Ko­ti­mai­nen mes­sin­ki­va­lai­sin 1910–20-lu­vul­ta

Sei­nä­lamp­pu on ol­lut hal­lus­sa­ni kym­me­ni­sen vuot­ta. Pi­dän hy­vin us­kot­ta­va­na saa­maa­ni sel­vi­tys­tä, jon­ka mu­kaan se on kuu­lu­nut hel­sin­ki­läi­sen elo­ku­va­te­at­te­rin Kino-Pa­lat­sin si­sus­tuk­seen. Mikä on va­lai­si­men hin­ta-ar­vio?

Mes­sin­ki­nen sei­nä­va­lai­sin on suo­ma­lai­nen. Tyy­li­piir­teil­tään se si­joit­tuu ju­gen­din ja funk­ti­o­na­lis­min vä­lil­le eli klas­sis­min sä­vyt­tä­mil­le 1910–20-lu­vuil­le. Työn laa­tu viit­taa me­tal­li­töis­tään tun­net­tui­hin va­lai­sin­val­mis­ta­jiin. Lei­mo­ja ei il­mei­ses­ti ole? Vuon­na 1907 pe­rus­te­tul­la Tai­de­ta­ko­mo Ko­rul­la oli usei­ta suun­nit­te­li­joi­ta: mm. Ar­mas Lindg­ren, Max Fre­lan­der ja Lars Sonck. Vuon­na 1918 pe­rus­te­tun Tai­to Oy:n pää­suun­nit­te­li­ja oli Paa­vo Ty­nell. Va­lai­si­men al­ku­pe­räk­si ker­ro­taan elo­ku­va­te­at­te­ri Kino-Pa­lat­si. Sen upea kreik­ka­lais­tyy­li­nen sali si­jait­si Hel­sin­gis­sä Ete­lä­esp­la­na­din ja Kes­kus­ka­dun kul­mas­sa 1911–65, min­kä jäl­keen talo pu­ret­tiin. Pai­kal­le nou­si Al­var Aal­lon suun­nit­te­le­ma Aka­tee­mi­nen kir­ja­kaup­pa. Kino-Pa­lat­sin suun­nit­te­lus­sa vai­kut­ti­vat ark­ki­teh­ti­vel­jek­set Ber­tel ja Val­ter Jung. Val­ter aloit­ti uran­sa Lars Sonc­kin as­sis­tent­ti­na. Hä­nen tyt­tä­res­tään Do­ras­ta vart­tui teks­tii­li­tai­tei­li­ja. Ber­te­lin tyt­tä­res­tä Gu­nil­las­ta tuli la­sin, ho­pe­an ja va­lai­sin­ten suun­nit­te­li­ja. Va­lai­si­men te­ki­jä voi siis löy­tyä Jun­gien ym­pä­ril­tä. Val­ter Jun­gin piir­tä­miä va­lai­si­mia to­teut­ti­vat Ny­ma­nin ta­ko­mo ja Vel­jek­set Borg­man. Te­ki­jä jää epä­var­mak­si, jo­ten tä­män­het­ki­sil­lä tie­doil­la si­joi­tan kau­niin sei­nä­va­lai­si­men 800–1 800 e haa­ruk­kaan. (Tui­ja Pel­to­maa, Glo­ri­an An­tiik­ki 1/2012)