Nuu­ta­jär­veä kut­su­taan suo­ma­lai­sen la­sin ko­dik­si. Siel­lä on myös tai­tei­li­ja ja muo­toi­li­ja Mark­ku Sa­lon koti. Hän asuu yh­des­sä vai­mon­sa, tie­to­kir­jai­li­ja ja toi­mit­ta­ja Mar­ja-Lee­na Sa­lon kans­sa suu­res­sa pu­nai­ses­sa hir­si­ta­los­sa kes­kel­lä La­si­ky­lää.

Salon pariskunta tunnetaan aktiivisena Nuutajärven Lasikylän puolestapuhujana. Markku ja Marja-Leena Salo ovat kunnostaneet Nuutajärvellä kodikseen vanhan puutalon, Lasaretin.

Ark­ki­teh­tuu­ril­taan nik­ka­ri­hen­ki­nen talo on toi­mi­nut la­si­teh­taan työn­te­ki­jöi­den asun­to­na ja 1800-lu­vul­la la­si­teh­taan sai­raa­la­na. Sik­si talo tun­ne­taan La­sa­ret­ti­na. Sa­lot re­mon­toi­vat ta­lon ko­dik­seenMu­se­o­vi­ras­ton oh­jei­den mu­kaan.

Ins­pi­roi­va työ­huo­ne

Heti ko­ti­ta­lon pi­hal­la sei­soo Mark­ku Sa­lon yl­pey­den ai­he, vii­me vuon­na työ­huo­neek­si ja gal­le­ri­ak­si val­mis­tu­nut hal­li­ra­ken­nus. Se on Mark­ku Sa­lon suun­nit­te­le­ma ja pää­o­sin myös ra­ken­ta­ma.

Ti­la­va työ­pa­ja eri­lai­si­ne ko­nei­neen ja kaa­su­pul­loi­neen tuo mie­leen me­tal­li­vers­taan. Pian hyl­lyil­tä hah­mot­tuu tu­tun­nä­köi­siä la­si­kap­pa­lei­ta.

– Ne ovat ai­hi­oi­ta, jois­ta ra­ken­nan eri tek­nii­koil­la te­ok­si­a­ni. En pu­hal­la it­se, mut­ta kyl­mä­kä­sit­te­len töi­tä­ni hi­o­mal­la ja hiek­ka­pu­hal­ta­mal­la, Mark­ku Salo sel­ven­tää.

Erääs­sä työ­pis­tees­sä Salo va­laa prons­sia, joka on hä­nel­le tuo­re mate­ri­aa­li­val­taus. Tääl­lä on syn­ty­nyt muun mu­as­sa Pir­kan­maan lii­ton vuo­si­pal­kin­to­na ja­et­ta­va Val­ko­hän­tä-veis­tos. Vii­me vuon­na pal­kin­to myön­net­tiin rock-yh­tye Po­pe­dal­le.

Markku Salolle lasi on materiaali muiden joukossa. ”Tärkeintä on ilmaisu, mutta materiaalikin on hallittava".

Hal­lin toi­nen osa eli gal­le­ria esit­te­lee Mark­ku Sa­lon muo­toi­lua ja tai­det­ta. Nä­ky­mä avau­tuu täy­del­li­sen ins­pi­roi­va­na vä­rien, muo­to­jen, ra­ken­tei­den, oi­val­lus­ten ja huu­mo­rin rik­kaa­na ku­del­ma­na.

Toi­min­nal­lis­ta maa­laa­mis­ta

Huo­mio kiin­nit­tyy suu­reen ja vä­rik­kää­seen tai­de­te­ok­seen sei­näl­lä. Tämä Ac­ti­on Sto­ries -sar­jan teos koos­tuu lu­kui­sis­ta eri­vä­ri­sis­tä la­si­lan­gois­ta. Se on kuin la­sis­ta teh­tyä ac­ti­on pain­tin­gia eli toi­min­nal­lis­ta maa­laa­mis­ta. Hur­ja työ pa­kot­taa kat­so­maan ja ih­met­te­le­mään sitä lä­hel­tä, kau­kaa ja eri kul­mis­ta.

Lasi on Mark­ku Sa­lol­le ma­te­ri­aa­li mui­den jou­kos­sa.

– Tär­kein­tä on il­mai­su. Ma­te­ri­aa­li on kui­ten­kin hal­lit­ta­va niin muo­toi­lus­sa kuin tai­teen te­ke­mi­ses­sä. La­sis­sa on pal­jon hy­viä omi­nai­suuk­sia ku­ten lä­pi­nä­ky­vyys, Salo ko­ros­taa.

Nautilus-sarja vuodelta 1983 oli Markku Salon ensimmäisiä lasistosuunnitelmia Nuutajärvellä.

Se to­si­a­sia, et­tä valo tu­lee la­sin vä­rin läpi, luo esi­nei­siin ai­van oman­lai­sen­sa laa­dun. Se on eri­lais­ta kuin esi­mer­kik­si öl­jy­maa­lauk­sis­sa, jois­sa valo hei­jas­tuu vä­ri­pin­nas­ta.Salo ei ole kos­kaan tun­te­nut omak­seen Kaj Franc­kin ihan­net­ta ko­ris­tei­den tar­peet­to­muu­des­ta, vaan tun­tee enem­män su­ku­lai­suut­ta Oi­va Toik­kaan. Toik­ka ku­vai­li it­se­ään ku­rit­to­mak­si ko­lo­ris­tik­si ja vi­su­aa­li­sek­si li­rut­te­li­jak­si.

Sa­lo­ras­ta Nuu­ta­jär­vel­le

Lap­suu­den haa­vee­na oli ku­va­tai­tei­li­jan am­mat­ti. Hän kui­ten­kin huo­ma­si, et­tä hä­nel­lä on enem­män tai­pu­muk­sia ku­van­veis­toon kuin kak­siu­lot­tei­seen il­mai­suun. Tie joh­ti lo­pul­ta Tai­de­te­ol­li­sen kor­ke­a­kou­lun te­ol­li­sen muo­toi­lun lin­jal­le. Val­mis­tut­tu­aan te­ol­li­sek­si muo­toi­li­jak­si vuon­na 1979 hä­net pal­kat­tiin elekt­ro­niik­ka­y­ri­tys Sa­lo­ran muo­toi­luo­sas­tol­le. Mark­ku Salo suun­nit­te­li muun mu­as­sahifi-lait­tei­ta ja te­le­vi­si­oi­ta, mut­ta mie­li veti va­paam­paan muo­toi­luun. Se to­teu­tui, kun hä­nel­le avau­tui paik­ka Nuu­ta­jär­ven la­si­teh­taan muo­toi­li­ja­na vuon­na 1983.

Klassikoksi muodostuneiden Diva-sarjan lasien malja puhalletaan verkkomuottiin. Lasit kestävät astianpesukoneen.

En­sim­mäi­siä sar­ja­töi­tä oli­vat Nau­ti­lus-la­sis­to ja mal­ja­kois­ta tun­net­tu Cu­mu­lus-sar­ja vuon­na 1983. Sen jäl­keen syn­tyi mit­ta­va mää­rä käyt­tö- ja uniik­ki­la­sia esi­mer­kik­si tai­teel­li­ses­tivi­rit­ty­nee­seen ja kun­ni­an­hi­moi­seen Pro Ar­te -sar­jaan.

Ny­ky­ään Nuu­ta­jär­vellä ei ole omia muo­toi­li­joi­ta. Nuu­ta­jär­ven La­si­ky­lä elää kui­ten­kin yhä elin­voi­mai­se­na siel­lä työs­ken­te­le­vien ja asu­vien la­sin­te­ki­jöi­den, tai­de­kä­si­työ­läis­ten ja muo­toi­li­joi­den an­si­os­ta. Mark­ku Salo pe­rus­ti vuon­na 1991 Nuu­ta­jär­vel­le oman, muo­toi­luun ja graa­fi­seen suun­nit­te­luun kes­kit­ty­neen Muo­to­huo­ne Oy -yri­tyk­sen. Mark­ku ja Mar­ja-Lee­na Salo tun­ne­taan myös ak­tii­vi­si­na Nuu­ta­jär­ven La­si­ky­län puo­les­ta­pu­hu­ji­na.

Samp­pan­jan kuo­hu­ja

Tai­de on pa­ri­kym­men­tä vuot­ta ol­lut Sa­lon te­ke­mi­sis­sä etu­si­jal­la, mut­ta ei hän ole muo­toi­lu­a­kaan hy­län­nyt. Tun­ne­tuim­piin sar­ja­töi­hin kuu­luu jo klas­si­kok­si muo­dos­tu­nut Dii­va-sar­ja. Tämä per­soo­nal­li­nen la­si­sar­ja syn­tyi, kun Sa­loa pyy­det­tiin suun­nit­te­le­maan kuo­hu­vii­ni­la­si vuon­na 2005 pi­det­tyyn samp­pan­ja-ai­hei­seen näyt­te­lyyn. Myö­hem­min se laa­jen­tui ko­ko­nai­sek­si la­sis­tok­si. La­sit tun­nis­taa verk­ko­mai­ses­ta pin­nas­ta.

– Sar­jan nimi tuli sii­tä, kun ku­vit­te­lin, et­tä dii­va voi­si sei­soa jo­ten­kin sa­maan ta­paan kuin samp­pan­ja­la­si, Mark­ku Salo avaa.

Tuo­reim­piin sar­ja­töi­hin kuu­lu­vat haus­kat ja vä­rik­käät Shiba-la­si­koi­rat (ku­vas­sa yl­lä), jot­ka syn­tyi­vät syk­syl­lä 2023. Koi­ra-ai­he on kul­ke­nut Mark­ku Sa­lon mat­kas­sa jo 1990-lu­vul­ta. Koi­ran muo­toi­sia ka­rah­ve­ja, vii­na-koi­ria, pu­hal­let­tiin Nuu­ta­jär­vel­lä jo 1800-lu­vul­la. La­sin te­ke­mi­sen pe­rin­teet siis jat­ku­vat La­si­ky­läs­sä.

mark­ku­sa­lo.com

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu nu­me­ros­sa 1/2024.