Mitä teh­dä van­hal­le lank­ku­lat­ti­al­le?

Meil­lä on 1848 ra­ken­net­tu talo. Pois­tim­me sän­ky­ka­ma­ri­huo­neen lat­ti­as­ta koko lat­ti­a­ma­ton ja sen al­la ole­vat las­tu­le­vyt. Al­ku­pe­räi­nen puu­lat­tia, jos­sa on muun

mu­as­sa nau­lo­jen rei­kiä, kai­paa mie­les­täm­me ehos­tus­ta. Mitä siis teh­dä sil­le, tai mikä voi­si ol­la uu­si lat­ti­a­ma­te­ri­aa­li, joka kun­ni­oit­tai­si ta­lon al­ku­pe­räis­tä hen­keä? Lat­tia on tar­koi­tus myös eris­tää.

1840-lu­vun ta­lo­jen lat­ti­at teh­tiin lau­das­ta, joka oli 20–30 cm le­ve­ää. Ma­te­ri­aa­li oli ta­val­li­ses­ti män­ty tai kuu­si. Vau­raam­mis­sa ta­lois­sa lat­ti­at voi­tiin jo maa­la­ta, usein har­maik­si tai rus­keik­si. To­si­naan niis­sä saat­toi ol­la sab­luu­nal­la teh­ty­jä ko­ris­te­maa­lauk­si­a­kin tai ne voi­tiin jopa oot­ra­ta par­ket­tia jäl­ji­tel­len. Ta­val­lis­ta oli kui­ten­kin jät­tää lat­ti­at maa­laa­mat­ta. Juh­liin lat­ti­at pes­tiin luu­dal­la tai har­jal­la hie­kal­la ja ve­del­lä. Ko­ke­muk­se­ni mu­kaan kuu­si­lau­ta py­syy hel­pos­ti puh­taa­na ja vaa­le­a­na il­man kä­sit­te­ly­ä­kin. Ku­vien pe­rus­teel­la lat­tia on teh­ty hie­nois­ta le­veis­tä lan­kuis­ta. Jos lat­tia oli­si mi­nun, hi­oi­sin sen. Jos rei­ät häi­rit­se­vät, ne voi ki­ta­ta ja sit­ten maa­la­ta. Vii­sain­ta oli­si nyt tar­kis­taa am­mat­ti-ih­mi­sen kans­sa, voi­ko van­han lat­ti­an kun­nos­taa. Van­hat lan­kut on usein myös mah­dol­lis­ta ir­rot­taa eris­tys­tä var­ten ja asen­taa ta­kai­sin. Al­ku­pe­räi­nen on ai­na oi­ke­am­pi ja mie­len­kiin­toi­sem­pi vaih­to­eh­to. (Kari-Paa­vo Kok­ki, An­tiik­ki & De­sign 2/2016)