Hui­maa­va por­taik­ko

Genovassa sijaitsevan Bristol Palacen huimaava portaikko.

Vuon­na 1905 Ge­no­vaan val­mis­tu­nut Bris­tol Pa­la­ce on näyt­tä­vä se­koi­tus art nou­veu­ta ja klas­sis­mia. Bel­le épo­qu­en ele­gans­sia ul­koa ja si­säl­tä sä­tei­le­vä ho­tel­li si­jait­see ka­dul­la, joka kuu­luu kau­pun­gin hie­noim­piin upei­ne ra­ken­nuk­si­neen, ra­vin­to­loi­neen ja muo­ti­liik­kei­neen. Ho­tel­lin ra­vin­to­la Gi­ot­to on eri­kois­tu­nut Ita­li­an Ri­vie­ran eli Li­gu­ri­an alu­een herk­kui­hin, ku­ten pes­to­pas­taan ja frut­ti di ma­reen eli eri­lai­siin me­re­ne­lä­viin. Ho­tel­lin char­miin ovat vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na ihas­tu­neet mo­net kuu­lui­suu­det, ja yk­si heis­tä oli elo­ku­va­oh­jaa­ja Af­red Hitch­cock. Ker­ro­taan, et­tä oh­jaa­ja­le­gen­da sai ho­tel­lin hui­kai­se­vas­ta por­tai­kos­ta ide­an Ver­ti­go-elo­ku­van­sa kuu­lui­saan hui­maus­koh­tauk­seen. Por­taik­ko ai­heut­taa­kin es­teet­tis­tä pyör­ry­tys­tä. (AK)

Bris­tol Pa­la­ce, Via XX Set­temb­re, Ge­no­va, ho­telb­ris­tol­pa­la­ce.it

Ka­na­van ran­nal­la

Etelä-Norjassa sijaitsevan, puisen Dalen-hotellin arkkitehtuuri huokuu sauvakirkkojen ja viikinkiajan tarujen henkeä. Se avautui vuonna 1894.

Ete­lä-Nor­jas­sa si­jait­se­van, pui­sen Da­len-ho­tel­lin ark­ki­teh­tuu­ri huo­kuu sau­va­kirk­ko­jen ja vii­kin­ki­a­jan ta­ru­jen hen­keä. Se avau­tui vuon­na 1894 pian sen jäl­keen, kun ajan jät­ti­läi­su­rak­ka, Te­le­mark-ka­na­va val­mis­tui. Niin­pä ho­tel­lil­le pää­si höy­ry­lai­val­la, mikä on­nis­tuu edel­leen. Ai­ka­naan tän­ne aset­tui­vat brit­ti­aris­tok­raa­tit ja eu­roop­pa­lai­set ku­nin­kaal­li­set, ku­ten Sak­san kei­sa­ri Vil­helm II ja Bel­gi­an ku­nin­gas Le­o­pold II hen­git­tä­mään rai­kas­ta ha­vu­met­sän hap­pea. Toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na sak­sa­lai­set mie­hit­tä­jät tur­me­li­vat ho­tel­lin ma­joi­tus­ti­loi­naan. Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la se re­mon­toi­tiin al­ku­pe­räi­seen lois­toon­sa.

Ny­ky­mat­kai­li­jaa hem­mo­tel­laan sa­maan ta­paan kuin en­ti­sa­jan aris­tok­raat­te­ja. Huo­neet on si­sus­tet­tu van­haan mal­liin ei­kä te­le­vi­si­oi­ta ole. Päi­vi­sin vie­raat voi­vat pa­ti­koi­da tai pe­la­ta kro­ket­tia. Ho­tel­lis­sa on laa­du­kas ra­vin­to­la, mut­ta päi­vä­ret­ke­läi­sil­le suo­sit­te­len ylel­lis­tä il­ta­päi­vä­tee­tä. Ho­tel­li on avoin­na huh­ti­kuun lo­pus­ta lo­ka­kuun al­kuun. (MS)

Da­len Ho­tel, Ho­tel­l­ve­gen 33, Da­len, da­len­ho­tel.no/en

Nou­se­va au­rin­ko naa­pu­ris­sa

Tukholman saaristossa sijaitsevassa Yasuragin kylpylähotellissa vierailu on kuin pikapiipahdus Japanissa. Majoituksen voi valitan joko länsimaisella tai japanilaisella vuoteella.

Ja­pa­ni­lai­sis­sa kyl­py­lä­ho­tel­leis­sa stres­si nol­lau­tuu höy­ry­ä­vis­sä on­sen-al­tais­sa le­kot­te­le­mal­la ja puu­tar­has­sa va­el­te­le­mal­la. Ly­hyin mat­ka täl­lai­seen pa­ra­tii­siin vaa­tii vain reis­sua Tuk­hol­maan. Hie­man kau­pun­gin ul­ko­puo­lel­la si­jait­se­va Ya­su­ra­gi-kyl­py­lä­ho­tel­li tar­jo­aa hem­mot­te­lua al­taas­sa le­päi­lys­tä shi­at­su­hie­ron­taan ja aa­mu­voi­mis­te­luun. Ho­tel­lis­sa on kol­me ra­vin­to­laa, jos­sa yh­des­sä tar­joil­laan mo­der­nia ja­pa­ni­lais­ta ruo­kaa, toi­ses­sa sus­hia ja kol­man­nes­sa gril­lat­tu­ja tep­pa­ny­a­ki-herk­ku­ja.

Ho­tel­li on si­sus­tet­tu lin­jak­kaan ja­pa­ni­lai­seen tyy­liin, ja sen huo­neis­ta avau­tuu saa­ris­to­nä­ky­mä. Heti ho­tel­liin saa­vut­ta­es­sa mat­ka­vaat­teet vaih­de­taan puu­vil­la­ki­mo­noon eli yu­ka­taan. Sii­nä kel­paa va­el­lel­la me­di­toi­mas­sa kau­niis­sa ja­pa­ni­lai­ses­sa puu­tar­has­sa. Yök­si ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se jää­dä, sil­lä spa­han voi tul­la myös päi­väk­si. (MS)

Ya­su­ra­gi, Hamn­dals­vä­gen 8, Salts­jö-Boo, Stock­holm, ya­su­ra­gi.se

Mar­ra­kec­hin kei­das

Marrakechin klassikko La Mamounia oli Winston Churchillin suosikkihotelli.

Har­vas­sa ho­tel­lis­sa on näh­ty yh­tä pal­jon täh­ti­sa­det­ta kuin Mar­ra­kec­his­sa si­jait­se­vas­sa La Ma­mou­ni­as­sa. 1930-lu­vul­la Wins­ton Churc­hill pa­ke­ni sin­ne usein ve­si­vä­ri­leh­ti­öi­neen Eng­lan­nin tal­vis­ta ko­leut­ta ja ni­me­si sen lem­pi­ho­tel­lik­seen. Vuon­na 1956 Alf­red Hitch­cock si­joit­ti sin­ne elo­ku­van­sa Mies joka tie­si lii­kaa. Seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä muo­ti­tai­tei­li­ja Yves Saint Lau­rent aset­tui lois­to­ho­tel­liin puo­li­son­sa Pier­re Bergén kans­sa et­sies­sään kau­pun­gis­ta lo­ma­hu­vi­laa.

La Ma­mou­nia ra­ken­net­tiin vuon­na 1923 osa­na At­las-vuo­ris­ton hal­ko­vaa rau­ta­tie­han­ket­ta. Sen suun­nit­te­li rans­ka­lai­nen ark­ki­teh­ti­kak­sik­ko Hen­ri Prost ja An­toi­ne Marc­hi­sio, jot­ka yh­dis­te­li­vät pe­rin­tei­siä ma­rok­ko­lai­sia ko­ris­te­ai­hei­ta va­pau­tu­nees­ti art de­con muo­to­kie­leen. Ai­koi­naan La Ma­mou­nia oli Af­ri­kan hie­noin ho­tel­li, ei­kä se vie­lä­kään sovi bud­jet­ti­mat­kai­li­jal­le. Sen baa­ris­sa tai te­ras­sil­la kan­nat­taa kui­ten­kin käy­dä naut­ti­mas­sa jo­kin vir­kis­tä­vä juo­ma, ku­ten ma­rok­ko­lai­nen mint­tu­tee, sil­lä sa­maan hin­taan pää­see tu­tus­tu­maan ho­tel­lin lu­mo­a­vaan puu­tar­haan. (MS)

Ho­tel La Ma­mou­nia, Ave­nue Bad Jdid, Mar­ra­kech, ma­mou­nia.com

Ju­gen­din char­mia

Pärnun Villa Ammenden ravintolasalissa voi vielä nähdä jugendia. Alun perin huvilaksi valmistunut rakennus nousi pystyyn vuonna 1905.

Vi­ron kyl­py­lä­kei­das Pär­nu kät­kee veh­rey­teen­sä ihas­tut­ta­van ju­gend­hel­men. Kun mat­kai­li­ja as­tuu si­sään Vil­la Am­men­deen, hän sa­mal­la hyp­pää ai­ka­ko­nee­seen ja saa­puu 1900-lu­vun al­kuun. Rak­kau­del­la en­ti­söi­dyn ki­vi­hu­vi­lan ko­me­at sa­lit on si­sus­tet­tu ta­lon hen­keen so­pi­vil­la huo­ne­ka­luil­la. Vil­la Am­men­des­sa on upea ra­vin­to­la, jos­sa voi naut­tia myös il­ta­päi­vä­tee­tä. Pää­ra­ken­nuk­ses­sa si­jait­se­vat huo­neet ovat ko­mei­ta, mut­ta si­vu­ra­ken­nuk­sen ma­joi­tus­ti­lat ei­vät yl­lä sa­mal­le ta­sol­le.

Ta­lon his­to­ria on kieh­to­va. Pär­nun mah­ti­mies, kaup­pi­as ja po­lii­tik­ko Her­mann Le­o­pold Am­men­de oli jär­jes­tä­mäs­sä sil­mä­te­räl­leen, ai­no­al­le lap­sel­leen El­le­nil­le häi­tä, ei­kä mi­kään juh­la­paik­ka tyy­dyt­tä­nyt hä­nen ma­ku­aan. Niin­pä hän palk­ka­si sak­sa­lais­taus­tai­sen suo­ma­lai­sark­ki­teh­ti Frit­hi­of Mie­rit­zin suun­nit­te­le­maan tar­koi­tuk­seen hu­vi­lan, joka val­mis­tui vuon­na 1905. Neu­vos­to­ai­koi­na talo ra­pis­tui, mut­ta 1990-lu­vul­la se kor­jat­tiin sel­lai­seen lois­toon, jota her­ra Am­men­de­kin oli­si ar­vos­ta­nut. (MS)

Vil­la Am­men­de, Mere pst 7, Pär­nu, am­men­de.ee

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 1/2023.