Tai­de­ri­kol­li­suu­den pii­riin kuu­lu­vat niin var­kau­det kuin vää­ren­nök­set­kin. Suo­mes­sa on­gel­ma kes­kit­tyy vää­ren­nök­siin ja niil­lä teh­tä­vään kaup­paan. Tai­de­vää­ren­nök­siä pi­de­tään usein mar­gi­naa­li­se­na ri­kol­li­suu­te­na. To­del­li­suu­des­sa vää­ren­net­tyä tai­det­ta liik­kuu pal­jon, ja se ai­heut­taa suu­ria ta­lou­del­li­sia me­ne­tyk­siä.

– Tai­de­vää­ren­nök­set ovat tyy­pil­li­ses­ti pii­lo­ri­kol­li­suut­ta, joka pal­jas­tuu tois­ten ri­kos­ten, ku­ten ta­lous- ja pe­tos­ri­kol­li­suu­den tut­kin­nan yh­tey­des­sä, Po­lii­si­mu­se­on tut­ki­ja Juha Vi­ti­kai­nen avaa.

Tam­pe­reel­la si­jait­se­va Po­lii­si­mu­se­on Tai­de­ri­kos­ta­pauk­sia-näyt­te­ly kes­kit­tyy po­lii­sin ta­ka­va­ri­koi­miin tai­de­vää­ren­nök­siin. Näh­tä­vil­lä on muun mu­as­sa Rei­dar Sä­res­tö­nie­men, He­le­ne Schjerf­bec­kin ja Pab­lo Pi­cas­son ni­mis­sä teh­ty­jä vää­ren­nök­siä.

Vah­vat ni­met myy­vät

Vää­ren­tä­jien suo­si­os­sa ovat suo­ma­lai­sen kul­ta­kau­den maa­lauk­set sekä tun­net­tu­jen ko­ti­mais­ten ja ul­ko­mais­ten mo­der­nis­tien työt. Esi­mer­kik­si Sä­res­tö­nie­meä liik­kuu hui­jauk­si­na pal­jon. Hui­ja­rit pyr­ki­vät va­kuut­ta­maan asi­ak­kai­taan ke­hys­tä­mäl­lä vää­ren­nök­set näyt­tä­väs­ti.

Fernard Légerin (1881–1955) nimiin tehty väärennös on Veli Sepän myöhäistuotantoa vuodelta 2009. Teos myytiin Bukowskin huutokaupassa Tukholmassa lokakuussa 2009 yli 450 000 euron hinnalla. Teoksen osti omasta huutokaupastaan Bukowskin silloinen omistaja.

Tun­net­tu­jen tai­tei­li­joi­den gra­fiik­kaa vää­ren­ne­tään mus­te­suih­ku­tu­los­ti­mil­la. Jo­kin ver­ran vää­ren­ne­tään ko­ti­mais­ta mo­der­nia la­si­muo­toi­lua sekä veis­tok­sia.

– Eräs lii­ke myi Timo Sar­pa­ne­van Ka­jak­ki-te­os­ta, joka oli teh­ty al­ku­pe­räi­seen muo­tiin, mut­ta pe­tos pal­jas­tui vää­räs­tä la­si­mas­sas­ta.

Vi­ti­kai­nen huo­maut­taa, et­tä ke­hyk­seen lii­mat­tui­hin ai­tous­to­dis­tuk­siin tai huu­to­kaup­po­jen tar­roi­hin ei kan­na­ta luot­taa.

– Näyt­te­lyn te­ok­sis­sa ole­vat sig­nee­rauk­set tai tau­lun mu­ka­na tul­leet taus­ta­tie­dot ovat kaik­ki hui­jaus­ta, Vi­ti­kai­nen huo­maut­taa.

Vää­ren­ne­tyt ai­tous­to­dis­tuk­set

Ai­em­pi­na vuo­si­na tai­de­vää­ren­nökset pa­lau­tui­vat ta­kai­sin mark­ki­noil­le.

– Näyt­te­lys­sä on esil­lä He­le­ne Schjerf­bec­kin ­Kel­tai­set ruu­sut -te­ok­ses­ta teh­ty vää­ren­nös. Se oli to­det­tu hui­jauk­sek­si pe­rä­ti nel­jä ker­taa. Sii­tä huo­li­mat­ta teos pa­lau­tui ta­kai­sin mark­ki­noil­le. Nyt se on vii­mein tuo­mit­tu val­ti­ol­le, asi­an­tun­ti­ja avaa ikä­vää ta­pah­tu­ma­ket­jua.

Eero Järnefeltin (1863–1937) nimiin väärennettyjä teoksia on ollut taidemarkkinoilla paljon jo vuosikymmeniä. Kukkia ikkunalla on jäljitelmä aidosta maalauksesta, joka oli myynnissä huutokaupassa vuonna 2004. Väärentäjä otti mallia huutokaupan teosluettelossa olleesta kuvasta.

– Maa­laus oli esi­merk­ki tai­ta­vas­ta tai­de­hui­jauk­ses­ta. Sii­nä on ni­mit­täin lei­ma, et­tä se oli­si ai­koi­naan os­tet­tu mai­neik­kaan tai­teen­ke­rää­jä ja tai­de­kaup­pi­as Gös­ta Sten­ma­nin tai­de­sa­lon­gis­ta.

Ny­kyi­sin vää­ren­nök­sek­si to­det­tu teos tuo­mi­taan ai­na val­ti­ol­le. Vää­ren­nös voi päät­tyä Po­lii­si­mu­se­on ko­ko­el­miin tai sit­ten se tu­ho­taan.

Ovel­ta ovel­le

Hui­ja­rit luot­ta­vat edel­leen pe­rin­tei­seen ta­paan. He las­taa­vat pa­ket­ti­au­ton täy­teen vää­ren­nök­siä ja myy­vät nii­tä maa­kun­nis­sa ovel­ta ovel­le.

– Jos ar­vo­tau­lu­ja myy­dään 50 pro­sen­tin alen­nuk­sel­la, sil­loin kan­nat­taa he­rä­tys­kel­lo­jen soi­da. Siis­tis­sä lii­ke­huo­neis­tos­sa myy­tä­vän tai­teen suh­teen on myös syy­tä ol­la va­rauk­sel­li­nen.

Tämä Helene Schjerfbeckin (1862–1946) nimiin tehty väärennös Keltaiset ruusut tai Neljä ruusua on moninkertainen aitoustutkimuksissa kävijä. Tiedetään, että se on väärentäjä Veli Sepän tekemä, ja se oli taidemarkkinoilla jo 1990-luvun alusta lähtien

Hui­ja­ri­kaup­pi­aat ovat tai­ta­via työs­sään. He osaa­vat luo­da pai­neen os­ta­mi­sen tar­peel­le esi­mer­kik­si pai­nos­ta­mal­la os­ta­jaa te­ke­mään pi­kai­nen pää­tös. Toi­sin sa­not­tu­na he kii­reh­ti­vät os­to­ti­lan­net­ta sa­no­mal­la, et­tä te­ok­sel­le on tie­dos­sa toi­nen os­ta­ja.

– On epä­to­den­nä­köis­tä, et­tä Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan ai­to­ja maa­lauk­sia myy­dään au­ton ta­ka­kon­tis­ta. Pi­tää miet­tiä ke­nel­tä os­taa ja tar­kis­taa taus­tat mah­dol­li­sim­man hy­vin, Vi­ti­kai­nen täh­den­tää.

Vi­ti­kais­ta on näyt­te­lyä to­teut­ta­es­saan häm­mäs­tyt­tä­nyt eri­tyi­ses­ti hui­ja­rei­den röyh­keys.

Eero Järnefeltin (1863–1937) nimiin väärennettyjä teoksia on ollut taidemarkkinoilla paljon jo vuosikymmeniä. Kukkia ikkunalla on jäljitelmä aidosta maalauksesta, joka oli myynnissä huutokaupassa vuonna 2004. Väärentäjä otti mallia huutokaupan teosluettelossa olleesta kuvasta.

– Hui­ja­rit luo­vat asi­ak­kaa­seen­sa myyn­ti­suh­teen, joka voi ol­la vuo­sia pit­kä. Sen ai­no­a­na ta­voit­tee­na on hui­ja­ta.

Tai­de­ri­kos­ta­pauk­sia-näyt­te­ly on avoin­na Po­lii­si­mu­se­os­sa vuo­den 2027 lop­puun as­ti, Vaa­ja­ka­tu 2, Tam­pe­re, po­lii­si­mu­seo.fi.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 2/2026.