Tai­tei­li­ja­e­lä­mää

• 1800- ja 1900-lu­ku­jen vaih­tees­sa jouk­ko tai­tei­li­joi­ta ha­keu­tui ajan tyy­lin mu­kai­ses­ti ha­ke­maan ins­pi­raa­ti­o­ta luon­non rau­haan. Ee­ro Jär­ne­felt ja Pek­ka Ha­lo­nen suun­ta­si­vat Tuu­su­laan, kun tai­de­maa­la­ri Väi­nö Bloms­tedt sekä ark­ki­teh­dit Her­man Ge­sel­lius, Ar­mas Lindg­ren ja Eliel Saa­ri­nen pää­tyi­vät Vit­t­räsk-jär­ven ran­nal­le.

• En­nen atel­jee­ra­ken­nus­ta Väi­nö Bloms­tedt ra­ken­nut­ti Vit­t­räs­kiin asuin­ra­ken­nuk­sen, joka sai ni­mek­seen Vil­la Båts­tad I.

• Tont­ti­kau­pat teh­tiin 1.11.1901 maan­vil­je­li­jä Alf­red Lön­n­ber­gin kans­sa. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä Alf­red Lön­n­berg myi naa­pu­ris­ta alu­een Ge­sel­lius–Lindg­ren–Saa­ri­nen ark­ki­teh­ti­kol­mi­kol­le.

• Vil­la Båts­tad I:n val­mis­tu­mi­sen jäl­keen atel­jee­hu­vi­lan ra­ken­ta­mi­nen al­koi. Vil­la Båts­tad I:sta ja atel­jee­hu­vi­la II:sta pi­de­tään Väi­nö Bloms­ted­tin it­sen­sä suun­nit­te­le­ma­na. Atel­jee­hu­vi­lan val­mis­tut­tua Väi­nö Bloms­tedt myi en­sim­mäi­sek­si val­mis­tu­neen hu­vi­lan ap­piu­kol­leen, pro­fes­so­ri Thi­o­dolf Sa­e­la­nil­le, joka toi­mi La­pin­lah­den sai­raa­lan yli­lää­kä­ri­nä.

• Väi­nö Bloms­tedt oli tii­viis­ti te­ke­mi­sis­sä Hvit­t­räs­kin naa­pu­ris­sa asu­van ark­ki­teh­tit­ri­on kans­sa. Hän oli mu­ka­na to­teut­ta­mas­sa Pa­rii­sin maa­il­man­näyt­te­lyn Suo­men pa­vil­jon­gin ko­ris­te­maa­lauk­sia.

• Väi­nö Bloms­tedt asui Vit­t­räs­kis­sä vuo­si­sa­dan alus­sa kes­kel­lä ak­tii­vis­ta tai­tei­li­jau­raan­sa. Tuol­loin hän kävi tiu­haan opis­ke­le­mas­sa Pa­rii­sin Acadé­mie Ju­li­a­nis­sa ja Paul Gau­gui­nin joh­dol­la. Vuon­na 1907 Väi­nö Bloms­tedt muut­ti ta­kai­sin Hel­sin­kiin. Hu­vi­las­sa on kui­ten­kin yhä muis­to­na Väi­nö Bloms­ted­tis­ta hä­nen mai­se­ma­maa­lauk­sen­sa Vit­t­räsk-jär­ves­tä.

• Väi­nö Bloms­tedt oli tai­ta­va viu­lis­ti. Hän pe­rus­ti vuon­na 1893 jou­sit­ri­on Chris­ti­an ja Jean Si­be­liuk­sen kans­sa.

• Jean Si­be­lius jat­koi vie­rai­lu­jaan Båts­ta­diin, sil­lä hu­vi­lan seu­raa­va omis­ta­ja oli tai­tei­li­ja Os­car Par­vi­ai­nen. Tä­män va­ra­kas les­ki­äi­ti hank­ki hu­vi­lan po­jal­leen. Ta­ri­na ker­too, kuin­ka Os­car Par­vi­ai­nen ma­koi­li toi­met­to­ma­na atel­jeen par­vel­la ja am­mus­ke­li koh­ti Fer­di­nan­dik­si ni­met­tyä luu­ran­koa. Väi­nö Bloms­tedt oli jät­tä­nyt sen pro­vo­soi­vas­ti roik­ku­maan ka­tos­ta.

• Os­car Par­vi­ai­sen tuo­tan­nos­ta Båts­ta­dis­sa on säi­ly­nyt maa­lauk­sia ja pii­rus­tuk­sia, jot­ka ku­vaa­a­vat per­he-elä­mää Vit­t­räsk-jär­ven ran­nal­la. Ku­vis­sa esiin­ty­vät usein tai­tei­li­jan ame­rik­ka­lais­nor­ja­lai­nen vai­mo Kris­ti­ne (o. s. Sie­wers) sekä hei­dän kol­me las­taan: Ir­me­li, Leif ja Rolf.

Läh­de: Päi­vi Hovi-Wa­sast­jer­na, Vit­t­räs­kin vil­lat: Hu­vi­la­kult­tuu­ria ja tai­tei­li­ja­e­lä­mää 1900-lu­vun alus­sa (Oma­kus­tan­ne, 2005)