Antrei hartikaisen perustaman Studio Kohta -yrityksen verstas sijaitsee Raaseporin Pohjankurussa.
ANTTI KAIJALAINEN
Kodin kannustavan ja omaa ilmaisua tukevan ilmapiirin ansiosta Antrei Hartikainen (s.1991) sai vapaasti etsiä omaa ammatillista polkuaan jo nuorena.
– Isäni työskenteli puuseppänä, äitini kuvataideterapeuttina. Puusepän ammatti hahmottui ammatiksi jo varhain. Toisena vaihtoehtona olivat arkkitehdin opinnot, Antrei Hartikainen muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Outokummussa Pohjois-Karjalassa.
Nykyään puuseppämestari, muotoilija ja taiteilija asuu Fiskarsissa, josta on muodostunut luovien ammattilaisten vireä yhteisö.
Ruotsalaiselle maze-brändille suunnitellut Parasol-pöydät (halk. 90 ja 50 cm) saivat kansainvälisen Red Dot -muotoilupalkinnon 2024.
Ilmiömäistä puunkäsittelyä
Antrei Hartikainen jalostaa erilaisten työstöjen avulla arkisesta puusta illuusion toisesta materiaalista tai jostain muusta odottamattomasta. Hänet tunnetaankin rajojen rikkojana, jonka tekemässä pöydässä voi kasvaa korkeavartisia puukukkia. Hän voi muovata puusta maljakon, joka muistuttaa mustatorvisientä, tai luoda muotoilija Katriina Nuutisen kanssa pullon, jossa yhdistyvät lasi ja puu.
Kaikki Antrei Hartikaisen työt eivät ole rajoja rikkovia. Hän tekee myös sovinnaisia, toimivia huonekaluja, sekä tilauksesta piensarjatuotantona eri brändeille. Yhteistä taiteellisille, puusepän- ja muotoilutöille on ilmiömäisen taitava puunkäsittely. Siitä esimerkkinä mainittakoon kansainvälisesti huomioitu Bastone-sarja.
Antrei Hartikainen on uransa aikana oppinut ymmärtämään puun käyttäytymistä.
– Käytän veistoksiin erityisesti lehmusta, joka on pehmeää ja helposti työstettävää. Se on myös vakaa materiaali. Sitä pystyy kuivamaan paksuinakin kappaleina ilman, että se halkeilee. Lehmuksessa ei myöskään ole voimakasta syyrakennetta, Hartikainen kuvailee.
– Valmistan huonekaluja lähinnä saarnista ja tammesta. Ne ovat lujia ja kestäviä materiaaleja, joista voi työstää myös siroja muotoja.
Käsin veistetyt SISIN-teokset (kork. 60–140 cm) ovat saaneet inspiraation sienistä. Materiaalina on helposti työstettävä lehmus.
”Tyyli kehittyi intuitiivisesti”
Viime vuosina Antrei Hartikainen on työskennellyt enemmän veistosten parissa kuin tehnyt huonekaluja tai muita funktionaalisia esineitä. Myös sarjatuotetuissa huonekaluissa näkyy veistoksellisia elementtejä. Esteettiset lähtökohdat ovat niissäkin etusijalla.
– Pöytä voi olla veistos, mutta tarjota samalla puitteet ruokailuun. Estetiikka ja funktionaalisuus täydentävät toisiaan, Antrei Hartikainen korostaa.
Antrei Hartikaisen muotokieli on tunnistettava. Hän kuvailee tyyliään linjakkaan orgaaniseksi. Tavoitteena on pyrkiä selkeyteen ja tyyliin, jossa minimalistisuus yhdistyy ekspressiivisyyteen.
– Tyylini on kehittynyt sisäsyntyisesti, intuitiivisesti. En ota vaikutteita tietoisesti, mutta varmasti töistäni voi löytää viitteitä moneen suuntaan.
Suupuhalletut melt-maljakot on tehty yhteistyössä riihimäkeläisen Lasismi-lasistudion kanssa. Jokainen maljakko on uniikki.
Galleristi Katja Hagelstamin mielestä Antrei Hartikaisen töissä näkyy suomalainen modernin muotoilun perinteen lisäksi hienovarainen japanilainen estetiikka. Antrei Hartikainen kuuluu Katja Hagelstamin Galleria Lokalin taiteilijoihin.
Lokakuussa myös museokävijät pääsevät ihailemaan Antrei Hartikaisen kädenjälkeä, kun helsinkiläiseen Didrichsenin taidemuseoon avautuu hänen yksityisnäyttelynsä. Museon taidesäätiö on antanut Antrei Hartikaiselle merkittävän Pro Arte -palkinnon. Yksityisnäyttely tulee esittelemään nuoren taiturin puusepän työtä, mutta myös lasiin liittyviä projekteja. Osa töistä on suunniteltu tiloihin, joissa museon perustajat Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen aikoinaan elivät. Näyttely tulee olemaan esillä 17.10.2025–25.1.2026.
Melt-seinämaljakoissa (2023) voi nähdä muodonmuutoksen, jossa jää muuttuu sulaessaan vedeksi. Maljakot on tehty Lasisimissa Riihimäellä.
Ei oikotietä onneen
Antrei Hartikaisen veistoksellisissa töissä on helppo nähdä yhtymäkohtia luontoon. Hän myöntää sen itsekin.
– Saan paljon ideoita luonnosta, varsikin vuodenaikojen vaihteluista. Onneksi ne vielä korostuvat Suomessa.
Idean jalostuminen valmiiksi työksi alkaa piirtämisellä. Antrei Hartikainen voi tarttua suoraan materiaaliin, kun kyse on veistoksesta.
– Tuotepuolella teen mallin ensin pahvista ja sen jälkeen vanerista. Mittasuhteet ja toiminnallisuuden näkee niistä havainnollisesti. Seuraavaksi valmistan viimeistellyn mallin itse tai yhteistyössä brändin valmistajan kanssa.
Antrei Hartikaisella on välineinään sekä perinteisiä työkaluja että nykyaikaisia 3D-mallinnusohjelmia.
– Useimmiten pidän käsissäni erilaisia koristeveistotalttoja. Ne ovat omimpia työkalujani. Käytän tetokoneohjattuja työstökoneita huonekalujen ja muiden sarjallisten esineiden tekemisessä. Toistettavuus ja mittatarkkuus ovat niiden etuja.
Luova ala vaatii näinä epävarmuuden aikoina uskoa itseensä. Tarvitaan sisäistä paloa, jotta jaksaa puskea eteenpäin vaikeuksista huolimatta.
– Työtunteja tulee paljon enkä halua oikaista missään tekemisen vaiheessa. Se kyllä vaatii pitkää pinnaa ja sinnikkyyttä.
Peräänantamattomuuden ansiosta Antrei Hartikaisesta käsissä syntyy töitä, jotka kestävät ja tuottavat iloa sukupolvelta toiselle.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Antiikki & Design -lehdessä 5/2025.
Antrei hartikainen sai Didrichsenin taidemuseon Pro Arte -tunnustuksen. Palkintoon sisältyvä yksityisnäyttely avatuu Didrichsenillä lokakuussa.
Tulevaisuuden tekijä
ANTREI HARTIKAINEN syntyi Outokummussa vuonna 1991.
HÄN VALMISTUI puuartesaaniksi vuonna 2010 ja puuseppämestariksi vuonna 2013.
HÄN ON TYÖSKENNELLYT puuseppämestarina Kari Virtasen Fiskarsiin perustamassa Nikarissa vuosina 2014–2017.
HÄN PERUSTI Studio Kohta -huonekaluyrityksen vuonna 2020. Yrityksen verstas sijaitsee Raaseporin Pohjankurussa.
PALKINTOJA: Vuoden nuori muotoilija 2018, Vuoden paras -kunniamaininta (Bastone-kalustesarja) yhdysvaltalaisessa Interior Design Magazine -lehdessä 2019, Red Dot -muotoilupalkinto Parasol-pöydistä 2024, Maison & Objet -messujen Nouseva lahjakkuus -palkinto 2024, Didrichsenin taidemuseon Pro Arte -tunnustus 2025.
HÄNELLÄ ON OLLUT NÄYTTELYJÄ Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2012 alkaen.
Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.
Olohuoneen ikkunan eteen sijoitettiin kaksi Woodnotesin K-tuolia. Mittatilausmatto tilattiin Matto.fi:stä. Kattokruunun pari huusi jo aiempaan kotiin Bukowskis Marketista. Teos seinällä on Sesilian tekemä. Sohva on Furninovan Vepsäläiseltä ja sohvapöytä Ox Denmarkin Zarrosta. Artekin valaisimen Sesilia sai 30-vuotislahjaksi vanhemmiltaan.Olli ja Sesilian isä toteuttivat listoitukset seiniin. Seinämaaliksi valittiin Tikkurilan valkoinen ja kattoon Tikkurilan sävy Paperi.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Runeberginkakun koristelussa saa olla luova, kunhan varmistaa, että jokaisen palaan osuu riittävästi hilloa ja kuorrutetta.
Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.
Olohuoneen ikkunan eteen sijoitettiin kaksi Woodnotesin K-tuolia. Mittatilausmatto tilattiin Matto.fi:stä. Kattokruunun pari huusi jo aiempaan kotiin Bukowskis Marketista. Teos seinällä on Sesilian tekemä. Sohva on Furninovan Vepsäläiseltä ja sohvapöytä Ox Denmarkin Zarrosta. Artekin valaisimen Sesilia sai 30-vuotislahjaksi vanhemmiltaan.Olli ja Sesilian isä toteuttivat listoitukset seiniin. Seinämaaliksi valittiin Tikkurilan valkoinen ja kattoon Tikkurilan sävy Paperi.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT