Ca­mil­la Mo­berg kan­taa pöy­tään kook­kaan, la­si­pal­lois­ta koos­tu­van esi­neen. Näin vas­taa­via jo ai­em­min muo­toi­li­jan omas­sa Si­rius Gal­le­ri­as­sa. Upei­ta tai­de­te­ok­sia, ajat­te­lin.

Päälekkäin ladottavista lasisoikioista koottava muodostelma taipuu moneen.

Nyt se on Ca­mil­la Mo­ber­gin ko­din ruo­ka­pöy­däl­lä ja puo­lil­laan vet­tä. Se on­kin ka­rah­vi. Hän kaa­taa sii­tä vet­tä la­sii­ni. Kuu­luu pul­put­ta­va ää­ni. Se­hän on myös ­pul­pu­tus­pul­lo!

Pul­pu­tus­pul­lo­ja on teh­ty suo­ma­lai­sis­sa la­si­teh­tais­sa jo 1800-lu­vul­la. Ne oli­vat pu­hal­ta­jien tai­don­näyt­tei­tä, joi­ta he te­ki­vät va­paa-ajal­laan. Ca­mil­la ­Mo­ber­gin Kluk-pul­lo oli ko­kei­lu ke­hit­tää mo­der­ni pul­pu­tus­pul­lo.

Ins­pi­roi­ja­na Fis­kars

Ca­mil­la Mo­berg asuu mie­hen­sä Juk­ka Hau­ta­vii­dan kans­sa 1930-lu­vun pu­nai­ses­sa puu­ta­los­sa ­Fis­kar­sis­sa. Ala­ker­ras­sa toi­mii Si­rius Gal­le­ria, joka on ­Ca­mil­la ­Mo­ber­gin muo­toi­lun ja la­si­tai­teen näyt­te­ly­ti­la sekä myyn­ti­paik­ka.

Camilla Moberg halusi suunnitella Kluk-pullosta käyttöesineen, joka yllättää äänellään ja herkistää keskusteluun.

Ca­mil­la Mo­berg muut­ti Fis­kar­siin van­ho­jen ta­lo­jen, ruuk­ki­mil­jöön ja uu­den rak­kau­den in­noit­ta­ma­na 1980-lu­vul­la. Hän oli pe­rus­ta­mas­sa Fis­kar­sin kä­si­työ­läis­ten, muo­toi­li­joi­den ja tai­tei­li­joi­den osuus­kun­ta ­Ono­maa vuon­na 1996. Aluk­si sii­hen kuu­lui 30 jä­sen­tä. Nyt hei­tä on jo 140.

– Ono­ma on ol­lut mi­nul­le mo­nel­la ta­paa tär­keä. Mo­net te­ok­se­ni ovat­kin syn­ty­neet Ono­man kesä­näyt­te­lyi­hin. Ono­man eri alo­jen yh­tei­söl­li­syys sä­tei­lee laa­jal­le.

Muo­toi­li­ja maa­il­man­pa­ran­ta­ja­na

Hel­sin­gis­sä syn­ty­neen Ca­mil­la Mo­ber­gin am­ma­tin­va­lin­ta tun­tui it­se­sään­sel­väl­tä. Isä Kurt Mo­berg oli ark­ki­teh­ti ja äi­ti Thua Mo­berg si­sus­tu­sark­ki­teh­ti. He pyö­rit­ti­vät yh­teis­tä ark­ki­teh­ti­toi­mis­toa.

– Mi­nul­la oli kyl­lä jos­sain vai­hees­sa haa­ve, et­tä val­mis­tui­sin sai­raan­hoi­ta­jak­si tai lää­kä­rik­si ja läh­ti­sin töi­hin jo­hon­kin ke­hi­tys­maa­han. Mi­nus­sa on vä­hän maa­il­man­pa­ran­ta­jan vi­kaa, Ca­mil­la Mo­berg sa­noo hy­myil­len.

Gaia-lasiteos sai nimensä kreikkalaisen mytologian alkujumalalta. Esine on teknisesti hyvin vaativa toteuttaa. Gaiaa on saatavilla eri värisinä ja kokoisina.

– Mie­les­tä­ni muo­toi­li­jal­la on vas­tuu suun­ni­tel­la ym­pä­ris­töä sääs­tä­viä ja su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le kes­tä­viä tuot­tei­ta. Omat va­lai­si­me­ni ovat ai­na kor­jat­ta­vis­sa.

Mobergin mu­kaan esi­nei­siin syn­tyy kiin­ty­mys, kun ne ovat esil­lä. Iso­van­hem­pien ja lap­suu­den­ko­din ta­va­rois­ta rak­kaim­pia ovat juu­ri ne, jot­ka ovat ol­leet esil­lä ja käy­tös­sä.

La­sin hou­ku­tus

– Opis­ke­lu­ai­koi­na en tun­te­nut kiin­nos­tus­ta la­siin. Kaik­ki muut­tui, kun koh­ta­sin la­sin­pu­hal­ta­ja­mes­ta­ri Un­to Suo­mi­sen. Hä­nen an­si­os­taan hu­rah­din la­sin kieh­to­viin vä­rei­hin, muo­vau­tu­vuu­teen ja no­peu­teen.

Blink (2012) on ylellinen lasisarja kuohuviinille. Nämä kappaleet on puhaltanut Jaakko Liikanen Riihimäen Lasismissa.

Le­gen­daa­ri­sen Un­to Suo­mi­sen (1930–2004) ura Nuu­ta­jär­ven la­si­teh­taal­la kes­ti 60 vuot­ta. Hän oli mo­nien tun­net­tu­jen tai­tei­li­joi­den ja muo­toi­li­joi­den luot­to­pu­hal­ta­ja Gun­nel Ny­ma­nis­ta ai­na Mark­ku Sa­loon.

– Un­to oli kä­si­työ­läis­mes­ta­ri, jol­le mi­kään tek­niik­ka ei ol­lut mah­do­ton. Yh­teis­työm­me kes­ti kym­me­nen vuot­ta, Un­ton kuo­le­maan as­ti.

– Poh­din sii­nä vai­hees­sa, jat­kan­ko la­sin pa­rin pa­ris­sa ja löy­dän­kö so­pi­van yh­teis­työ­kump­pa­nin. On­nek­si olen sen­kin jäl­keen saa­nut työs­ken­nel­lä Suo­men etu­ri­vin pu­hal­ta­jien, ku­ten Kari Ala­kos­ken, Jaak­ko ”Jas­ka” Lii­ka­sen ja Jan­ne Ra­hu­sen, kans­sa.

Ca­mil­la Mo­ber­gil­ta on ky­syt­ty, mik­si hän ei pu­hal­la omia töi­tään it­se.

– Minä olen muo­toi­li­ja, en­kä osaa pu­hal­taa la­sia. Tai­ta­va pu­hal­ta­ja on yh­tä tär­keä kuin muo­toi­li­ja. Toi­von, et­tä kä­si­työn ar­vos­tus kas­vaa tu­le­vai­suu­des­sa ja et­tä la­si­muo­toi­li­jan tar­vit­se­maa pu­hal­lu­so­saa­mis­ta löy­tyy jat­kos­sa­kin Suo­mes­ta.

Vah­vat vies­tit

Bombus-valoveistos (2020) on kunnianosoitus kaikenlaisile pörriäisille.

Ca­mil­la Mo­ber­gin la­si­muo­toi­lu ja -tai­de vies­ti­vät tär­ke­ää sa­no­maa. Sar­ja­tuo­tan­toon kuu­lu­va käyt­tö- ja tai­de-esi­ne Gaia on kun­ni­a­no­soi­tus maa­il­man ­äi­deil­le. Teos on saa­nut ni­men­sä kreik­ka­lai­sen my­to­lo­gi­an Gai­as­ta, elä­mää suo­je­le­vas­ta maa­e­mos­ta ja ju­ma­lat­ta­res­ta.

Va­lo­veis­tok­set ovat syn­ty­neet luon­non­ki­vien ja ki­vi­muo­dos­tel­mien ins­pi­roi­mi­na. Sel­lai­sis­ta,joi­ta ih­mi­set ovat ikui­sis­ta ajois­ta läh­tien ka­san­neet luon­toon, kun ovat ha­lun­neet jät­tää jäl­jen ole­mas­sa­o­los­taan tai vies­tin jos­tain mer­ki­tyk­sel­li­ses­tä.

– Toi­von, et­tä kat­so­es­saan va­lo­veis­tok­si­a­ni ih­mi­set kiin­nit­täi­si­vät huo­mi­on­sa ym­pä­ril­läm­me ole­vaan luon­toon. Se on vaa­ras­sa hä­vi­tä! Toi­von, et­tä teen nä­ky­mä­tön­tä nä­ky­väk­si.

Camilla Moberg viimeistelee teoksensa käsityönä. Hän kuvailee työtapaansa poluksi, jota kulkee etappi kerrallaan eteenpäin. Hänen Sirius-galleriansa sijaitsee Fiskarsin ruukissa 1930-luvun talossa, jossa on aiemmin toiminut muun muassa kauppa ja konepaja.

Haas­tat­te­lu­päi­vän sa­tei­ses­sa ­har­mau­des­sa va­lo­veis­tok­set lois­ta­vat kuin ih­meel­li­set ja­lo­ki­vet.

Si­rius Gal­le­ria, Fis­kar­sin­tie 386, Fis­kars, Raa­se­po­ri, ca­mil­la­mo­berg.fi.

Jut­tua on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 1/2023.