Huikaisevan valoisasta aulasta pääsee juhlasaliin ja molempiin siipirakennuksiin. Paavo Tynellin suunnittelemissa valaisimissa on 1940–50-luvun tunnusmerkkejä: messinki on rei’itetty, muoto maljamainen.

Kes­kel­lä tii­len­pu­nais­ta Etu-Töö­löä ko­ho­aa 1950 val­mis­tu­nut kel­tai­nen ra­ken­nus, van­ha Hel­sin­gin Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lu. Vaik­ka ta­lon sivu­sii­vet ovat kor­kei­ta laa­ti­koi­ta, nii­tä yh­dis­tä­vä ma­ta­la osa on kut­su­va, ei vä­hi­ten ke­raa­mik­ko Mic­ha­el Schil­ki­nin Kaup­pi­ai­ta-re­lie­fin an­si­os­ta. Eläin­hah­mois­taan pa­rem­min tun­ne­tun Schil­ki­nin (1900–1962) te­ok­ses­sa seik­kai­le­vat su­las­sa so­vus­sa an­tii­kin Roo­man kau­pan­käyn­nin ju­ma­la Mer­cu­rius, tie­teen ju­ma­la­tar Mi­ner­va, pan­kin­joh­ta­ja­setä ja hä­nel­le sääs­tö­li­pas­ta ojen­ta­va tyt­tö­nen sekä pii­ris­sä toi­si­aan pal­ve­le­vat eri maa­no­sien kaup­pa­mie­het. Re­lie­fin oi­kea reu­na ku­vaa met­sä- ja ra­ken­nus­te­ol­li­suut­ta sekä kai­vo­sa­laa.

Hel­sin­gin Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­ta tuli osa Aal­to-yli­o­pis­toa vuon­na 2010. Kun Aal­to-yli­o­pis­to si­joit­ti kaik­ki ydin­toi­min­tan­sa Ota­nie­men kam­puk­sel­le, myös Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lun ope­tus siir­tyi Es­poon Ota­nie­meen ja koko talo pe­rus­kor­jat­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Nyt Töö­lön hel­mi hoh­taa en­tis­tä kirk­kaam­pa­na.

So­das­ta rau­haan

Sakari Kannosto voitti Aalto-yliopiston kutsu kilpailun teoksella Kiertää. Teos on sijoitettu portaikkoon, josta metsävaahteran oksaa tapailevaa muotoa voi katsoa eri suunnista.

Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lun te­kee mer­kit­tä­väk­si sen syn­ty­ajan­koh­ta ja tyy­li. Nuo­ret ark­ki­teh­dit Hugo Har­mia (1907–1952) ja Wol­de­mar Ba­eck­man (1911–1994) voit­ti­vat vä­li­rau­han vuon­na 1941 ju­lis­te­tun suun­nit­te­lu­kil­pai­lun. Kou­lua pääs­tiin ra­ken­ta­maan vas­ta so­dan jäl­keen vuon­na 1948 kes­kel­lä vai­kein­ta pula-ai­kaa. Se val­mis­tui kui­ten­kin vauh­dil­la vuo­den 1950 ke­vääk­si.

Suun­nit­te­lu ta­pah­tui 1930-lu­vun funk­ti­o­na­lis­min hen­ges­sä, mut­ta lo­pul­li­seen muo­toon vai­kut­ti jo 1940-lu­vun peh­meä­piir­tei­sem­pi tyy­li. Se nä­kyy muun mu­as­sa jul­ki­si­vun tiil­ten kel­tai­ses­sa vä­ris­sä, si­sä­ti­lo­jen läm­pi­män puun käy­tös­sä ja hie­nos­tu­neis­sa yk­si­tyis­koh­dis­sa.

Entinen opiskelijakuppila on nyt Ravintola Töölö. Istuimiksi on valittu Ilmari Tapiovaaran Domus- ja Lukki-tuoleja. Valaisimet ovat Lisa Johansson-Papen. Alkuperäinen kennomainen katto rauhoittaa tilan ääniä.

Ra­ken­ta­mi­nen kus­tan­net­tiin lä­hes ko­ko­naan yk­si­tyi­sin va­roin. Lah­joi­tuk­set ta­ka­si­vat, et­tei laa­dus­ta tar­vin­nut tin­kiä. Jul­ki­si­vut la­dot­tiin kä­sin Ku­pit­taan Sa­ven tii­lis­tä, jot­ka ovat säi­ly­neet eri­no­mai­ses­ti. Juh­la­sa­lin pa­nee­li­sei­nät ja -kat­to ovat ko­ti­mais­ta män­tyä ko­me­am­paa tuon­ti­puu­ta, län­nen­doug­las­kuus­ta, ne­kin lois­to­kun­nos­sa.

Kou­lun si­sus­tuk­ses­ta vas­ta­si­vat nuo­ret si­sus­tu­sark­ki­teh­dit Ol­li Borg (1921–1979) ja Il­ma­ri Ta­pi­o­vaa­ra (1914–1999). Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lu oli Bor­gin en­sim­mäi­nen val­mis­tu­nut työ, seu­raa­vak­si hän pa­neu­tui Ho­tel­li Pa­la­cen si­sus­tuk­seen. Ta­pi­o­vaa­ra oli tätä en­nen suun­ni­tel­lut Hel­sin­gin yli­o­pis­ton yli­op­pi­las­kun­nan asun­to­lan Do­mus Aca­de­mi­can si­sus­tuk­sen.

Pal­jon Ty­nel­lin va­lai­si­mia

Juhlasalin parven ja luentosalin lämpiön penkin vanerinen selkänoja kaartuu kattoon asti. Kattoon upotetut valaisimet ovat Paavo Tynellin. Ilmari Tapiovaaran Crinolette-tuolit ovat uustuotantoa.

Paa­vo Ty­nell (1890–1973) oli ta­lon val­mis­tu­es­sa kuu­sis­sa­kym­me­nis­sä. Hän oli 1940-lu­vun lo­pus­sa jo aloit­ta­nut Yh­dys­val­tain-val­loi­tuk­sen­sa. Kaup­pa­kor­ke­a­kou­luun Ty­nell suun­nit­te­li mo­nia va­lai­si­mia, jois­ta näyt­tä­vim­mät ovat mes­sin­ki- ja ku­pa­ri­va­lai­si­met.

Lu­en­to­sa­leis­sa Ty­nell käyt­ti ajan uu­sin­ta tek­no­lo­gi­aa, put­ki­va­lai­si­mia. Fa­set­ti Oy:ssä niis­tä on teh­ty ko­pi­ot, mut­ta muut Ty­nel­lin va­lai­si­met ovat al­ku­pe­räi­siä, ne on vain kor­jat­tu ja puh­dis­tet­tu. Fa­set­ti kun­nos­ti myös Lisa Jo­hans­son-Pa­pen (1907–1989) va­lai­si­met.

Kaup­pa­kor­ke­a­kou­lu on Suo­men jäl­leen­ra­ken­nu­sa­jan yk­si mer­kit­tä­vim­piä koh­tei­ta. Se kuu­luu myös kan­sain­vä­li­sen mo­der­nin ark­ki­teh­tuu­rin suo­je­lu- ja tut­ki­mus­jär­jes­tön Do­co­mo­mon lis­toil­le, ku­ten noin 90 muu­ta koh­det­ta tai alu­et­ta Suo­mes­sa.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kas­tu A&D:n nros­sa 8/2021.