Ko­rus­sa on pie­nel­lä teks­ti: ”Olen ho­pei­nen ko­run­sie­men. Ta­ri­na ker­too, et­tä jos mi­nua hoi­de­taan hel­läs­ti mut­ta mää­rä­tie­toi­ses­ti niin jo­nain päi­vä­nä kas­van suu­rek­si ko­ruk­si.” Mi­nua kiin­nos­tai­si tie­tää enem­män täs­tä ko­rus­ta. Sii­nä on Lap­po­ni­an lei­ma. Ar­vo­kin kiin­nos­taa.

Ky­sees­sä on pie­ni ho­pe­a­rii­pus, joi­ta Lap­po­nia ja­koi il­mai­sek­si myyn­ti­ti­lai­suuk­sis­sa 1990-lu­vul­la. Os­ta­mal­la ho­pe­a­ket­jun ja puh­dis­ta­mal­la jy­vän täs­tä saa so­man kau­la­ko­run. Täl­lai­sia ho­pe­a­hel­miä syn­tyy, kun su­laa ho­pe­aa kaa­de­taan kyl­mään ve­teen. Koru on siis Lap­po­ni­an tuo­te. On hie­noa, et­tä mu­ka­na tul­lut ta­ri­na­lap­pu on tal­les­sa. Ko­run va­kuu­tu­sar­vo on 80 eu­roa. (Mari Wi­le­nius)