Artikkeli
Mikko Snellman teki itselleen viihtyisän verstaan inspiroimaan luovaa työtä. Paras työasento on penkillä istuen.

Mikko Snellman teki itselleen viihtyisän verstaan inspiroimaan luovaa työtä. Paras työasento on penkillä istuen.

Ar­ja Mau­nuk­se­la Ku­vat Kat­ri Leh­to­la

”Solmut olivat merimiehen CV”

Perinne elää -sarjassamme köysitöiden tekijä Mikko Snellman haluaa osaltaan viedä eteenpäin ikiaikaista taitoa.

Ha­lik­ko­lai­nen Mik­ko Snel­l­man te­kee köy­siä, jot­ka ovat hä­net mie­les­tään ih­mis­kun­nan tär­keim­piä kek­sin­tö­jä. Väi­te kuu­los­taa hie­man häm­mäs­tyt­tä­väl­tä, mut­ta Snel­l­man pe­rus­te­lee sen hy­vin. Hän pu­huu köy­sis­tä eng­lan­nin cor­da­ge-sa­nan mer­ki­tyk­ses­sä, joka kat­taa myös kai­ken­lai­set lan­gat ja vai­je­rit.

– Mi­kään ei toi­mi­si il­man köy­siä. Kän­nyk­kä­mas­to­kin py­syy pys­tys­sä te­räs­köy­del­lä. Jo ki­vi­kir­veen terä kiin­ni­tet­tiin var­teen köy­del­lä, sil­lä jän­teet ja juu­ret oli­vat si­don­taan ly­hyi­tä ei­vät­kä ko­vin kes­tä­viä.

Mi­ten in­nos­tuit alas­ta?

Solmittava köysi pujotetaan malspiikillä avattujen säikeiden välistä.

Solmittava köysi pujotetaan malspiikillä avattujen säikeiden välistä.

In­nos­tuin ve­nei­lys­tä jo lap­se­na isä­ni mu­ka­na, ja köy­det ja sol­mut piti op­pia, et­tä ve­sil­lä oli­si tur­val­lis­ta. Opis­ke­lin al­ku­jaan puu­se­päk­si, mut­ta köy­det oli­vat ai­na mu­ka­na taus­tal­la. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten aloin teh­dä pää­toi­mi­ses­ti köy­si­töi­tä. Sii­hen an­toi ki­pi­nän hyvä pa­lau­te, jota sain esi­tel­les­sä­ni töi­tä­ni kan­sain­vä­li­sen kil­lan The In­ter­na­ti­o­nal Guild of Knot Ty­ers ta­pah­tu­mas­sa.

Mis­tä olet saa­nut op­pi­si?

– Kun tarvitsee tiettyä työkalua, itse tekemällä saa sellaisen kuin haluaa, Mikko Snellman sanoo.

– Kun tarvitsee tiettyä työkalua, itse tekemällä saa sellaisen kuin haluaa, Mikko Snellman sanoo.

Kaik­ki sol­mut löy­ty­vät Clif­ford W. Ash­leyn vuon­na 1944 jul­kais­tus­ta kir­jas­ta The Ash­ley Book of Knots. In­ter­net on tie­toa pul­lol­laan, mut­ta se on hu­jan ha­jan, ja ter­mi­no­lo­gia pi­tää ym­mär­tää eng­lan­nik­si. Kan­sain­vä­li­nen kil­ta on tär­keä, ja sil­lä on jä­se­niä ym­pä­ri maa­il­maa. Suo­mes­sa köy­den­te­ki­jöil­lä ei ole kos­kaan ol­lut am­mat­ti­kun­taa, vaan tai­to on kat­sot­tu kaik­kien oi­keu­dek­si. Ny­ky­ään­kään ei ole muo­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta, jo­ten en voi ol­la köy­si­mes­ta­ri, mut­ta mi­nut on ni­mi­tet­ty Var­so­van köy­den­te­ki­jöi­den kil­lan kun­ni­a­jä­se­nek­si.

On­ko si­nul­la esi­ku­via?

Meri ja köy­det ovat su­vus­sa­ni. Isoi­sä­ni isä Al­bert Her­man Snel­l­man oli me­ri­kap­tee­ni. Hän on mi­nul­le ins­pi­raa­ti­on läh­de.

Mikä on me­ren ja köy­sien yh­teys?

Lä­hes kaik­kia sol­mu­ja on käy­tet­ty pur­je­lai­vois­sa. Me­ri­mies­ten oli kä­si­tel­tä­vä köy­siä, ja sol­mut oli­vat heil­le kuin CV eli an­si­o­lu­et­te­lo, näyt­tö osaa­mi­ses­ta. Me­ri­mie­hen me­ri­mies­ar­kun kah­vois­ta kat­sot­tiin, mitä hän osaa. Pur­je­kan­kai­nen dit­ty bag, olal­la kan­net­ta­va työ­ka­lu­pus­si, puo­les­taan ker­toi pur­jei­den om­pe­lun tai­dos­ta.

Mitä tai­to­ja alal­la­si en­nen kaik­kea tar­vi­taan?

Ruskea ditty bag eli olalla kannettava työkalupussi on tehty vanhasta pellavaisesta myrskypurjeesta.

Ruskea ditty bag eli olalla kannettava työkalupussi on tehty vanhasta pellavaisesta myrskypurjeesta.

Köy­si­työt vaa­ti­vat hy­vää kes­kit­ty­mis­ky­kyä. Työs­ken­te­ly­ni on me­di­taa­ti­o­ta: maa­il­mas­sa on vain minä, pät­kä na­rua ja yk­si sol­mu. En ajat­te­le mis­sä olin äs­ken tai min­ne olen me­nos­sa, näin tu­lee har­mo­ni­nen lop­pu­tu­los. Sii­tä­kin voi ol­la hyö­tyä, et­tä mi­nul­la on hyvä kol­miu­lot­tei­suu­den hah­mot­ta­mis­ky­ky. Jot­kut kol­le­gat ovat eri­kois­tu­neet mat­toi­hin ja pi­tä­vät kol­miu­lot­tei­sia töi­tä vai­kei­na.

Mitä ma­te­ri­aa­le­ja käy­tät?

Kerro purjekangasta jäykistää ja tasoittaa merimieskirstun kahvan.

Kerro purjekangasta jäykistää ja tasoittaa merimieskirstun kahvan.

Ryh­dyin te­ke­mään köy­siä it­se, kos­ka en löy­tä­nyt hy­viä val­mii­na. Lan­gat kui­ten­kin os­tan, nii­tä en keh­rää. Lan­ko­jen kui­tu­jen al­ku­pe­rää on vai­kea saa­da sel­vil­le, mut­ta mie­lel­lä­ni käyt­täi­sin ko­ti­mai­sia ja eko­lo­gi­sia kui­tu­ja. Teen eri­lai­sia köy­siä, ai­na ohu­es­ta 1–5 mil­li­met­rin pel­la­vas­ta pak­suun hamp­puun. Ide­a­na on kier­tää lan­gat yh­teen köy­den säi­keik­si. Yk­sit­täi­nen lan­ka ei kes­tä pal­joa ja kier­tyy ra­si­tuk­ses­sa pik­ku hil­jaa au­ki. Kos­ka tois­ten­sa ym­pä­ril­le kier­ty­neet lan­gat pyr­ki­vät avau­tu­maan eri suun­tiin, ne ei­vät avau­du.

Mikä on rak­kain työ­ka­lu­si?

It­se te­ke­mä­ni köy­si­ko­ne, jon­ka mal­li­na oli kes­ki­ai­kai­nen köy­si­ko­ne Maa­ri­an­ha­mi­nan mu­se­os­ta. Köy­si­työt ei­vät muu­ten vaa­di ih­meel­li­siä työ­vä­li­nei­tä. Tär­kein on puuk­ko, jol­la voi teh­dä lo­put.

Min­kä neu­von an­tai­sit alal­le pyr­ki­väl­le?

Älä ryh­dy kä­si­työ­läi­sek­si ra­han ta­kia. Ko­kei­le, tun­tuu­ko ki­val­ta, ja jos tun­tuu, niin ru­pea te­ke­mään.

Mik­ko Snel­l­man Ro­pe­works, snel­l­man.ax

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 2/2022.

Köy­si­tai­tu­rin vin­kit

Köy­si on teks­tii­li­tuo­te ku­ten vaat­teet, ja sitä hoi­de­taan sa­moin. Kun köy­det li­kaan­tu­vat, pese ne ja kui­va­ta hy­vin. Pel­la­va- ja puu­vil­la­köy­si­töi­tä voi pes­tä ko­neel­la­kin. Va­ras­toi köy­det puh­tai­na il­ma­vas­ti paik­kaan, jo­hon au­rin­ko ei pais­ta.

Mitä pak­sum­pi köy­si, sitä huo­nom­min se kui­vuu si­säl­tä, ja sik­si köy­det la­ho­a­vat si­säl­tä päin.
Köy­sien tar­kis­tuk­ses­sa ei rii­tä, et­tä kat­soo pin­taa, vaan on tes­tat­ta­va vah­vuus.

Jos luon­non­kui­tui­set köy­det ovat kos­teu­del­le alt­tii­na, ne kan­nat­taa la­ho­a­mi­sen es­tä­mi­sek­si ter­va­ta. Köy­siä voi kä­si­tel­lä myös sel­la­kal­la tai ve­ne­la­kal­la.

Luon­non­kui­dut ovat ym­pä­ris­tön ­kan­nal­ta par­hai­ta. Kun esi­mer­kik­si luon­non­kui­tui­nen ­fen­da­ri eli ve­neen le­puut­ta­ja la­ho­aa, sen voi lait­taa kom­pos­tiin.

Har­ras­tuk­se­na ­köy­si­työt so­pi­vat kai­kil­le kiin­nos­tu­neil­le. ­Ko­kei­luis­sa ei voi epä­on­nis­tua – voi vain pää­tyä eri lop­pu­tu­lok­seen.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ