Pehr Hilleströmin maalaukseen on vangittu näkymä Kustaa III:n sotaretkeltä. Lipaston päälle on asetettu kuvat nykyisestä hallitsijaparista ja kruununprinsessasta.

Jo sa­dan vuo­den ajan Hel­sin­gin kaup­pa­to­rin lai­dal­la on si­jain­nut pa­la­nen Ruot­sia. Pian Suo­men it­se­näis­tyt­tyä naa­pu­ri­maa ni­mit­täin lu­nas­ti Poh­jois-Esp­la­na­din var­rel­le ra­ken­ne­tun kau­pun­ki­ta­lon edus­tus­tok­seen. Lä­he­tys­tön ra­ken­nut­ti vuo­si­na 1839–1842 yk­si­tyi­sa­sun­nok­si Hel­sin­gin rik­kain kaup­pi­as Jo­han Hen­rik Hei­denst­rauch, joka it­se asui ny­kyi­ses­sä pre­si­den­tin­lin­nas­sa. Em­pi­re­tyy­li­sen ta­lon suun­nit­te­li suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­ti An­ders Fred­rik Grans­tedt. Nai­mat­to­man ja lap­set­to­man kaup­pi­aan me­neh­dyt­tyä kuu­mee­seen jo vuon­na 1847 talo siir­tyiuu­sil­le omis­ta­jil­le, kun­nes Ruot­sin val­tio hank­ki sen vuon­na 1921.

Pu­lah­dus suih­ku­läh­tee­seen

Han­kin­nas­ta vas­ta­si pää­kon­su­li J. E. Hult­man. Tämä sopi us­ka­li­aas­ti ta­lo­kau­pas­ta saa­mat­ta en­sin edes os­to­lu­paa Ruot­sin val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön kans­sa. Niin hy­vä­nä hän han­kin­taa piti – sii­tä­kin huo­li­mat­ta, et­tä Suo­men ja Ruot­sin vä­lit oli­vat tuol­loin san­gen jän­nit­ty­neet Ah­ve­nan­maan ti­lan­teen ta­kia. Krii­si rau­ke­si vas­ta Kan­sain­lii­ton pää­tet­tyä saar­ten au­to­no­mi­ses­ta ase­mas­ta osa­na Suo­mea myö­hem­min sa­ma­na vuon­na.

Punainen salonki henkii kustavilaista tunnelmaa. Kaikki käytössä olevat kalusteet ovat vanhoja, mutta palvelevat silti normaalissa käytössä.

Pe­rus­teel­li­sen, ruot­sa­lai­sark­ki­teh­ti Tor­ben Gru­tin joh­ta­man kor­jauk­sen jäl­keen lä­he­tys­tö avau­tui vuon­na 1923. Ta­loon si­joi­tet­tiin lä­he­tys­tön toi­mis­to­ti­lo­jen ohel­la suur­lä­het­ti­lään re­si­dens­si ja dip­lo­maat­tien asuin­ti­lat. Lä­he­tys­tös­sä on asu­nut mo­nia per­hei­tä, joi­den lap­set ovat vaa­li­vat läm­pi­mäs­ti muis­to­jaan ajas­taan tääl­lä. Yk­si heis­tä on kir­jai­li­ja Her­man Lindq­vist, joka taan­noin vie­rai­li lä­he­tystös­sä ja muis­te­li esi­mer­kik­si pu­lah­dus­taan si­sä­pi­han suih­ku­läh­tee­seen lap­se­na. Moni tun­tee his­to­ri­al­li­siin ai­hei­siin pe­reh­ty­neen Her­man Lindq­vis­tin myös kruu­nunp­rin­ses­sa Vic­to­ri­an his­to­ri­a­no­pet­ta­ja­na.

Si­sus­tus tyy­li­kau­sien mu­kaan

Lä­he­tys­tös­sä odot­taa ai­ka­mat­ka läpi vuo­si­sa­to­jen. Lä­he­tys­tön eri huo­neet on ni­mit­täin omis­tet­tu eri vuo­si­sa­doil­le. On help­po yh­tyä ku­nin­gas Kaar­le XVI Kus­taan mie­li­pi­tee­seen, et­tä lä­he­tys­tö on eri­ty­sen kau­nis.

Kome­aan juh­la­sa­liin pal­ve­lee nyt myös ko­kous­huo­nee­na ja ruo­ka­sa­li­na. Se on omis­tet­tu 1600-lu­vul­le ja Ruot­sin suur­val­ta­kau­del­le. Ti­laa hal­lit­see Da­vid Klöc­ker Eh­renst­rah­lin te­ke­mä ko­mea rat­sas­ta­ja­maa­laus ku­nin­gas Kaar­le XI:sta, joka tiet­tä­väs­ti viih­tyi par­hai­ten he­vo­sen se­läs­sä. Myös sa­lin muut tai­de­te­ok­set ja huo­ne­ka­lut on va­lit­tu hei­jas­ta­maan ajan tun­nel­maa.

Rörstrandin ja Gustavsbergin posliinitehtaiden valmistamaa astiastoa koristaa Ruotsin vaakunasta tutut kolme kruunua. Moderniutta kattaukseen tuo Josef Frankin Svenkst Tennille suunnittelema kynttilänjalka.

Ku­vauk­si­am­me var­ten sa­lin ruo­ka­pöy­däl­le on ase­tel­tu tyy­li­käs kat­taus. Kat­seen van­git­see muun mu­as­sa Gus­tavs­ber­gin ja Rörst­ran­din pos­lii­ni­teh­tai­den val­mis­ta­ma kah­vi­ka­lus­to, jon­ka kup­pe­ja ja lau­ta­sia so­mis­ta­vat Ruot­sin vaa­ku­nan kol­me kruu­nua. As­ti­as­toa val­mis­tet­tiin ai­ka­naan ai­no­as­taan lä­he­tys­tö­jen käyt­töön, mut­ta sit­tem­min val­mis­tus on päät­ty­nyt. Noin sa­ta­vuo­ti­as Hel­sin­gin-lä­he­tys­tön kah­vi­ka­lus­to on edel­leen käy­tös­sä, mut­ta va­li­tet­ta­vas­ti osien sär­ky­es­sä nii­tä ei enää voi kor­va­ta uu­sil­la.

Punai­seen sa­lonki hen­kii puo­les­taan 1700-lu­vun ele­gans­sia. Sen kus­ta­vi­lais­tyy­li­set huo­ne­ka­lut on pääl­lys­tet­ty pu­nai­sel­la ja kul­lan­kel­tai­sel­la bro­ka­dil­la, ei­kä nii­tä ole iäs­tään huo­li­mat­ta omis­tet­tu vain mu­se­o­käyt­töön, vaan ne pal­ve­le­vat edel­leen teh­tä­väs­sään. Salon­gin sei­niä ko­ris­ta­vat maa­lauk­set ajan hal­lit­si­jois­ta: Kaar­le XII:sta, Fred­rik I:stä ja Kus­taa III:sta. Mu­kaan muo­to­ku­va­gal­le­ri­aan on pääs­syt myös Per Kraf­f­tin tul­kin­ta so­ta­mar­salk­ka Au­gus­tin Eh­rens­vär­dis­tä – mie­hes­tä, joka suun­nit­te­li Suo­men­lin­nan.

Kaik­ki muo­to­ku­vat ei­vät kui­ten­kaan viit­taa men­nei­syy­teen. Sa­lon­gin si­vu­pöy­däl­le on ni­mit­täin ase­tet­tu kak­si ke­hys­tet­tyä va­lo­ku­vaa. Toi­nen esit­tää ny­kyis­tä hal­lit­si­ja­pa­ria, toi­nen puo­les­taan kruu­nunp­rin­ses­saa.

Kir­jas­ton mo­der­nit klas­si­kot

Au­la­ti­las­sa ole­va, kon­sert­tif­lyy­ge­lin hal­lit­se­ma mu­siik­ki­huo­ne tuot­taa yl­lä­tyk­sen. Ruot­sa­lais­ten huo­ne­ka­lu­jen si­jaan sin­ne on va­lit­tu ve­nä­läi­siä em­pi­re­ka­lus­tei­ta, jot­ka so­pi­vat luon­nol­li­ses­ti tyy­lin­sä puo­les­ta ra­ken­nuk­seen täy­del­li­ses­ti. Lä­he­tys­tön si­sus­tus Suo­men ja Ruot­sin yh­tei­sen ta­ri­nan. Vuon­na 1809 Suo­mi lii­tet­tiin osak­si Ve­nä­jää sen au­to­no­mi­se­na suu­ri­ruh­ti­nas­kun­ta­na. Rei­lut 110 vuot­ta myö­hem­min al­koi taas uu­si ajan­jak­so, kun Ruot­si saat­toi taas ava­ta suur­lä­he­tys­tön­sä it­se­näi­seen Suo­meen.

Kirjastohuoneen viihtyistä ilmapiiri syntyy ruotsalaisista 1900-luvun klassikkomuotoilusta, kuten Josef Frankin Svenskt Tennille suunnittelemasta sohvasta.

Ruot­sa­lai­suu­teen pa­la­taan jäl­leen kir­jas­tos­sa. Se on si­sus­tet­tu ruot­sa­lai­sil­la muo­toi­lunk­las­si­koil­la: Jo­sef Fran­kin Svenskt Ten­nil­le ja Carl Malms­te­nin suun­nittele­mil­la lin­jak­kail­la ka­lus­teil­la. Ne luo­vat kir­jas­toon ko­toi­san ja sa­mal­la tyy­lik­kään il­ma­pii­rin.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 4/2022.