Itsun valaisimiin kopioitiin Paavo Tynellille ominaisia koristelementtejä.
Itsun kattokruunu 1950-luvulta
Ostin kuvassa olevan valaisimen. Nyt tahtoisin tietää, kuka sen on suunnitellut. Leimaa en ole löytänyt. Lamppu muistuttaa kovasti Paavo Tynellin valaisimia, mutten ole löytänyt samanlaista mistään.
Valmistajan leima on kattolampussa usein juuri siellä, mistä ehkä ette ole sitä etsinyt, eli kattoa vasten olevissa osissa. Paavo Tynellin valaisimissa leimassa lukee Taito ja vuodesta 1954 alkaen Idman Oy. Osa valaisimista on leimaamattomia. Tämä kattokruunu on 1950-luvulta, mutta valmistaja on Itsu Oy. Se oli sama tai rinnakkainen yritys kuin Itä-Suomalainen Sähkö, joka aloitti toimintansa Viipurissa. Yritys toimi toisen maailmansodan jälkeen Helsingissä ja hoiti sähköistyksen mm. Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja Teknilliseen korkeakouluun. Vuodet 1955–66 Itsun johdossa oli kauppaneuvos Kaarlo Hildén, joka sitä ennen luotsasi Idmania. Tämä yhteys johti siihen, että Hildénin aikana Itsun valaisimiin kopioitiin Tynellin ideoita. Esimerkiksi tässä lampussa opaalilasista valmistetut kuvut on istutettu messinkirunkoon niin, että niiden muoto muistuttaa kukkaa. Messinkivarret on yhdistetty kappaleella, joka muistuttaa kukkakimpun ympärille sidottua nauhaa. Kasviaihe toistuu messinkilangasta taivutetuissa kukissa ja lehdissä. Yksityiskohdat, kuten kupujen ja rungon liitoskohta sekä lehtien rei’itystapa paljastavat, että valmistaja on Itsu. Tynellin Taito Oy:lle ja Idmanille suunnittelemien valaisinten suosiota Itsun tuotteet eivät tavoita, mutta kauneus- ja käyttöarvo, nostalgisuus ja kohtuullinen hinta tekevät yrityksen parhaista valaisimista hyviä sisustusesineitä. Siksi tämän kolmikupuisen 1950-luvun kattokruunun vakuutusarvo hipoo jo 1 000 e. (Tuija Peltomaa, Glorian Antiikki 3/2012)
Jani Laukkanen
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Åströmin perheen sukuryijy on saatu perintönä. ”Se sai uuden kodin meiltä ja iloitsemme siitä joka päivä”, Rainer sanoo. Kalusteet ovat kiinnostavasti eri aikakausilta. Esimerkiksi perintönä saatu sohvapöytä on lähes kitschiä, mutta esineenä rakas.
Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.
Olohuoneesta avautuu upea näkymä saaristoon. Suurelta valkoiselta sohvalta voi ihailla niin takkatulta kuin auringonlaskuakin. Marimekon kuosit tuovat rytmiä ja syvyyttä vaaleisiin pintoihin. Musta kiertoilmatakka luo lämpöä ja tunnelmaa olohuoneeseen.
Tärkeintä on maisema. Kesähuoneen katseenvangitsija on päätyseinän merimaisema. Iltaisin ikkunasta näkyvät Hallan sataman valot. Tumma lankkulattia ei varasta huomiota hienolta kattorakenteelta.
Åströmin perheen sukuryijy on saatu perintönä. ”Se sai uuden kodin meiltä ja iloitsemme siitä joka päivä”, Rainer sanoo. Kalusteet ovat kiinnostavasti eri aikakausilta. Esimerkiksi perintönä saatu sohvapöytä on lähes kitschiä, mutta esineenä rakas.
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT
LUE ANTIIKKI & DESIGN
LUETUIMMAT