Kenen valmistajan mahtaa olla tämä valaisin? Se on 1952 valmistuneessa talossa Lahdessa ja luultavasti ollut katossa 50-luvulta asti. Kuvut ovat valkoista lasia, metalliosat kullanväristä messinkiä. Kattoa vasten oleva kupu on niin tiukasti kiinni, etten tohdi sitä irrottaa.
Huippulaatuisen kattovalaisimen historia vie vuonna 1952 valmistuneeseen taloon Lahdessa. Puntaroin valmistajana sekä Ornoa että Taito Oy:tä juuri ennen Idman-fuusiota. Kallistuin lopulta Ornoon ja Lisa Johansson-Papeen, jonka valaisimia hankittiin 1950-luvuilla useisiin Lahden seudun julkisiin rakennuksiin, esimerkiksi Lahden seurahuoneelle ja Heinolan reumasairaalaan. Myös harkitun tarkoituksenmukainen ja toimiva muotoilu kuuluvat Johansson-Papen tyyliin. Messingin ja opaalilasin hienostuneen yhdistelmän kruunaavat osittain avoimeksi taipuvat kuupat. Muita taidokkaita yksityiskohtia ovat varjostimien kiinnitys ja messinkiputkien koristama kattokuppi. Siitä saattaisi löytyä valmistajan merkintä. Koska valaisinta on luultavasti tehty vain rajallinen sarja ja designlamppujen kauppa käy kuumana, annan kauniin 1950-lukulaisen vakuutusarvoksi 3 500 e. (Tuija Peltomaa)
Kori roikkuu ovistopparina, ettei ovenkahva osu herkkään saviseinään. Pullokorin paikka on pöydän alla.
Asunnon jokaisesta ikkunasta on kaunis, vehreä näkymä, vaikka tontti on pieni ja alue tiiviisti rakennettu. Talo on suunniteltu niin, ettei se ole akvaariomainen, vaikka ikkunat ovat suuret. Piha on jouduttu aitaamaan tarkasti koirien vuoksi. Etenkin toyvillakoira Milli on niin pienikokoinen, että se sujahtaa karkuun kapeistakin raoista.
Riitta Sourander
Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Asunnon jokaisesta ikkunasta on kaunis, vehreä näkymä, vaikka tontti on pieni ja alue tiiviisti rakennettu. Talo on suunniteltu niin, ettei se ole akvaariomainen, vaikka ikkunat ovat suuret. Piha on jouduttu aitaamaan tarkasti koirien vuoksi. Etenkin toyvillakoira Milli on niin pienikokoinen, että se sujahtaa karkuun kapeistakin raoista.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT