tii­miin siir­tyminen on Aal­lon ark­ki­teh­tuu­ril­le tyy­pil­lis­tä.

Vil­la Skep­pe­tiin pää­see tu­tus­tu­maan vain opas­te­tul­la kier­rok­sel­la. Kier­rok­sel­le ­mah­tuu enin­tään kym­me­nen hen­ki­löä. Etu­kä­teis­va­rauk­sen te­ke­mis­tä verk­ko­kau­pas­sa suo­si­tel­laan. Ryh­miä pyy­de­tään va­raa­maan erik­seen ai­ka ylei­sö­kier­ros­ten ul­ko­puo­lel­ta osoit­tees­ta in­fo@vil­las­kep­pet.fi vä­hin­tään kah­ta viik­koa ai­em­min. Ylei­sö­o­pas­tuk­set pi­de­tään yleen­sä eng­lan­nik­si. Opas­tus kes­tää 30–40 mi­nuut­tia. Nor­maa­li­hin­ta 22 e / hlö. Vil­la Skep­pet,
Snäck­sun­din­tie 8, Tam­mi­saa­ri, vil­las­kep­pet.fi

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kai­su An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 8/2021.

Mo­ni­lah­ja­kas kos­mo­po­liit­ti

Oli hius­kar­van va­ras­sa, et­tä Gö­ran Schildt (1917–2009) sel­vi­si tal­vi­so­das­ta. Hän haa­voit­tui va­ka­vas­ti ei­kä enää voi­nut saa­da bi­o­lo­gi­sia lap­sia. Gö­ran Schildt lu­pa­si it­sel­leen, et­tä mi­kä­li hän sel­vi­äi­si hen­gis­sä so­ta­vam­mois­taan, hän to­teut­tai­si unel­mi­aan pur­jeh­ti­mal­la Vä­li­me­rel­lä. Sitä en­nen Gö­ran Schildt väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si vuon­na 1947 tai­de­maa­la­ri Paul Cézan­nen per­soo­nan ja tai­teen psy­ko­lo­gi­ses­ta tul­kin­nas­ta. Hän haki tai­de­his­to­ri­an pro­fes­so­rin paik­kaa Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta ja oli vah­voil­la. Hän kui­ten­kin veti ha­ke­muk­sen­sa pois ja ryh­tyi va­paak­si kir­jai­li­jak­si. Gö­ran Schildt asui Ruot­sis­sa ja toi­mi vuo­si­na 1950–1955 Svens­ka Dagb­la­de­tin kult­tuu­ri­krii­tik­ko­na. Hä­nen en­sim­mäi­nen vai­mon­sa oli ruot­sa­lai­nen la­si­tai­tei­li­ja Mona Mo­ra­les (1908–1999). Vuon­na 1966 hän meni nai­mi­siin Kar­jaal­ta ko­toi­sin ole­van Chris­ti­ne o.s. Wert­man­nin (s. 1940) kans­sa.


Gö­ran Schildt teki pur­jeh­dus­mat­ko­ja Vä­li­me­rel­lä le­gen­daa­ri­sel­la Daph­ne-ve­neel­lään 1940–1980-lu­vuil­la. Mat­kois­ta syn­tyi mo­nia suo­sit­tu­ja kir­jo­ja. Daph­ne on ny­ky­ään mu­se­oi­tu­na Me­ri­kes­kus Fo­rum Ma­ri­nu­mis­sa Tu­rus­sa. Gö­ran Schild­tin pää­te­os oli Al­var Aal­lon elä­mä­ker­ta, joka jul­kais­tiin kol­mes­sa osas­sa: Val­koi­nen pöy­tä (Det vita bor­det, 1982), Ny­ky­ai­ka (Mo­der­na ti­der, 1985) ja In­hi­mil­li­nen te­ki­jä (Den mänsk­li­ga fak­torn, 1990).


Gö­ran Schildt oli kos­mo­po­liit­ti, jon­ka laa­jaan ys­tä­vä- ja tut­ta­va­pii­riin kuu­lui­vat muun mu­as­sa fi­lo­so­fi Ge­org Hen­rik von Wright, te­at­te­ri­oh­jaa­ja Vi­vi­ca Band­ler, näyt­te­li­jä ja oh­jaa­ja Ulf Pal­me, kir­jai­li­ja ja tai­de­maa­la­ri Tove Jans­son, tai­de­maa­la­ri ja suun­nit­te­li­ja Ro­ber­to Sam­bo­net sekä dip­lo­maat­ti Ma­rio de Mel­lo. Kreik­ka­lai­ses­ta Le­rok­sen saa­res­ta tuli Gö­ran Schild­tin ja hä­nen vai­mon­sa toi­nen koti, jos­sa Chris­ti­ne Schildt yhä asuu osan vuo­des­ta.


Gö­ran Schildt oli mer­kit­tä­vim­piä Al­var Aal­lon tuo­tan­non ym­mär­tä­jiä ja puo­les­ta­pu­hu­jia. Hä­nen aloit­tees­taan pe­rus­tet­tiin ark­ki­teh­din ai­neel­lis­ta ja hen­kis­tä pe­rin­töä yl­lä­pi­tä­vä Al­var Aal­to -sää­tiö vuon­na 1968.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ