Artikkeli

Mikä, missä, milloin

Nis­kaa puu­te­roi­va nai­nen

Löy­sin kirp­pik­sel­tä gra­fii­kan­ve­dok­sen (40 x 26,5 cm), jos­sa oli teks­ti Hand-Made Ukiyo-E Print. Te­ki­jä on ­Uta­ma­ro. Mitä voi­sit­te ker­toa työs­tä? On­ko se silk­ki­pai­no­ve­dos? On­ko sil­lä suu­rem­pi ar­vo kuin se, jon­ka mak­soin kirp­pik­sel­lä?

Kirp­pu­to­ri­löy­dön lu­mous ei ka­toa, vaik­ka Nis­kaa puu­te­roi­va nai­nen on jäl­keen­päin kai­ver­re­tul­la laa­tal­la pai­net­tu 1900-lu­vun ver­sio ja­pa­ni­lai­sen Ki­ta­ga­wa Uta­ma­ron vä­ri­puu­piir­rok­ses­ta. Al­ku­pe­räi­sik­si luo­ki­tel­ta­vat ver­si­ot ve­dos­tet­tiin 1795–1801. Myö­hem­min ki­mo­non ku­vio ja väri vaih­te­li­vat, alun pe­rin sitä ko­ris­ti­vat vaah­te­ran­leh­det. Kuva on ja­pa­ni­lais­ta ukiyo-e-puu­piir­ros­tai­det­ta eli ai­hei­ta elä­män ohi­kii­tä­vis­tä nau­tin­nois­ta. Ukiyo-e oli ta­val­li­sel­le kan­sal­le suun­nat­tua po­pu­laa­ri­tai­det­ta. Sitä teh­tiin sar­ja­tuo­tan­to­na, ja yh­den leh­den hin­ta vas­ta­si pa­ria nuu­de­li­kup­pia. Tai­teen­laji ku­kois­ti To­ku­ga­wa-sho­gu­naa­tin hal­lin­to­kau­del­la (1603–1867), jol­loin Edo (ny­kyi­nen To­kio) tun­net­tiin viih­teen, muo­din ja ke­vyt­mie­lis­ten nau­tin­to­jen kau­pun­ki­na. Tä­män puu­piir­rok­sen gen­re eli la­ji­tyyp­pi on Bi­jin-ga, mikä tar­koit­taa ku­via kau­niis­ta nai­sis­ta, ai­na ihan­teel­lis­ta nai­sel­li­suut­ta edus­ta­vis­ta geis­hois­ta muo­din edel­lä­kä­vi­jöi­nä tun­net­tui­hin kur­ti­saa­nei­hin. Ku­vien ylei­söä oli­vat sekä mie­het et­tä nai­set. Ne vä­lit­ti­vät tie­toa muo­dis­ta, pu­keu­tu­mis­tyy­leis­tä, mei­kis­tä ja kam­pauk­sis­ta. Tär­keä osa ku­vaa on Su­miy­os­hi Urac­hi­kan runo. Se ku­vai­lee nai­sen kau­neut­ta, hius­ten ho­pe­aa ja lu­mi­val­kois­ta puu­te­ria. Vaik­ka geis­han kas­vot hei­jas­tu­vat pei­liin, pää­o­sas­sa on nis­ka, jon­ka val­koi­sek­si maa­lat­tua ja maa­la­mat­ta jää­vää ra­ja­koh­taa pi­det­tiin eri­tyi­sen eroot­ti­se­na. Va­kuu­tu­sar­vo on noin 100 e. (Tui­ja Pel­to­maa)


Ar­vio on alun­pe­rin jul­kais­tu Mikä, mis­sä, mil­loin-pals­tal­la An­tiik­ki & De­sig­nin leh­des­sä 2/2022.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ

Antiikki & Design

The Happy Hamlet – hyvinvoinnin keidas Ranskassa

Antiikki & Design

Kaksion aikamatka

Koti ja keittiö
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.

Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.

Muotoilija Tero Kuitunen laajensi mökkiä: Venevajasta viihtyisä kesäkoti

Antiikki & Design

Makuja ja kulttuuria lautasella

Koti ja keittiö
Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.

Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.

Ninni ja Rafael Donnerin uusi alku Ekkullassa

Antiikki & Design

Timantteja ja tulevai­suu­de­nuskoa

Antiikki & Design

Jani Laukkanen

Taidekoti Kirpilä on rakkauden ja rohkeuden koti – Seppo Fränti johdattaa kultakauden mestareiden ja eletyn elämän äärelle

Koti ja keittiö

Vegaaninen raparperibrita sopii juhlapöytään!

Koti ja keittiö
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.

Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.

Hangosta löytyi tila joutilaisuudelle

Koti ja keittiö

Mikä on mielestäsi paras koti lehdessä 8/2026?