Munk­ki­nie­men­ran­ta tun­ne­taan me­rel­li­se­nä ja puis­to­mai­se­na alu­ee­na Hel­sin­gis­sä. Ran­ta­vii­vaa reu­nus­taa jouk­ko eri-ikäi­siä ta­lo­ja. Van­him­mat niis­tä ovat 1930- ja tuo­reim­mat 1990-lu­vul­ta.

Timo Laakso klarinetteineen Tuula Falkin tervaleppäisessä Sonetti-tuolissa. Portaikon kaide on Tapiovaaran suunnittelema. Vasemmalla näkyy Tuula Falkin isän Olavi Hännisen suunnitteleman tarjoiluvaunun nurkka. Seinille on ripustettu Jyrkin pääosin Meksikosta ja Tansaniasta tuomia naamioita.

Yk­si alu­een ta­lois­ta edus­taa mo­der­nin ark­ki­teh­tuu­rin eh­kä tun­ne­tuin­ta vir­taus­ta, funk­ti­o­na­lis­mia. Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suut­ta ko­ros­ta­van suun­tauk­sen tun­nis­taa ryh­mi­tel­lyis­tä laa­tik­ko­mai­sis­ta muo­dois­ta, ta­sai­sis­ta rap­paus­pin­nois­ta ja suu­res­ta ik­ku­na­pin­ta-alas­ta.

Munk­ki­nie­men­ran­nan fun­kis­ta­loa asut­ta­vat Timo Laak­so ja Jyr­ki Sal­mi. Pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ta­loon muut­ta­nut pa­ris­kun­ta on vaa­li­nut pai­kan al­ku­pe­räis­tä hen­keä esi­mer­kil­li­ses­ti. He ovat myös pe­reh­ty­neet ta­lon his­to­ri­aan ja teet­tä­neet sii­tä ra­ken­nus­his­to­ri­al­li­sen sel­vi­tyk­sen.

– Olem­me pyr­ki­neet muu­tos­töis­sä ja kun­nos­tuk­sis­sa ai­na laa­duk­kai­siin rat­kai­sui­hin. Niin on teh­ty jo en­nen mei­tä. Me olem­me ta­lon his­to­ri­as­sa kol­man­net asuk­kaat, Timo Laak­so va­lai­see.

– Talo on ra­ken­net­tu hy­vin. Kyl­lä täs­tä kan­nat­taa pi­tää huol­ta, hän jat­kaa.

Vil­la Hon­ka­juu­ri

Hissiremontin yhteydessä pihan puoleiselle talousparvekkeelle lisättiin lasiveranta. Arkkitehti Jarmo Inkinen sovitti verannan sopivaksi talon ilmeeseen.

Kieh­to­van ta­lon ta­ri­na al­kaa 1930-lu­vul­ta. Tuol­loin ra­ken­nus­mes­ta­ri, eko­no­mi Mart­ti Sor­va­ri (1905–1995) hank­ki ton­tin ja ra­ken­nut­ti sil­le per­heel­leen ko­din. Tuol­loin Munk­ki­nie­men­ran­taa ja Munk­ki­nie­meä muu­ten­kin pi­det­tiin vie­lä syr­jäi­se­nä paik­ka­na, mut­ta ny­ky­ään alue kuu­luu Hel­sin­gin ar­vos­te­tuim­piin.

Ton­til­le vuon­na 1937 nous­seen ja tuol­loin ajan mo­der­nein­ta ark­ki­teh­tuu­ria il­men­tä­vän ta­lon suun­nit­te­li­vat yh­teis­työs­sä ark­ki­teh­ti Uki Heik­ki­nen ja ra­ken­nus­mes­ta­ri V. G. Lin­na­puo­mi.

Uu­den omis­ta­jan talo sai 1950-lu­vun alus­sa, jol­loin Paa­vo Hon­ka­juu­ri (1914–2001) puo­li­soi­neen muut­ti sin­ne. Rau­ma-Re­po­la Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja pää­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Hon­ka­juu­ri teet­ti ta­loon muu­tok­sia, jot­ka te­ki­vät sii­tä edus­tus­käyt­töön so­pi­van.

Suun­nit­te­lus­ta vas­ta­si si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Las­se ­Ol­lin­ka­ri (1921–1993), joka työs­ken­te­li tuol­loin ark­ki­teh­ti Aar­ne Er­vin toi­mis­tos­sa. Suu­rim­mat ra­ken­teel­li­set työt teh­tiin keit­ti­ös­sä. Muu­ten muu­tok­set oli­vat lä­hin­nä kos­meet­ti­sia, ku­ten män­ty­vii­lu­tet­tu pa­ne­loin­ti etei­seen.

Vuo­si­kym­men myö­hem­min si­sus­tus­ta ko­hen­net­tiin vas­taa­maan pa­rem­min 1960-lu­vun alun hen­keä. Täl­lä ker­taa suun­nit­te­lu­työn to­teut­ti Il­ma­ri Ta­pi­o­vaa­ra (1914–1999). Hä­nen kä­den­jäl­ken­sä nä­kyy edel­leen muun mu­as­sa ylä­ker­ran hie­nos­tu­nees­sa kyl­py­huo­nees­sa ja eleet­tö­män tyy­lik­kääs­sä por­ras­kai­tees­sa sekä olo­huo­neen ta­kas­sa.

Ti­laa huu­mo­ril­le

Olohuoneen istuinryhmä rakentuu Alvar Aallon Tankki-tuoleista sekä Ilmari Tapiovaaran pöydästä, sohvasta ja Tale-jakkarasta. Lattiavalaisin on Alvar Aallon suunnittelema malli A810. Taulut sohvaseinällä ovat vietnamilaisen taiteilijan Le Minh Hin käsialaa. Eteistä valaisee Tapio Wirkkalan Omena.

Vii­me vuon­na ta­loon val­mis­tui his­si. Sii­hen tar­vit­ta­vat muu­tos­työt suun­nit­te­li Jar­mo In­ki­nen, jos­ta on tul­lut pa­ris­kun­nan luot­to­ark­ki­teh­ti. La­va­tek­nii­kal­la toi­mi­va his­si on suun­ni­tel­tu ja to­teu­tet­tu sa­man­lai­sel­la ko­ko­nai­suut­ta kun­ni­oit­ta­val­la ot­teel­la ku­ten kaik­ki muut­kin ta­los­sa teh­dyt re­mon­tit vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na.

– His­si on va­rau­tu­mis­ta van­huu­teen, mut­ta sil­lä voi kul­jet­taa ker­ros­ten vä­lil­lä myös ta­va­roi­ta, Timo Laak­so huo­maut­taa.

Ko­dis­sa nä­kyy suo­ma­lai­sen de­sig­nin ke­räi­ly ja ­ar­vos­tus. Laak­so tun­ne­taan Rii­hi­mä­en la­si­teh­taan ja var­sin­kin Erk­ki­ta­pio Sii­roi­sen tuo­tan­non ­ke­räi­li­jä­nä.

– Mi­nul­la al­kaa ol­la koko Sii­roi­sen tuo­tan­to koos­sa, vain ti­laus­työt puut­tu­vat.

Jyr­ki Sal­mi on puo­les­taan kes­kit­ty­nyt Tais­to Kaa­si­sen eläin­veis­tok­siin, joi­ta hän muo­toi­li Ara­bi­al­le ja ruot­sa­lai­sel­le Up­sa­la Eke­byl­le.

Keittiön muutokset vuonna 1952 toteutti Lasse Ollinkari. Tiikkirimoin reunustettujen yläkaappien ovet ovat tuolloin modernia Perspex-levyä eli akryylimuovia.

– Il­ma­ri Ta­pi­o­vaa­ran muo­toi­lu on meil­lä vah­vas­ti esil­lä, mikä juon­taa hä­nen si­sus­tus­suun­ni­tel­miin­sa tääl­lä 1960-lu­vun alus­sa, Timo Laak­so sa­noo.

Matti Pikkujämsä maalasi vuonna 2021 Jyrkistä ja Timosta yhteisen 60-vuotismuotokuvan.

Mi­tään muo­toi­lu­ke­rää­mi­sen pu­ris­te­ja Laak­so ja Sal­mi ei­vät ole, vaan an­ta­vat ti­laa huu­mo­ril­le ja mo­ni­muo­toi­suu­del­le. Ik­ku­na­lau­dal­la haus­kuut­ta­vat ke­raa­mik­ko Han­na Vil­ja­sen ti­laus­työ­nä teh­dyt eloi­sat pu­put, jois­ta yk­si soit­taa kla­ri­net­tia.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu A&D:n nu­me­ros­sa 2/2025.