Pieni laituri on kuin luotu piknikkipaikaksi.

Pi­pe­rin puis­to on to­dis­ta­nut mo­nen­lais­ta elä­män­me­noa vuo­si­sa­to­jen vie­ries­sä. 1700-lu­vul­la, kun Suo­mi vie­lä kuu­lui Ruot­siin, ih­ka uu­den me­ri­lin­noi­tuk­sen up­see­rien rou­vat käys­ken­te­li­vät puis­tos­sa kä­si­kynk­kää ja su­pi­si­vat tois­ten­sa kor­viin sa­lai­suuk­si­aan. Seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la val­lan­pi­tä­jäk­si vaih­tui Ve­nä­jä, min­kä myö­tä myös lin­noi­tuk­sen väki vaih­tui. Maam­me it­se­näi­syy­den al­ku­vai­heis­sa Suo­men­lin­na näki ih­mi­syy­den jul­mim­mat kas­vot, kun alu­eel­la si­jait­si so­ta­van­ki­lei­ri. Sitä on vai­kea ny­ky­ään edes ym­mär­tää, kun mat­kaa Suo­men­lin­naan lau­tal­la yh­des­sä ute­li­ai­den tu­ris­tien ja eväs­ret­kel­le suun­taa­vien ilois­ten seu­ru­ei­den kans­sa.

Pi­pe­rin puis­ton kun­nos­tu­su­ra­kan tul­les­sa maa­liin­sa moni pik­nik­ki­seu­ru­eis­ta py­säh­tyy juu­ri sin­ne – sy­ree­nien kat­vee­seen. Puis­ton muo­to ja kas­vi­va­lin­nat hen­ki­vät his­to­ri­an ha­vi­naa siel­lä vie­rai­le­vil­le.

Eng­lan­ti­lai­nen puu­tar­ha muo­ti­vil­li­tyk­se­nä

Suo­men jul­ki­sis­ta, suun­ni­tel­luis­ta vi­he­ra­lu­eis­ta eh­dot­to­mas­ti van­him­piin kuu­lu­va Pi­pe­rin puis­to on muut­tu­nut ai­na val­lan­pi­tä­jien mu­ka­na. Ruot­sin­val­lan ai­ka­na se oli pait­si lin­noi­tu­sa­lu­een vir­kis­tys­koh­de, myös mer­kit­tä­vä vil­je­ly­koh­de. Edel­leen alu­eel­le is­tu­te­tut ome­na- ja kir­sik­ka­puut muis­tut­ta­vat täs­tä.

Merelisyys on läsnä kaikkialla Suomenlinnassa.

Puis­ton al­ku­pe­räi­siä suun­nit­te­li­joi­ta ei ole tie­dos­sa. Puis­ton ni­mi­kin on myö­hem­min kek­sit­ty, sil­lä se on tun­net­tu Pi­pe­rin puis­to­na vas­ta 1900-lu­vun alus­ta läh­tien. Ni­men on ar­vel­tu ins­pi­roi­tu­neen ruot­sa­lai­sen ark­ki­teh­din ja puu­tar­ha­suun­nit­te­li­jan Fred­rik Mag­nus Pi­pe­rin elä­män­työs­tä, vaik­ka tämä Drot­t­ning­hol­min ja Ha­gan lin­no­jen puis­ton suun­nit­te­li­ja ei tiet­tä­väs­ti kos­kaan Suo­men­lin­nas­sa vie­rail­lut­kaan.

Ve­den vii­len­tä­vyyt­tä puis­toon toi jo sen al­ku­ai­koi­na epä­sym­met­ri­nen lam­pi, jon­ka ka­pe­an, pyrs­tö­mäi­sen osan yli kul­ki sil­loin sil­ta. Kal­li­ol­le si­joi­tet­tu pa­vil­jon­ki toi puo­les­taan ajal­le tyy­pil­lis­tä an­tiik­kia ihan­noi­vaa tun­nel­maa puis­toon.

Puis­toa ra­jaa­vat re­mon­tin jäl­keen ai­dat, joil­le ei to­sin ole löy­det­ty his­to­ri­al­lis­ta mal­lia Suo­men­lin­nas­ta. Sen si­jaan mal­li­na ovat saa­neet toi­mia Si­neb­ryc­hof­fin puis­ton jo hä­vin­neet, van­hat ai­dat. Ran­taan on ra­ken­net­tu vie­hät­tä­vä lai­tu­ri, joka on saa­nut in­noi­tuk­sen­sa van­has­ta hu­vi­ma­jas­ta.

Sy­ree­nien ja ruu­su­jen tuok­su

Tär­ke­än osan puis­toa muo­dos­ta­vat luon­nol­li­ses­ti kas­vit. Nii­den va­lit­se­mi­ses­sa on py­rit­ty kun­ni­oit­ta­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon van­ho­ja pe­rin­tei­tä. Puis­toon on is­tu­tet­tu saar­nia, mut­ta sen pär­jää­mis­tä hait­taa Suo­meen­kin le­vin­nyt tau­ti ni­mel­tä saar­nen­sur­ma. Saar­nen ti­lal­la puis­tos­sa kas­vaa myös tam­mia, vaah­te­roi­ta, leh­muk­sia ja ja­la­via. Syree­ni on viih­ty­nyt Suo­men­lin­nas­sa jo kau­aun, se on oi­ke­as­taan le­vin­nyt muu­al­le Suo­meen juu­ri siel­tä.Yk­si puis­ton tuo­reis­ta puu­la­jeis­ta on iso­riip­pa­pa­ju, jon­ka juu­ret ovat sy­väl­lä Hel­sin­gin his­to­ri­as­sa. Sen alut on ni­mit­täin otet­tu ai­ka­naan kau­pun­gin yti­mes­sä eli La­si­pa­lat­sin vie­res­sä kas­va­nees­ta, sit­tem­min kaa­tu­nees­ta puus­ta.

Pi­pe­rin puis­tos­sa ku­kois­ta­vat myös huu­maa­vas­ti tuok­su­vat ruu­su­pen­saat.

Suomenlinna on ainutlaatuinen retkikohde, jossa pääsee nauttimaan merellisestä luonnosta.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 6/2023.