Kun kattaustavara lisääntyi 1800-luvun lopulla, sille syntyi buffet-kaappi. Se oli ruokasalin näyttävin kaluste. Kaapin runsas koristelu on uusrenessanssille tyypillistä sorvattuina nuppeineen ja otsan päätykolmioineen. Bukowskis.

Ker­taus­tyy­lei­hin lu­keu­tu­van uus­re­nes­sans­sin in­noi­tuk­sen läh­de oli ni­men­sä mu­kai­ses­ti Ita­li­as­sa 1400-lu­vul­la syn­ty­nyt re­nes­sans­si. Sen ark­ki­teh­tuu­ri, tai­de ja kä­si­työ ha­ki­vat in­noi­tuk­sen­sa an­tii­kin Krei­kas­ta ja Roo­mas­ta. Uus­re­nes­sans­si ot­ti käyt­töön an­tii­kin ajan ai­heet ja ko­ris­teet. Antiik­ki oli ol­lut myös 1700-lu­vun ba­ro­kin ja uusk­las­sis­min sekä 1800-lu­vun al­ku­puo­len em­pi­ren suu­ri ihan­ne. Uus­re­nes­sans­si oli val­ta­tyy­li­nä 1870–1910-luvuil­la ja suo­si pyl­väi­tä ja pi­las­te­rei­ta, vaa­se­ja, uur­nia, akant­huk­sen­leh­tiä sekä my­to­lo­gi­sia ta­rus­to­ja, jot­ka esi­tet­tiin kui­ten­kin tyy­li­tel­tyi­nä ja yk­sin­ker­tais­tet­tui­na.

1880-luvun peilissä on tyylivaikutteita myös barokista. Koristeet ovat valettua ja kullattua pastellagea eli kipsimassaa. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis.

Eri­tyi­sen suo­sit­tu uus­re­nes­sans­si oli Sak­sas­sa, joka oli yh­dis­ty­nyt uu­dek­si kei­sa­ri­kun­nak­si 1871. Siel­lä uus­re­nes­sans­si sai usein mää­rit­te­le­mät­tö­män ri­ta­ri­ro­mant­ti­sen il­meen. Tyy­li sai suo­si­o­ta myös 1878 yh­dis­ty­nees­sä Ita­li­an ku­nin­gas­kun­nas­sa. Mo­lem­mis­sa mais­sa kul­ta-ajak­si ko­e­tun re­nes­sans­sin pe­rin­teet oli­vat vah­vat. Uut­ta tyy­liä le­vit­ti­vät te­hok­kaas­ti maa­il­man­näyt­te­lyt, jois­ta Lon­too jär­jes­tet­tiin jo vuon­na 1851.

"Kip­si­re­nes­sans­sia" alet­tu taas ar­vos­taa

Ark­ki­teh­tuu­ris­sa uus­re­nes­sans­si jat­koi vai­vat­to­mas­ti uusk­las­si­si­min ja em­pi­ren tyy­li­pe­rin­tei­tä. Suun­tauk­sen ark­ki­teh­tuu­ria voi näh­dä kau­pun­gin­ta­lois­sa eri puo­lel­la Suo­mea, vaik­ka­pa Kuo­pi­os­sa, Jy­väs­ky­läs­sä ja Ou­lus­sa.

Hel­sin­gin kes­kus­tan 1800-lu­vun lo­pun asuin­ker­ros­ta­lois­sa uus­re­nes­sans­si oli lä­hes val­ta­tyy­li. Jul­ki­sis­ta ra­ken­nuk­sis­ta muun mu­as­sa The­o­dor Höi­je­rin (1843–1910) suun­nit­te­le­ma Ate­neu­min tai­de­mu­seo on tyy­li­suun­nan hie­no esi­merk­ki.

Kullattu, kolmihaarainen seinäkynttelikkö on 1800-luvun lopusta. Lähtöhinta kahdelle 100 e, Stockholms Auktionsverk.

Voi hy­väl­lä syyl­lä sa­noa, et­tä em­pi­re ja uus­re­nes­sans­si te­ki­vät Suo­men kau­pun­geis­ta eu­roop­pa­lai­sen mit­ta­puun mu­kai­sia. Va­li­tet­ta­vas­ti so­tien jäl­keen uus­re­nes­sans­sin ark­ki­teh­tuu­ria ja esi­nei­tä alet­tiin ko­va­ää­ni­ses­ti ar­vos­tel­la ja hal­vek­sia. Pu­hut­tiin ”sie­lut­to­mas­ta ko­pi­oin­nis­ta” ja ”kip­si­re­nes­sans­sis­ta”.

Pur­ku­tuo­mi­on sai­vat muun mu­as­sa Höi­je­rin suun­nit­te­le­mat Hel­sin­gin pa­lo­kun­nan­ta­lo (1889) ja Ho­tel­li Kämp (1887), vaik­ka mo­lem­mat kuu­lui­vat maam­me his­to­ri­an kes­kei­siin ra­ken­nuk­siin. On­nek­si jäl­jel­le jää­nei­tä ra­ken­nuk­sia on alet­tu ar­vos­taa, ja ta­lo­yh­ti­öt ovat al­ka­neet en­ti­söi­dä esi­mer­kik­si nii­den tum­mia, ko­ris­te­maa­lat­tu­ja por­ras­huo­nei­ta.

Huo­neet si­sus­tet­tiin lat­ti­as­ta kat­toon

Ku­lu­tus­ta­va­roi­den te­ol­li­nen val­mis­ta­mi­nen mer­kit­si ku­lut­ta­mi­sen de­mok­ra­ti­soi­tu­mis­ta. Yhä use­am­mat saat­toi­vat hank­kia sel­lai­sia esi­nei­tä, joi­hin ai­em­min vain rik­kail­la oli ol­lut va­raa.

Istuinhuonekalut verhoiltiin voimakkaan värisillä plyyseillä tai villakankailla, nyöreillä ja hapsuilla. Kuvan nojatuolit olivat tyypiltään yleisiä Suomessa. Bukowskis.

Puu­se­pän­teh­tai­den ja yri­tys­ten ku­vi­tet­tu­jen myyn­ti­lu­et­te­loi­den myö­tä kau­pun­kien ja maa­seu­dun ko­dit al­koi­vat sa­man­kal­tais­tua. Hy­vi­nä esi­merk­kei­nä voi mai­ni­ta tur­ku­lai­sen Ni­ko­lai Bo­ma­nin höy­ry­puu­se­pän­teh­taan, useis­sa kau­pun­geis­sa toi­mi­neen John Paisc­hef­fin huo­ne­ka­lu­liik­keen ja Ot­to Thy­li­nin te­ol­li­suus­kau­pan jul­kai­se­mat ku­vi­te­tut lu­et­te­lot.

Sohvan selustassa on uusrenessanssille ominainen arkkitehtoninen, kaartuva otsalista. Lähtöhinta 400 e, Bukowskis

Tyy­li oli eri­tyi­sen suo­sit­tu ruo­ka­sa­lien, her­rain­huo­nei­den ja sa­lon­kien si­sus­tuk­sis­sa. Huo­neet si­sus­tet­tiin täy­teen lat­ti­as­ta kat­toon. Muo­dis­sa oli­vat tum­mat ja pak­sut ovi- ja ik­ku­na­ver­hot nyö­rei­neen, hap­sui­neen ja tup­sui­neen. Huo­nei­den hä­mä­ryyt­tä li­sä­si­vät ik­ku­na­sei­nil­le si­joi­te­tut suu­ret huo­ne­kas­vit, ku­ten pal­mut, fii­kuk­set ja kii­nan­ruu­sut.

Ta­va­ran li­sään­ty­mi­nen ko­deis­sa nä­kyi esi­mer­kik­si niin sa­no­tus­sa buf­fet-kaa­pis­sa, joka oli ruo­ka­sa­lien nä­ky­vin huo­ne­ka­lu. Sen avoin kes­ki­o­sa oli tar­koi­tet­tu tar­joi­lu­as­ti­oil­le tai ko­ris­te-esi­neil­le.

Gustafsbergin majolikakoristevaasit ovat 1800-luvun lopulta. Myös Arabia valmisti majolikasta monivärisiä suuria reliefikoristeisia maljakoita, hedelmämaljoja eli jardinieere jä ja kukkaruukkuja, jotka saivat muotonsa ja koristelunsa italialaisista ja ranskalaisista 1500-luvun esineistä. Lähtöhinta kahdelle vaasille 120 e, Bukowskis.

Ju­gend­tyy­lin val­ta­kau­si al­koi jo 1800-lu­vun lo­pus­sa, mut­ta uus­re­nes­sans­si jat­kui sen rin­nal­la vie­lä 1900-lu­vun en­si­vuo­si­kym­me­nel­le.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Teks­ti on alun pe­rin jul­kais­tu An­tik­ki & De­sig­nis­sa 1/2019.