Sir­ke Mik­ko­la ihas­tui van­hoi­hin jou­lu­kuu­sen­ko­ris­tei­siin kym­me­nen vuot­ta sit­ten. In­non sy­tyt­ti­vät vaa­le­aa, ro­mant­tis­ta ja bo­hee­mia tyy­liä esit­te­le­vät si­sus­tus­leh­det.

Sirke Mikkola ihastui vanhoihin joulukoristeisiin kymmenen vuotta sitten. Perheen joulukuusi koristellaan perinteiseen tapaan joka vuosi.

– Olen luon­teel­ta­ni ke­räi­li­jä. En­nen ke­rä­sin pos­ti­merk­ke­jä, sit­ten tai­de­pos­ti­kort­te­ja ja kiil­to­ku­via.

Hän ker­too kiin­nos­tu­neen­sa van­hois­ta jou­lu­ko­ris­teis­ta aluk­si si­sus­tus­mie­les­sä. Samoi­hin ai­koi­hin hän al­koi ke­rä­tä köy­hän mie­hen ho­pe­ak­si kut­sut­tu­ja la­sie­si­nei­tä. Ne jäl­jit­te­le­vät ho­pe­aa, ja nii­tä kut­su­taan myös elo­ho­pe­a­la­sik­si.

Ko­ko­nai­nen huo­ne jou­lu­ko­ris­teil­le

Myö­hem­min Mik­ko­lal­le sel­vi­si, et­tä la­si­sia jou­lu­kuu­sen­ko­ris­tei­ta val­mis­tet­tiin sa­mal­la ta­val­la pu­hal­ta­mal­la ja ho­pe­oi­mal­la kuin köy­hän mie­hen ho­pe­aa.

Lippunauhat ilmestyivät joulukuusiin 1870-luvulla. Eri maiden liput symboloivat rauhaa eri kansallisuusien välillä.

Ko­ko­el­man­sa en­sim­mäi­set jou­lu­ko­ris­teet Mik­ko­la löy­si lä­hei­sel­tä kirp­pu­to­ril­ta ke­sä­hel­teil­lä. Pie­nes­tä al­ka­nut ko­ris­te­ke­räi­ly pai­sui no­pe­as­ti.

– Va­ra­sin alus­sa ko­ris­te­ko­ko­el­man säi­ly­tys­tä var­ten pie­nen, ta­lon­poi­kai­sen ren­gin­kaa­pin. Se jäi het­kes­sä aut­ta­mat­to­man pie­nek­si. Nyt meil­lä on ko­to­na ko­ko­nai­nen huo­ne jou­lu­ke­räi­ly­ä­ni var­ten.

Ke­räi­lyn pu­nai­se­na lan­ka­na kul­kee jou­lu

Köyhän miehen hopeamaljaa sulostuttavat todennäköisesti keskieurooppalaista alkuperää olevat lasikoristeet. Syötävän näköiset herkut imitoivat oikeita hedelmiä.

– Ke­rään vain ja ai­no­as­taan sitä, mis­tä it­se pi­dän. Se, mi­kä­li jo­kin on mui­den mie­les­tä ha­lut­tua, ei tee sii­tä mi­nul­le yh­tään sen mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää, Sir­ke Mik­ko­la ar­vi­oi.

Ko­ko­el­ma on kart­tu­nut pää­o­sin an­tiik­ki­mes­suil­la, kirp­pa­reil­la sekä os­to- ja myyn­ti­liik­keis­sä. Ko­ris­tei­ta voi tul­la vas­taan yl­lät­tä­vis­sä pai­kois­sa.

– Löy­sin pa­pe­ri­sen en­ke­li­hah­mon Loi­maan rom­pe­to­ril­ta. Val­koi­nen en­ke­li suo­ras­taan sä­ke­nöi kes­kel­lä kai­ken­lai­sia au­to­jen va­ra­o­sia ja muu­ta sä­lää.

Sak­sa oli jou­lu­ko­ris­tei­den suur­maa

Suo­si­keik­seen Sir­ke Mik­ko­la ni­me­ää van­hat me­tal­li­lan­ka­ko­ris­teet. Me­tal­li­lan­ka­ko­ris­teis­sa Mik­ko­laa vie­hät­tä­vät nii­den pin­taan nos­tat­ta­mat, nos­tal­gi­set muis­to.

Sirke Mikkola kerää myös jouluisia makeisia ja makeisrasioita. Muotoon leikattu joulupukki on todennäköisesti 1930-luvulta. Pyöreä rasia on Huhtamäki Hellaksen valmistama.

– Lap­suu­den­ko­ti­ni jou­lu­kuus­ta so­mis­ti­vat Weis­teen val­mis­ta­mat, ohu­es­ta me­tal­li­lan­gas­ta pu­no­tut ko­ris­teet. Suu­rin osa Suo­mes­sa myy­dyis­tä van­hois­ta la­si­ko­ris­teis­ta ovat al­ku­jaan sak­sa­lai­sia.

Sak­sas­ta tuli jou­lu­ko­ris­tei­den val­mis­ta­mi­sen suur­val­ta mas­sa­tuo­tan­non al­ka­mi­sen myö­tä jo 1860–1870-lu­vuil­la. Ko­ris­teis­ta on säi­ly­nyt muun mu­as­sa tuk­ku­myy­jien lis­tauk­sia, jois­ta voi huo­ma­ta, kuin­ka us­kol­li­ses­ti kuu­sen­ko­ris­teet ovat säi­ly­neet sa­man­kal­tai­si­na tä­hän päi­vään as­ti. Jo 1800-lu­vun lo­pus­sa jou­lua juh­lis­ta­maan kau­pi­tel­tiin tut­tu­ja la­mee­ta, lip­pu­ja, lat­va­täh­tiä ja pal­lo­ja.

Suo­mes­sa­kin myy­tiin la­si­ko­ris­tei­ta jo 1870-lu­vul­la. Myös lip­pu­nau­hat il­maan­tui­vat kuu­siim­me sa­mal­la vuo­si­kym­me­nel­lä.

Muo­vi kor­va­si me­tal­lin 1950-lu­vul­la

Jou­lu­ko­ris­teis­ta ja nii­den ke­räi­lys­tä ei Suo­mes­sa voi pu­hua mai­nit­se­mat­ta Kal­le Ai­mo Weis­teen vuon­na 1924 pe­rus­ta­maa Weis­te Oy:tä. Hän haki op­pia ko­ris­tei­den te­ke­mi­seen Sak­sas­ta. Yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­sen jäl­keen ko­ris­tei­den tuon­ti Sak­sas­ta ro­mah­ti.

Harvinaiset, pahviset figuuripukit tehtiin todennäköisesti makeisrasioiksi.

1950-lu­vul­la muo­vi kor­va­si me­tal­lin ja la­sin. Weis­teel­lä en­sim­mäi­set muo­vi­pal­lot val­mis­tet­tiin peh­me­äs­tä muo­vis­ta. Ko­via kuu­sen­pal­lo­ja alet­tiin pu­hal­taa muot­tei­hin vuo­des­ta 1969 läh­tien.

Mik­ko­lan per­hees­sä jou­lu­val­mis­te­lut al­ka­vat vas­ta vä­hän en­nen jou­lua. Jou­lu­kuu­si nos­te­taan olo­huo­nee­seen pari päi­vää en­nen aat­toa.

– Kuu­sen ai­ka on vas­ta, kun jou­lu­sii­vous on teh­ty. Sit­ten me­nen ko­ris­te­kaa­peil­le ja mie­tin, mil­lä ko­ris­teil­la kau­nis­tai­sin kuu­sen. Yk­si on var­ma. Joka jou­lu va­lit­sen lap­suu­des­ta tu­tut me­tal­li­lan­ka­ko­ris­teet.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nin Wan­han ajan jou­lu -eri­kois­leh­des­sä 2023.