Mo­der­ni muo­toi­lu näyt­täy­tyi roh­ke­a­na il­mai­su­na, va­pai­na or­gaa­ni­si­na muo­toi­na, tyy­li­tel­tyi­nä ja pel­kis­tet­tyi­nä ku­vi­oi­na sekä jän­te­vä­nä vii­va­na. Nämä piir­teet il­maan­tui­vat myös 1950-lu­vun suo­ma­lai­siin tai­tei­li­ja­ta­pet­tei­hin.

Kaunis koti -lehden kansikuva 6/1960. Seinällä näkyy Rut Brykin suunnittelema tapettimalli Fenix-lintu.

Nii­tä suun­nit­te­li jouk­ko ni­mek­käi­tä ko­ti­mai­sia tai­tei­li­joi­ta, muo­toi­li­joi­ta ja ark­ki­teh­te­ja, jois­ta mai­nit­ta­koon Elis­sa Aal­to, Rut Bryk, Li Eng­lund, Kaj Franck, Lisa Jo­hans­son-Pape, Bir­ger ­Kai­pi­ai­nen, Kim­mo Kai­van­to, Il­ma­ri Ta­pi­o­vaa­ra ja Ta­pio Wirk­ka­la. Jo 1950-lu­vul­la hei­dän suun­nit­te­le­mi­aan ta­pet­te­ja kut­sut­tiin tai­tei­li­ja­ta­pe­teik­si. 1950-lu­vun tai­tei­li­ja- ja suun­nit­te­li­ja­pii­reil­le oli omi­nais­ta, et­tä te­ki­jät toi­mi­vat ris­tiin eri tai­de- ja tai­de­te­ol­li­suus­alo­jen vä­lil­lä.

Tut­ki­ma­ton­ta muo­toi­lu­his­to­ri­aa

Kun tai­de­his­to­ri­oit­si­ja Min­na Tuu­las-In­ki­nen ryh­tyi te­ke­mään Tu­run yli­o­pis­tos­sa väi­tös­tut­ki­mus­ta suo­ma­lai­sis­ta 1950-lu­vun tai­tei­li­ja­ta­pe­teis­ta, hän huo­ma­si ai­heen nä­ky­mät­tö­myy­den. Vaik­ka tai­tei­li­ja­ta­pet­te­ja suun­nit­te­li­vat tun­ne­tut am­mat­ti­tai­tei­li­jat, ne oli­vat jää­neet muo­toi­lu­his­to­ri­as­sa mar­gi­naa­liin.

Edelleen tuotannossa oleva Kukot-paperitapetti syntyi 1970-luvulla. Leikkisän kuvion ansiosta se sopii hyvin lastenhuoneeseen. Pihlgren ja Ritola.

– Ta­pe­tit osa­na suo­ma­lais­ta muo­toi­lua ovat haas­teel­li­nen tut­ki­mus­koh­de sik­si­kin, et­tä nii­tä on säi­ly­nyt al­ku­pe­räi­sis­sä yh­teyk­sis­sä vain ää­rim­mäi­sen har­voin.

Vaik­ka ta­pe­tit huo­mi­oi­tiin tai­de­te­ol­li­suus­näyt­te­lyis­sä ja kan­sain­vä­li­sis­sä muo­toi­lu­näyt­te­lyis­sä, kiin­nos­tus ei yl­tä­nyt sa­mal­le ta­sol­le kuin muun suo­ma­lai­sen muo­toi­lun suh­teen.

Tai­tei­li­jat ei­vät it­se juu­ri mai­nos­ta­neet työ­tään ta­pet­tien pa­ris­sa, mut­ta usei­siin mal­lei­hin tart­tui te­ki­jäl­le omi­nais­ta per­soo­nal­lis­ta otet­ta. Bir­ger Kai­pi­ai­sen re­he­vän kä­si­a­lan tun­nis­taa hel­pos­ti Kiu­ru­jen yö -ta­pe­tis­ta. Tai­de­maa­la­ri Bir­ger Carls­ted­tin ta­pet­ti­mal­lis­sa puo­les­taan tois­tuu hä­nen maa­lauk­sis­taan tut­tu abst­rak­ti tyy­li.

Ko­tien ar­ki­tai­det­ta

Tai­tei­li­ja­ta­pe­teis­ta tuli no­pe­as­ti suo­sit­tu­ja. Nii­tä ei pi­det­ty eli­tis­ti­si­nä, vaan ne le­vi­si­vät laa­jas­ti eri­lai­siin ko­tei­hin eri puo­lil­le Suo­mea. Nii­tä mark­ki­noi­tiin laa­duk­kai­na ja hy­vää ma­kua edus­ta­vi­na. Ta­pet­tien mai­nos­tet­tiin tuo­van ko­tei­hin viih­tyi­syyt­tä ja rau­hal­li­suut­ta ja vas­taa­van so­dan jäl­kei­seen kau­neu­den kai­puu­seen.

Fenix-lintu on Rut Brykin vuonna 1958 suunnittelema taiteilijatapetti. Se kuuluu Pihlgren ja Ritolan mallistoon.

Min­na Tuu­las-In­ki­sen mu­kaan 1950-lu­vun tai­tei­li­ja­ta­pe­teis­sa erot­tuu kak­si es­teet­tis­tä lin­jaa. Ko­ne­pai­ne­tuil­le ta­pe­teil­le on tyy­pil­lis­tä hil­lit­ty pi­dät­ty­väi­syys ja neut­raa­lius. Kä­sin­pai­ne­tut ta­pe­tit erot­tu­vat ko­ne­pai­ne­tuis­ta ta­pe­teis­ta vah­voil­la ku­vi­oil­la ja vä­reil­lä. Nii­den usein abst­rak­tit ai­heet, tyy­li ja kä­sit­te­ly­ta­pa muis­tut­ti­vat ajan ku­va­tai­det­ta.

Eten­kin ko­ne­pai­ne­tut ta­pe­tit oli­vat koh­tuul­li­sen edul­li­sia, mikä edis­ti nii­den pää­ty­mis­tä ta­val­lis­ten ko­tien sei­nil­le.

– Niis­tä tuli ko­tien ar­ki­tai­det­ta.

Tai­tei­li­ja­ta­pe­tit pu­hut­te­le­vat yhä

Tai­tei­li­ja­ta­pet­tien kul­ta-ai­kaa elet­tiin vuo­si­na 1954–1960. Tuol­loin lu­kui­sia ta­pet­ti­suun­nit­te­lun kil­pai­lu­ja jär­jes­ti­vät San­dud­din ta­pet­ti­teh­das, Tam­pe­reen ta­pet­ti­teh­das, Pihlg­ren ja Ri­to­la Oy sekä Ta­pet­ti Oy.

Näkymä Huhtamäki-yhtymän näyttelyhuoneistosta Helsingissä. Seinällä on Maria Hosainoffin suunnittelema tapettimalli Trio. Kuva Arkkitehti-lehdestä 1/1952.

– Teh­tai­den li­säk­si on tär­ke­ää mai­ni­ta ta­pet­te­ja 1950-lu­vul­la kä­sin pai­na­nut yri­tys ­Tai­de­ta­pet­ti – Konst­ta­pet, joka työl­lis­ti usei­ta suun­nit­te­li­joi­ta.Tai­tei­li­ja­ta­pet­tien suo­sio ja tuo­tan­to hii­pui­vat 1960-lu­vun ku­lu­es­sa sa­maan ai­kaan, kun ta­pe­toin­nin suo­sio ko­deis­sa ja jul­ki­sis­sa ti­lois­sa vä­he­ni.

Ta­pet­tien suo­sio kas­voi 2000-lu­vun alus­sa. Sa­mal­la myös van­hat 1950-lu­vun mal­lit ovat tul­leet uu­del­leen muo­tiin osa­na ret­ro­buu­mia.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nin nu­me­ros­sa 2/2024.