Artikkeli
Harri Koskinen pitelee nojatuolia, joka kuuluu Chroma-sarjaan. Hän suunnitteli sarjan amerikkalaiselle Memo  Furniture -yritykselle vuonna 2019.

Harri Koskinen pitelee nojatuolia, joka kuuluu Chroma-sarjaan. Hän suunnitteli sarjan amerikkalaiselle Memo Furniture -yritykselle vuonna 2019.

Ant­ti Kai­ja­lai­nen Ku­vat Jani Lauk­ka­nen ja Te­ol­li­suu­den Ys­tä­vät Oy

Hirsitalojen pystyttämisestä syntyi kipinä muotoiluun

Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu muotoilija Harri Koskinen painottaa suunnittelussaan tiimityötä. Monipuolinen muotoilija hallitsee eri materiaalit lasista puuhun ja rottinkiin.

Har­ri Kos­ki­nen on ko­toi­sin pie­nes­tä kes­ki­suo­ma­lai­ses­ta Kars­tu­lan kun­nas­ta. Ko­ti­ta­lon pel­lois­ta ja met­sis­tä lie­nee tart­tu­nut se juu­re­vuus, joka Kos­ki­seen usein lii­te­tään. Muo­toi­lu tun­tui maa­lais­po­jal­le kau­kai­sel­ta. Jo­ta­kin sii­hen liit­ty­vää kui­ten­kin syt­tyi, kun hän nuo­re­na mie­he­nä työs­ken­te­li mo­ne­na ke­sä­nä kir­ves­mies­se­tän­sä apu­na ra­ken­ta­mas­sa hir­si­ta­lo­ja.

– Se oli rank­kaa fyy­sis­tä työ­tä. Nos­tim­me iso­ja hir­siä kä­sin. Sii­tä syn­tyi ki­pi­nä kä­sil­lä te­ke­mi­seen, muo­toi­li­ja muis­te­lee.

Block-valaisin oli Harri Koskisen läpimurto vuonna 1996. Valaisin on MoMA:n kokoelmissa. Kuva Olivia Jeczmyk

Block-valaisin oli Harri Koskisen läpimurto vuonna 1996. Valaisin on MoMA:n kokoelmissa. Kuva Olivia Jeczmyk

Lu­ki­on jäl­keen Har­ri Kos­ki­nen päät­ti ha­kea Lah­den muo­toi­luins­ti­tuut­tiin. Hän val­mis­tui puu­ar­te­no­mik­si vuon­na 1993. Ar­mei­jan jäl­keen hän haki ja pää­si Tai­de­te­ol­li­sen kor­ke­a­kou­lun te­ol­li­sen muo­toi­lun osas­tol­le.

– Siel­lä muo­toi­lun kä­si­te sy­ve­ni pelk­kiä esi­nei­tä laa­jem­mal­le.

Hui­pul­le nuo­re­na

Tai­de­te­ol­li­sen la­si­kurs­sin opis­ke­li­jat sai­vat vuon­na 1996 Mark­ku Sa­lon ja Oi­va Toi­kan joh­dol­la to­teut­taa Iit­ta­lan la­si­teh­taal­la muo­toi­lu­työn, jon­ka tee­ma oli ho­pe­a­hää­päi­vä­lah­ja. Har­ri Kos­ki­nen miet­ti aluk­si la­sis­ta pak­kaus­ta, jon­ka si­säl­lä odot­tai­si kak­si ryyp­py­la­sia. Pian snap­si­la­sien ti­lal­le vaih­tui heh­ku­lamp­pu. Se oli val­lan­ku­mouk­sel­li­nen idea, jos­ta myö­hem­min syn­tyi Block-va­lai­sin.

K-tuoli kotimaiselle Woodnotesille oli aluksi putkijalkainen (2004). Laippajalkainen ja käsinojallinen versio syntyi vuonna 2015. Kuva Sameli Rantanen

K-tuoli kotimaiselle Woodnotesille oli aluksi putkijalkainen (2004). Laippajalkainen ja käsinojallinen versio syntyi vuonna 2015. Kuva Sameli Rantanen

Iit­ta­lal­la ei tuol­loin ol­lut va­lai­sin­tuo­tan­toa, jo­ten Block päät­tyi De­sign Hou­se Stock­hol­min tuo­tan­toon. Bloc­kis­ta tuli muo­toi­lun klas­sikko ja päät­tyi muun mu­as­sa ame­rik­ka­lai­sen Mu­seum of Mo­dern Art -mu­se­on ko­ko­el­miin.

Nou­si­ko me­nes­tys nuo­ren Kos­ki­sen hat­tuun?

– Var­maan var­tik­si, Har­ri Kos­ki­nen sa­noo hy­myil­len.

– Suu­rem­pi jut­tu oli se, kun Iit­ta­la palk­ka­si mi­nut suun­nit­te­li­jak­si vuon­na 1998. Olin Iit­ta­lan la­si­teh­taal­la nel­jä vuot­ta.

Vä­hä­e­leis­tä käyt­tö edel­lä

Har­ri Kos­ki­ses­ta huo­maa pian, et­tä maan­lä­hei­nen juu­re­vuus ei ole tie­toi­ses­ti ra­ken­net­tu brän­di vaan ­ai­toa vaa­ti­mat­to­muut­ta. Sa­maan ai­kaan hän on tie­tys­ti maa­il­man­luo­kan suun­nit­te­li­ja, joka on teh­nyt töi­tä tun­ne­tuil­le muo­toi­lu­y­ri­tyk­sil­le Suo­mes­sa ja ­ul­ko­mail­la.

Harri Koskisen kansainvälisiin klassikoihin kuuluu japanilaiselle Issey Miyakelle vuonna 2003 suunniteltu Vakio-kello.

Harri Koskisen kansainvälisiin klassikoihin kuuluu japanilaiselle Issey Miyakelle vuonna 2003 suunniteltu Vakio-kello.

Har­ri Kos­ki­nen tun­ne­taan myös ah­ke­ra­na muo­toi­li­ja­na. Eh­kä kor­kea työ­mo­raa­li pe­riy­tyy lap­suus­ko­din ar­vois­ta. Hän työs­ken­te­lee myös mo­nien ma­te­ri­aa­lien kans­sa, on toi­mi­nut te­ol­li­sen muo­toi­lun pa­ris­sa ja suun­ni­tel­lut huo­ne­ka­lu­ja, va­lai­si­mia, pak­kauk­sia, näyt­te­ly­jä ja si­sus­tuk­sia. Li­säk­si hän on luo­nut uniik­kia la­sia niin Mu­ra­nos­sa kuin Iit­ta­lan Pro Ar­te -sar­jaan.

"Tämä on tii­mi­työ­tä"

Hen­ki­lö­koh­tais­ta jul­ki­suut­ta Har­ri Kos­ki­nen ei ta­voit­te­le – pait­si sil­loin, kun se aut­taa yh­teis­työ­kump­pa­nia.

– Tämä on tii­mi­työ­tä, jo­hon osal­lis­tu­vat oman toi­mis­to­ni väki ja kul­loi­nen­kin asi­a­ka­sy­ri­tys. An­nan ni­me­ni ja kas­vo­ni mark­ki­noin­tiin, jos yri­tys hyö­tyy sii­tä. Mi­nul­la ei ole tar­vet­ta esi­tel­lä leh­dis­sä ko­ti­a­ni tai yk­si­tyi­se­lä­mää­ni.

Har­ri Kos­ki­sen muo­toi­lua on luon­neh­dit­tu funk­ti­o­naa­li­sek­si ja es­te­tii­kal­taan pel­kis­te­tyk­si. It­se hän tun­tuu kart­ta­van sel­lais­ta nä­ke­mys­tä, et­tä te­ol­li­sel­la muo­toi­li­jal­la oli­si tun­nis­tet­ta­va ja per­soo­nal­li­nen kä­den­jäl­ki.

Korona-valaisimessa (kupari ja polypropeeni) on 1970-luvun henkeä. Koskinen suunnitteli sen kotimaiselle Valoarte-yritykselle vuonna 2014.

Korona-valaisimessa (kupari ja polypropeeni) on 1970-luvun henkeä. Koskinen suunnitteli sen kotimaiselle Valoarte-yritykselle vuonna 2014.

– Klas­si­ses­ti te­ol­li­ses­sa muo­toi­lus­sa läh­tö­koh­ta­na on yleen­sä käyt­tö­tar­koi­tus, ei niin­kään es­te­tiik­ka. Muo­to­jen kau­neut­ta voi syn­tyä myös va­hin­gos­sa. Pi­dän ko­vas­ti aja­tuk­ses­ta, et­tä muo­dot hi­ou­tu­vat tuo­te­ke­hi­tyk­sen ai­ka­na loo­gi­ses­ti koh­dil­leen.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sign -leh­den nu­me­ros­sa 10/2022.

Mo­nen ma­te­ri­aa­lin tai­ta­ja

Har­ri Kos­ki­nen syn­tyi Kars­tu­las­sa vuon­na 1970.

Lä­pi­mur­to oli Block-va­lai­sin vuon­na 1996.
Mo­MAn ko­ko­el­mis­sa­kin ole­va va­lai­sin kuu­luu
ruot­sa­lai­sen De­sign Hou­se Stock­hol­min va­li­koi­miin.

Hän opis­ke­li Lah­den muo­toi­luins­ti­tuu­tis­sa vuo­si­na 1989–1993 ja Tai­de­te­ol­li­ses­sa kor­ke­a­kou­lus­sa vuo­si­na 1994–1998.

Työs­ken­te­li Iit­ta­lan suun­nit­te­li­ja­na vuo­si­na 1998–2002.

Pe­rus­ti oman Friends of In­dust­ry- eli Te­ol­li­suu­den ys­tä­vät -yri­tyk­sen vuon­na 2000.

Ni­mi­tet­tiin Iit­ta­la-brän­din muo­toi­lu­joh­ta­jak­si vuon­na 2012.

Muo­toi­lu- ja suun­nit­te­lu­töi­tä: Va­kio-kel­lo (Is­sey Miy­a­ke, 2003), kai­u­tin 6040A (Ge­ne­lec, 2002), gril­li­vä­li­ne­set­ti (Hack­man, 2000), K-tuo­li (Wood­no­tes, 2004), Maja (Maja Ho­tel, Ki­o­to 2019), Still/Life – Ta­pio Wirk­ka­la Ret­ros­pec­ti­ve -näyt­te­ly (Ko­run­di, Ro­va­nie­mi 2015).

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ

Koti ja keittiö
Suuri olohuone jakautuu oleskelutilaan ja ruokailutilaan. Keltainen suuri villamatto, jonka punaiset kuviot toistavat kasettikaton sävyä, on löytö Tori.fi:sta. Kattokruunut kuuluivat asuntoon. Olohuoneen keskipisteenä on Artun satsaus kotiinsa, ajaton Togo-sohva, jonka Arttu hankki jo edelliseen kotiinsa. Tamminen senkki on Artun suunnittelema ja valmistama, samoin sivupöytä. Molempia tuottaa Ilme Helsinki tilaustyönä.

Suuri olohuone jakautuu oleskelutilaan ja ruokailutilaan. Keltainen suuri villamatto, jonka punaiset kuviot toistavat kasettikaton sävyä, on löytö Tori.fi:sta. Kattokruunut kuuluivat asuntoon. Olohuoneen keskipisteenä on Artun satsaus kotiinsa, ajaton Togo-sohva, jonka Arttu hankki jo edelliseen kotiinsa. Tamminen senkki on Artun suunnittelema ja valmistama, samoin sivupöytä. Molempia tuottaa Ilme Helsinki tilaustyönä.

Kämppiksinä Kruununhaassa: Sisus­tu­sark­ki­teh­tuurin opiskelijan koti Helsingin Kruununhaassa yllättää ja ihastuttaa

Koti ja keittiö
Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.

Mökiltä avautuu kirkkaalla säällä näkymä Teneriffalle ja siellä kohoavalle Teide-tulivuorelle, joka on Espanjan korkein huippu.

Sirkun ja Mikan mökki löytyi luolasta vuorilta Gran Canarialta

Antiikki & Design

Ystävyyden talo

Koti ja keittiö
Helanderilta huudettu maalaus on Riina-Liisalle tärkeä. Vanha mummo istuu siinä koru- ja muistorasia sylissään ja muistelee haikeana menneitä aikoja. Taulu muistuttaa siitä, että pitäisi elää niin, ettei ole vanhana syytä surra mennyttä elämää. Riina-Liisan sylissä Taabe-koira.

Helanderilta huudettu maalaus on Riina-Liisalle tärkeä. Vanha mummo istuu siinä koru- ja muistorasia sylissään ja muistelee haikeana menneitä aikoja. Taulu muistuttaa siitä, että pitäisi elää niin, ettei ole vanhana syytä surra mennyttä elämää. Riina-Liisan sylissä Taabe-koira.

Koti ja keittiön Kaunein koti 2025 -äänestyksen voitti tämä koti: Takaisin Pohjois-Karjalaan ja projektiksi autiotalo

Koti ja keittiö
Pasi Kärkkäisen käsin tekemä ja juuri tähän taloon suunniteltu valaisin on Fasetin valaisintehtaalta.

Pasi Kärkkäisen käsin tekemä ja juuri tähän taloon suunniteltu valaisin on Fasetin valaisintehtaalta.

Emma ja Lassi toteuttivat unelmansa: ”Talon rakentaminen kannattaa kokea, jos on halua oppia uutta”

Koti ja keittiö
Talo oli kauhea remonttipommi, mutta tarjolla oli juuri toivomamme maisema. Päätimme siis ostaa maiseman. Taloa on nyt remontoitu nelisen vuotta.

Talo oli kauhea remonttipommi, mutta tarjolla oli juuri toivomamme maisema. Päätimme siis ostaa maiseman. Taloa on nyt remontoitu nelisen vuotta.

Björgvin Hilmarsson

Kirjailija Satu Rämö: ”Talo oli kauhea remonttipommi, mutta ostimme sen maiseman takia”

Antiikki & Design

Kaksion aikamatka

Antiikki & Design

Jani Laukkanen

Taidekoti Kirpilä on rakkauden ja rohkeuden koti – Seppo Fränti johdattaa kultakauden mestareiden ja eletyn elämän äärelle

Antiikki & Design
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Värejä räiskyvä Bongan linna on Narnia Loviisan sydämessä

Koti ja keittiö
Rakastan värejä. Vuokra-asuntomme seinät olen maalannut Savean iki-ihanilla savimaaleilla, ne ovat täysin myrkyttömiä. Seinällä on tekemäni öljyvärimaalaus.

Rakastan värejä. Vuokra-asuntomme seinät olen maalannut Savean iki-ihanilla savimaaleilla, ne ovat täysin myrkyttömiä. Seinällä on tekemäni öljyvärimaalaus.

Taiteilija, yrittäjä Anu Pensola: ”Mikään materia ei ole minulle tärkeää, minun oli helppo luopua tavarasta, kun muutimme Italiaan”