Artikkeli
Jukka Korpiheteen suunnittelemia tuikkuja on tehty myös ilman hopeapantaa.

Jukka Korpiheteen suunnittelemia tuikkuja on tehty myös ilman hopeapantaa.

Mikä, missä, milloin

Ken­no-kynt­ti­lä­lyh­dyt

Löy­sin kaap­pie­ni kät­köis­tä kol­me tuik­ku­la­sia, jot­ka oli­vat eh­ti­neet jo pö­lyt­tyä. En ole kos­kaan käyt­tä­nyt nii­tä, vaik­ka ne mi­nus­ta ovat­kin ihan tyy­lik­käät. Kus­sa­kin la­sis­sa on ho­pe­a­laat­ta lei­moi­neen: lei­jo­na, sy­dän, 830 ja C9. Mitä ne ovat, ja mikä nii­den on ar­vo?

La­si­tui­kut on suun­ni­tel­lut Juk­ka Kor­pi­he­te (s. 1976). Hä­net tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti in­no­va­tii­vi­ses­ta va­lai­sin­muo­toi­lus­ta, mut­ta hän suun­ni­tel­lut myös muun mu­as­sa ho­pe­aa ja huo­ne­ka­lu­ja. Nämä Ken­no-kynt­ti­lä­lyh­dyt on val­mis­tet­tu Hä­meen­lin­nas­sa si­jait­se­vas­sa Wet­ter­hof­fin käsi- ja tai­de-te­ol­li­suu­sop­pi­lai­tok­ses­sa. Ne ovat syn­ty­neet osa­na EU-ra­hoit­teis­ta Wet­ter­hof­fin brän­dip­ro­jek­tia vuo­si­na 2002–2005. Pro­jek­tin tar­koi­tuk­se­na oli ke­hit­tää ja laa­jen­taa Wet­ter­hoff-tuo­te­merk­kiä luo­mal­la usei­ta tuo­te­ke­hi­tysp­ro­jek­te­ja, jois­ta yh­den tu­lok­se­na syn­tyi­vät nämä kynt­ti­lä­lyh­dyt. Lei­mat ker­to­vat, et­tä ho­pei­nen laat­ta on teh­ty Kul­ta­kes­kuk­ses­sa vuon­na 2004. Kynt­ti­lä­lyh­ty­jen va­kuu­tu­sar­vo on 60 e. (AK)

Jut­tu on alun pe­rin jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 2/2024.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ