Mik­si lat­ti­ak­si kan­nat­taa va­li­ta par­ket­ti?

– Par­ket­ti on ai­to ja pit­käi­käi­nen luon­non­tuo­te. Par­ket­ti­lat­tia nos­taa asun­non ar­voa, ja sii­tä voi teh­dä laa­jo­ja ta­sai­sia pin­to­ja il­man kyn­nyk­siä. Huo­noon­kin kun­toon pääs­sei­tä van­ho­ja par­ket­te­ja voi kor­ja­ta ja en­ti­söi­dä, Par­ket­ti­lii­ke Widg­re­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja Pasi Widg­ren sa­noo.

– Par­ket­ti on ai­na tyy­li­käs mut­ta myös eko­lo­gi­nen va­lin­ta. Se eris­tää hy­vin läm­pöä. Par­ket­ti­lat­tia tun­tuu ja­lan al­la ke­säl­lä vii­le­äl­tä ja tal­vel­la läm­pi­mäl­tä. Par­ket­ti­lat­ti­oil­la saa ko­tiin niin klas­sis­ta kuin rou­he­aa tun­nel­maa. Par­ket­ti­lat­tia on ker­ta­han­kin­ta­na yleen­sä kal­liim­pi kuin esi­mer­kik­si la­mi­naat­ti­lat­tia. Si­joi­tus kui­ten­kin kan­nat­taa, sil­lä par­ket­ti yleen­sä nos­taa asun­non ar­voa, Ro­ma­noff Lat­ti­oi­den mark­ki­noin­ti­pääl­lik­kö Mari Ro­ma­noff ker­too.

Pin­taan lak­kaa tai öl­jyä

Par­ket­ti­lat­ti­oi­den ma­te­ri­aa­leis­ta tam­mi on suo­si­tuin. Se on kova ma­te­ri­aa­li, joka kes­tää käyt­töä. Tam­mi on myös sta­bii­li, eli par­ket­ti ei elä lat­ti­as­sa. Mui­ta ylei­siä par­ket­ti­ma­te­ri­aa­le­ja ovat saar­ni, koi­vu ja päh­ki­nä. Saar­ni vas­taa ko­vuu­del­taan tam­mea. Par­ke­tin hi­on­ta on usein hyvä vaih­to­eh­to ko­ko­naan uu­den lat­ti­an vaih­ta­mi­sel­le, sil­lä hi­on­nan jäl­keen par­ket­ti on kuin uu­si. Hi­on­nan jäl­keen par­ke­tin voi kä­si­tel­lä öl­jyl­lä tai la­kal­la. Lak­ka­pin­nan voi va­li­ta esi­mer­kik­si mat­ta­na tai puo­li­kiil­tä­vä­nä ja eri sä­vyil­lä. Öl­jy­pin­ta on ai­na mat­ta, mut­ta sitä saa myös vä­ril­li­se­nä.

Massiivitammiparketin elinikä voi olla hyvin hoidettuna yli sata vuotta. Yleisimmät parkettikuviot ovat kalanruoto, ruutu ja englantilaiskuvio.

– Par­ket­ti on kes­tä­vä, mut­ta puu­lat­ti­al­le on omi­nais­ta, et­tä käy­tön jäl­jet nä­ky­vät lat­ti­an pin­nas­sa ku­lu­tuk­sen mu­kaan. Tah­rat kan­nat­taa puh­dis­taa heti. Käy­tä par­ke­tin pyyh­ki­mi­ses­sä nih­ke­ää lii­naa. Väl­tä lii­an vah­vo­ja pe­su­ai­nei­ta, jot­ta par­ket­tia suo­jaa­va öl­jy- tai lak­ka­ker­ros ei kulu pois, Mari Ro­ma­noff vink­kaa.

Rubio Monocoat -tuotteet suojaavat parkettia lialta ja kulumiselta.

– Me kä­sit­te­lem­me par­ke­tit Ru­bio Mo­no­colt -öl­jyl­lä, joka pu­reu­tuu puun so­luk­koon. Öl­jy hoi­taa par­ket­tia esi­mer­kik­si ve­del­tä. Näin sitä ei juu­ri tar­vit­se huol­taa ja hoi­ta­mi­nen­kin on help­poa. Jos par­ke­til­le on pääs­syt imey­ty­mään vaik­ka­pa pu­na­vii­niä, sen saa pois eri­tyi­sel­lä Ru­bio Mo­no­co­at Tan­nin Re­mo­ver -ai­neel­la. Sitä suo­si­tel­laan eri­tyi­ses­ti etei­seen ja keit­ti­öön, Pasi Widg­ren neu­voo.

Mi­ten naar­muun­tu­nut par­ket­ti kun­nos­te­taan?

Kalanruoto on yksi suosituimmista parkettikuvioista. Parkettiliike Widgreniltä kerrotaan, että lautojen leveyttä, pituutta ja kulmia voidaan muokata hyvin joustavasti tarpeen mukaan.

– Naar­mut saa useim­mi­ten pois vain hi­on­nal­la. Jos­kus voi­daan käyt­tää paik­ka­hi­on­taa, mut­ta yleen­sä koko lat­tia hi­o­taan. Hi­on­nas­sa par­ket­ti ohe­nee noin mil­li­met­rin. Par­ke­tin stan­dar­di­pak­suus on kym­me­nen mil­li­met­riä, mut­ta var­si­nai­nen par­ke­tin pin­ta muu­ta­man mil­lin. Par­ke­tin voi hioa 2–3 ker­taa. Mas­sii­vi­sau­vas­ta teh­dyn par­ke­tin pak­suus on 16 mil­liä, eli sitä voi hioa use­am­min. Asun­non omis­ta­jan on vai­kea sa­noa, on­ko par­ke­tis­sa hi­on­ta­va­raa. Kan­nat­taa kään­tyä siis am­mat­ti­lai­sen puo­leen, Pasi Widg­ren ko­ros­taa.

– Naar­muun­tu­mis­ta ai­heut­ta­vat yleen­sä hiek­ka ja pie­net ki­vet, jot­ka tu­le­vat ken­kien mu­ka­na ul­koa. Etei­ses­sä on­kin hyvä pi­tää ovi­mat­toa. Myös huo­ne­ka­lut naar­mut­ta­vat lat­ti­aa. Suo­sit­te­len­kin huo­pa­tas­su­jen käyt­tä­mis­tä, Mari Ro­ma­noff neu­voo.

Kuin­ka huo­non par­ke­tin voi vie­lä kun­nos­taa?

Vanhan kerrostalohuoneiston parketista puuttui paloja, jotka puuseppä korvasi uusilla mutta alkuperäisen mallin mukaan tehdyillä. Tarkoitus oli säästää niin paljon alku­peräistä kuin mahdollista.

– En­ti­söim­me vä­hän ai­kaa sit­ten 120-vuo­ti­aan huo­neis­ton al­ku­pe­räi­sen tam­mi­sen ruu­tu­par­ke­tin Hel­sin­gin Kruu­nun­haas­sa. Puu­sep­päm­me val­mis­ti al­ku­pe­räis­tä vas­taa­vaa, uut­ta ruu­tu­par­ket­tia van­han ka­ve­rik­si. Sen jäl­keen hi­oim­me ja öl­jy­sim­me lat­ti­an. Pe­ri­aat­tee­na oli säi­lyt­tää al­ku­pe­räi­sen par­ke­tin hen­ki ja ma­te­ri­aa­li niin pal­jon kuin se oli mah­dol­lis­ta. Oli hie­noa, et­tä omis­ta­jal­le ei tul­lut mie­leen­kään pur­kaa van­haa par­ket­tia. Kun­nos­tet­tu par­ket­ti kes­tää mon­ta vuo­si­kym­men­tä, Pasi Widg­ren iloit­see.

Lopuksi alkuperäinen korjattu parketti hiottiin ja käsiteltiin öljyllä, joka pureutuu puun solukkoon ja tekee parketista kulutusta kestävän ja helppohoitoisen.

– Pää­tök­seen sii­tä, kun­nos­te­taan­ko tai pu­re­taan­ko van­ha par­ket­ti, vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa par­ke­tin kun­to, van­hat kiin­ni­tys­ta­vat sekä par­ke­tin al­la ole­van poh­jan kun­to.

Tä­hän jut­tuun on haas­ta­tel­tu Par­ket­ti Widg­re­nin ja Ro­ma­noff Lat­ti­oi­den edus­ta­jia. Mo­lem­mil­la liik­keil­lä on ko­ke­mus­ta vaa­ti­vien ja van­ho­jen ar­vo­par­ket­tien kun­nos­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si Edus­kun­ta­ta­los­sa, suur­lä­he­tys­töis­sä ja mi­nis­te­ri­öis­sä. par­ket­ti­lii­ke­widg­ren.fi ro­ma­noff.fi

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 2/2024.