Artikkeli
Villa Petsvedin rakennutti Otto Almgren vuonna 1934. Almgren toimi opettajana Yliken kyläkoulussa. Alkuperäisen   omistajansa mukaan talo tunnetaankin alueella nimellä Almgrens villa. Arkkitehtuurissa näkyy piirteitä jälkijugendista.

Villa Petsvedin rakennutti Otto Almgren vuonna 1934. Almgren toimi opettajana Yliken kyläkoulussa. Alkuperäisen omistajansa mukaan talo tunnetaankin alueella nimellä Almgrens villa. Arkkitehtuurissa näkyy piirteitä jälkijugendista.

Ant­ti Kai­ja­lai­nen Ku­vat Jaa­nis Ker­kis

Rankan remontin jälkeen Villa Petsvedissä nautitaan kesästä

Sini ja Samuel Sorainen kunnostivat huonokuntoisesta puutalosta perheelleen idyllisen kesäpaikan. Nyt he luovat siellä omia kesäperinteitään.

Muu­ta­mia vuo­sia sit­ten hel­sin­ki­läi­set Sini ja Sa­mu­el So­rai­nen kyl­läs­tyi­vät ai­nai­seen mat­kus­te­luun lo­mil­laan. He ha­lu­si­vat hank­kia jo­tain omaa ja py­sy­vää. Pe­rus­ta­mas­saan vies­tin­tä­a­lan yri­tyk­ses­sä työs­ken­te­le­vä pa­ris­kun­ta haa­vei­li idyl­li­ses­tä ­ke­sä­pai­kas­ta, joka soi­si per­heel­le iha­nia le­po­het­kiä kii­rei­ses­sä ar­jes­sa ja an­tai­si vas­ta­pai­noa kau­pun­kie­lä­mäl­le.

He löy­si­vät et­sin­nän jäl­keen Yli­ken ky­läs­tä lä­hel­tä Por­voo­ta suun­ni­tel­miin­sa so­pi­van puu­ta­lon, jon­ka peh­me­äs­ti tait­tu­va kat­to vie aja­tuk­set 1920-lu­vun jäl­ki­ju­gen­din ark­ki­teh­tuu­riin. Vie­hät­tä­vä talo on kui­ten­kin hie­man myö­häi­sem­pää vuo­si­ker­taa, sil­lä se on ra­ken­net­tu vuon­na 1934.

Sini Sorainen, Elsa Sorainen ja Samuel Sorainen viihtyvät Porvoon Ylikessä ja luovat siellä itselleen juhannusperinteitä, joihin kuuluu muun muassa veneretki Pellingin kesätorille,

Sini Sorainen, Elsa Sorainen ja Samuel Sorainen viihtyvät Porvoon Ylikessä ja luovat siellä itselleen juhannusperinteitä, joihin kuuluu muun muassa veneretki Pellingin kesätorille,

So­rai­set ni­me­si­vät ta­lon­sa Vil­la Pets­ve­dik­si. Nimi juon­taa ti­lan vi­ral­li­seen ni­meen Pets­ved, mut­ta Yli­ken ky­läl­lä talo tun­ne­taan pa­rem­min ni­mel­lä Almg­rens vil­la. Ta­lon al­ku­pe­räi­nen omis­ta­ja ja ra­ken­nut­ta­ja oli Ot­to Almg­ren, joka toi­mi Yli­ken ky­lä­kou­lun opet­ta­ja­na.


Vuo­ta­va kat­to

En­si-ihas­tus ka­ri­si, kun ta­lon to­del­li­nen kun­to pal­jas­tui So­rai­sil­le pian os­ta­mi­sen jäl­keen.

– En­sim­mäi­se­nä sa­de­päi­vä­nä pal­jas­tui, et­tä kat­to vuo­taa kuin seu­la. Ve­si­va­hin­ko­ja oli eh­ti­nyt syn­tyä eri puo­lil­le ta­loa ja nii­tä oli myös pei­tel­ty. Koko pel­ti­kat­to uu­sit­tiin ja jou­duim­me vaih­ta­maan la­ho­ja si­sä­kat­to­ja ja sei­nä­hir­siä, Sini So­rai­nen muis­te­lee an­ke­aa al­kua.

– Nyt tie­dän, mitä asun­to­näy­töis­sä kan­nat­taa kun­to­kar­toi­tus­ra­por­tin li­säk­si kat­soa ja tar­kis­taa pin­taa sy­vem­mäl­tä.

Re­mon­toin­ti on vä­lil­lä käy­nyt ras­kaak­si. Mo­nen muun kun­nos­tuk­sen ohes­sa koko ala­ker­ran lat­ti­at piti pur­kaa pe­rus­kal­li­o­ta myö­ten, jot­ta ala­poh­ja saa­tiin uu­sit­tua.

Keittiökalusteet ja -koneet ovat kierrätystavaraa ja ne sopivat keittiöön sentilleen. Schneiderin Renova-pistorasiat istuvat hyvin vanhan talon tunnelmaan.

Keittiökalusteet ja -koneet ovat kierrätystavaraa ja ne sopivat keittiöön sentilleen. Schneiderin Renova-pistorasiat istuvat hyvin vanhan talon tunnelmaan.

– Pur­ka­mi­nen, eris­tä­mi­nen, rau­doit­ta­mi­nen ja be­to­nin kui­vu­mi­sen odot­te­lu raas­toi­vat her­mo­ja. Tun­tui, et­tä raa­dan­nas­ta huo­li­mat­ta ei tule mi­tään nä­ky­vää val­miik­si. Se ei ol­lut mi­ten­kään miel­tä ylen­tä­vää var­sin­kaan mar­ras­kuun hä­mä­ri­nä ja mär­ki­nä päi­vi­nä, Sini ker­taa tun­nel­mia pari vuot­ta sit­ten.

Oman te­ke­mi­sen li­säk­si on pi­tä­nyt huo­leh­tia, ­et­tä ny­ky­ai­kai­set put­ket ja säh­köt mu­kau­tu­vat van­han ta­lon ra­ken­tei­siin. Myös ai­ka­tau­lu­jen so­pi­mi­nen ­am­mat­ti­lais­ten kans­sa on vie­nyt val­ta­vas­ti voi­ma­va­ro­ja.

– Olem­me kui­ten­kin ra­kas­tu­neet ta­loon, pi­ha­pii­riin ja Yli­ken ky­lään. Halu pääs­tä yö­py­mään ja viet­tä­mään lo­maa Pets­ve­diin on aut­ta­nut jak­sa­maan.


Lin­tu­ko­to

Vil­la Pets­ved on tun­tu­nut päi­vä päi­väl­tä rak­kaam­mal­ta So­rai­sil­le. Kyn­nys läh­teä Hel­sin­kiin on nous­sut.

Olohuoneen tunnelma on rauhallinen ja porvarillinen. Jugenduuni on mahdollisesti Turun kaakelitehtaan tuotantoa, ja kattokruunu 1960-luvun muotoilua kotimaiselta Hyvalilta.

Olohuoneen tunnelma on rauhallinen ja porvarillinen. Jugenduuni on mahdollisesti Turun kaakelitehtaan tuotantoa, ja kattokruunu 1960-luvun muotoilua kotimaiselta Hyvalilta.

– On­nek­si olem­me voi­neet teh­dä etä­töi­tä.

Vaik­ka Por­voo ja sen pal­ve­lut ovat vain var­tin ajo­mat­kan pääs­sä, Vil­la Pets­ved tun­tuu lin­tu­ko­dol­ta, jos­ta kaik­ki ka­va­la maa­il­ma on pois­sa.

– Tämä ai­ka lait­taa ajat­te­le­maan, et­tä Pets­ve­dis­sä on elet­ty jo ker­taal­leen läpi kaik­ki so­dan kau­hut. Löy­sim­me ul­la­kol­ta kak­si L702-kaa­su­naa­ma­ria, joi­ta Suo­mes­sa ja­et­tiin toi­sen maa­il­man­so­dan ai­kaan kau­hu­jen pe­los­sa. Ko­me­ron sei­nä­ra­ken­teis­sa oli vuo­den 1939 sa­no­ma­leh­tiä, jot­ka oli­vat täyn­nä uu­ti­sia so­das­ta, Sini So­rai­nen va­ka­voi­tuu.

Kirpputorilta löytyneellä ja tanskalaiselle muusikolle ja näyttelijälle Hugo Wesselille (1930–2012) kuuluneella arkulla on takanaan värikäs elämä. Nyt se saa viettää hiljaisia vanhuudenpäiviä Porvoon maaseudulla.

Kirpputorilta löytyneellä ja tanskalaiselle muusikolle ja näyttelijälle Hugo Wesselille (1930–2012) kuuluneella arkulla on takanaan värikäs elämä. Nyt se saa viettää hiljaisia vanhuudenpäiviä Porvoon maaseudulla.

– Sa­mal­la luom­me ju­han­nus­pe­rin­tei­tä, joi­hin kuu­luu muun mu­as­sa ve­ne­ret­ki Pel­lin­gin ke­sä­to­ril­le, ­Sa­mu­el So­rai­nen va­laa toi­voa tu­le­vai­suu­teen.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Teks­ti on alun pe­rin jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sin­gis­sa 4/2022.

Ko­din avai­met

TÄÄL­LÄ ASU­VAT Sini ja Sa­mu­el So­rai­nen sekä hei­dän tyt­tä­ren­sä El­sa. So­rai­set työs­ken­te­le­vät omas­sa vies­tin­tä­a­lan yri­tyk­ses­sä.

TALO Vuon­na 1934 ra­ken­net­tu kak­si­ker­rok­si­nen hir­si­ta­lo Por­voon Yli­keen ky­läs­sä. Ke­sä­ko­dis­sa on nel­jä huo­net­ta ja keit­tiö, asuin­pin­ta-alaa on noin 100 ne­li­ö­met­riä. Vuo­ta­va kat­to oli ai­heut­ta­nut ve­si­va­hin­ko­ja ra­ken­tei­siin. Nyt talo on kun­nos­tet­tu mah­dol­li­sim­man pal­jon al­ku­pe­räis­tä säi­lyt­tä­en. Myös si­sus­tus kun­ni­oit­taa al­ku­pe­räis­tä hen­keä.


ERI­TYIS­TÄ Vin­til­tä löy­tyi kak­si L702-kaa­su­naa­ma­ria, joi­ta Suo­mes­sa ja­et­tiin toi­sen ­maa­il­man­so­dan ai­kaan.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ