Artikkeli

ANT­TI KAI­JA­LAI­NEN KU­VAT JAA­NIS KER­KIS

Karin Widnäsin moderni joulu Fiskarsissa

Keraamikko Karin Widnäs viettää joulua läheistensä kanssa luonnon keskellä Fiskarsissa. Aattona kodissa herkutellaan kaloilla ja nautitaan yhdessäolosta ja ainutlaatuisesta luonnosta.

Ke­raa­mik­ko Ka­rin ­Wid­nä­sin jou­lu­a­suises­sa ta­va­no­mai­sia kim­mel­tä­viä ja ki­mal­ta­via ko­ris­tei­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta lä­hes ul­ta­ra­mo­der­nis­sa, mi­ni­ma­lis­ti­ses­sa ko­dis­sa huo­kuu läm­min tun­nel­ma. Jou­lun ais­tii vä­rik­käis­tä ku­kis­ta ja muu­ta­mis­ta tar­koin har­ki­tuis­ta pu­nai­sis­ta de­sign-esi­neis­tä sekä hy­väs­tä mie­les­tä.

Pe­rin­tei­sem­pää ko­ris­te­lu­lin­jaa saa­vat edus­taa jou­lu­kuu­si ja sen vie­rel­lä sei­so­va suu­ri ol­ki­päs­si. Jou­lu­kuu­sen so­mat, kra­ke­loi­dut ke­ra­miik­ka­ko­ris­teet ovat Ka­rinin it­sen­sä val­mis­ta­mia – ke­raa­mi­kon ko­to­na kun ol­laan.

– Jou­lu on mi­nul­le vuo­den yk­si tär­keim­mis­tä juh­lis­ta. Pe­rin­tee­seen kuu­luu, et­tä juh­lim­me jou­lua ni­me­no­maan ko­dis­sa­ni Fis­kar­sis­sa. Se on py­sy­nyt tra­di­ti­o­na sii­tä läh­tien, kun muu­tin ta­loo­ni. Mo­lem­mat poi­ka­ni per­hei­neen tu­le­vat tän­ne viet­tä­mään py­hää, Ka­rin Wid­näs sa­noo hy­myil­len.

Kiinanpalatsikoirat Mei-Mu ja Mei-Su ovat rodulleen ominaisesti oman arvonsa tuntevia. Maljakko pöydällä on Samuji-studion tuotantoa.

Kiinanpalatsikoirat Mei-Mu ja Mei-Su ovat rodulleen ominaisesti oman arvonsa tuntevia. Maljakko pöydällä on Samuji-studion tuotantoa.


Unel­mien ta­lot

Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt Ka­rin Wid­näs val­mis­tui ke­raa­mi­kok­si Tai­de­te­ol­li­ses­ta kor­ke­a­kou­lus­ta vuon­na 1976. Pari vuot­ta myö­hem­min hän pe­rus­ti oman stu­di­on Hel­sin­kiin, kun­nes vuon­na 1994 hän muut­ti Fis­kar­siin.

Ka­rin Wid­näs ra­ken­nut­ti Has­sel­bac­kan töy­rääl­le Stu­dio Wid­nä­sin. Luon­toon su­lau­tu­va ja pai­kal­li­sis­tapuu­la­jeis­ta ra­ken­net­tu talo toi­mii hä­nen ko­ti­naan, työ­ti­la­naan ja gal­le­ri­a­naan. Vuon­na 2006 val­mis­tu­neen ra­ken­nuk­sen suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Tuo­mo Sii­to­nen.

– Unel­ma­ta­lo tuli to­dek­si, Ka­rin Wid­näs iloit­see.

Toi­nen unel­ma ai­neel­lis­tui ko­ti­ta­lon vie­reen nous­sees­sa KWUM-ke­ra­miik­ka­mu­se­os­sa, jon­ka ava­jai­sia vie­tet­tiin vuon­na 2019. Myös sen suun­nit­te­li Tuo­mo Sii­to­nen. Kwum tar­koit­taa ko­re­ak­si unel­maa.

Olo­huo­neen suu­ris­ta ik­ku­nois­ta avau­tuu nä­ky­mät De­gers­jö­nin jär­vel­le. Luon­to tu­lee ai­nut­laa­tui­sel­la ta­val­la lä­hel­le. Mai­se­ma muut­tuu vuo­de­nai­ko­jen mu­ka­na, mut­ta se näyt­täy­tyy ai­na yh­tä vai­kut­ta­va­na.

Ruokailutila aaton juhlakattauksessa. Astiat ja kyntteliköt ovat Karinin omaa tuotantoa. Pöytä ja tuolit ovat Kari Virtasen suunnittelemat ja tekemät. Astiakaapin on muotoillut ja valmistanut Jenni Roininen. Kattovalaisinpari on Fiskarsissa toimivan Camilla Mobergin muotoilua. Seinillä Jukka Mäkelän Ivory- ja Doing-teokset.

Ruokailutila aaton juhlakattauksessa. Astiat ja kyntteliköt ovat Karinin omaa tuotantoa. Pöytä ja tuolit ovat Kari Virtasen suunnittelemat ja tekemät. Astiakaapin on muotoillut ja valmistanut Jenni Roininen. Kattovalaisinpari on Fiskarsissa toimivan Camilla Mobergin muotoilua. Seinillä Jukka Mäkelän Ivory- ja Doing-teokset.


Aa­ton ra­puil­lal­li­nen

Aaton kes­ki­pistee­nä on ruo­kai­lu­ti­lan suu­ri pöy­tä. Juh­la­pöy­tään Ka­rin kat­taa eri­tyi­ses­ti ka­lo­ja, ku­ten graa­vi­loh­ta ja sii­an­mä­tiä ty­kö­tar­pei­neen. Nii­tä väki naut­tii päi­väl­lä, kun­han on en­sin käy­nyt sau­nas­sa.

– Il­lal­la nau­tim­me ra­pu­ja. Ne kuu­lu­vat meil­lä pe­rin­tei­siin aat­toil­lal­li­sel­la. Kink­kua en lai­ta, mut­ta si­sä­fi­leen kyl­lä.

Ka­tet­tu jou­lu­pöy­tä on suu­ren­moi­nen näky kai­kes­sa ko­meu­des­saan ja run­sau­des­saan. Ruo­at ovat Ka­rin Wid­nä­sin it­sen­sä te­ke­miä, ku­ten myös val­koi­si­na hoh­ta­vat as­ti­at. Pöy­tä ja tuo­lit ovat ne­kin fis­kar­si­lais­ta lä­hi­tuo­tan­toa, sil­lä ne on val­mis­tet­tu puu­sep­pä Kari Vir­ta­sen pe­rus­ta­mas­sa Ni­ka­ris­sa.

Kranssi on perinteinen joulukoriste. Lautaverhoilu on vuosien aikana patinoitunut hienostuneen harmaaksi.

Kranssi on perinteinen joulukoriste. Lautaverhoilu on vuosien aikana patinoitunut hienostuneen harmaaksi.


Toi­veet to­dek­si

Ke­raa­mi­kon päi­vät al­ka­vat ai­kai­sin aa­mul­la suun­nit­te­lu­työl­lä. Sen jäl­keen Ka­rin Wid­näs siir­tyy hoi­ta­maan ke­ra­miik­ka­mu­se­o­taan, jos­sa hän jär­jes­tää kak­si suur­ta ke­ra­miik­ka­näyt­te­lyä vuo­des­sa.

Ka­rin Wid­nä­sin il­ta jat­kuu ke­ra­mii­kan te­ke­mi­sel­lä työ­huo­neel­laan.

– Har­mi, et­tä pi­tää nuk­kua. Oli­si niin kiva teh­dä töi­tä koko ajan. Uu­sia ide­oi­ta syn­tyy koko ajan, ihan kuin nii­tä pu­to­ai­si tai­vaal­ta, Ka­rin Wid­näs mai­nit­see.

Jou­lu­na hän kui­ten­kin malt­taa py­säh­tyä.

– Työn­täy­tei­sen syk­syn jäl­keen on iha­na rau­hoit­tua.

Joulu merkitsee Karin Widnäsille yhtä vuoden tärkeimmistä juhlista. "Perinteeseen kuuluu, että juhlimme joulua kodissani Fiskarsissa. Molemmat poikani perheineen tulevat tänne viettämään joulun pyhiä. Tämän lämmittävän saksalaistyylisen glögin nautimme ulkona katetulla terassilla.

Joulu merkitsee Karin Widnäsille yhtä vuoden tärkeimmistä juhlista. "Perinteeseen kuuluu, että juhlimme joulua kodissani Fiskarsissa. Molemmat poikani perheineen tulevat tänne viettämään joulun pyhiä. Tämän lämmittävän saksalaistyylisen glögin nautimme ulkona katetulla terassilla.

Eh­kä juu­ri tänä jou­lu­na joku naut­tii Ka­rin Wid­nä­sin työn he­del­mis­tä ja an­taa lah­jak­si Toi­ve­ra­si­an. Ra­ku­tek­nii­kal­la teh­dyn ra­si­an krak­lee- eli sä­rö­ku­vio vaih­te­lee, jo­ten jo­kai­nen ra­sia on yk­si­löl­li­nen. Toi­ve­ra­si­oi­den mu­ka­na tu­lee käyt­tö­oh­je: Kir­joi­ta toi­vee­si la­pul­le, pol­ta lap­pu ja säi­ly­tä tuh­ka ra­si­as­sa, kun­nes toi­vee­si on to­teu­tu­nut.

KWUM-ke­ra­miik­ka­mu­seo, Bak­lu­ran­tie 12, Fis­kars, kwum.fi


Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen jut­tu on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sign -leh­des­sä 10/2024.

Ko­din avai­met

TÄÄL­LÄ ASUU Ke­raa­mik­ko Ka­rin Wid­näs ja kak­si kii­nan­pa­lat­si­koi­raa.

KOTI Vuon­na 2006 val­mis­tu­nut tai­tei­li­ja­koti, jon­ka suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti
Tuo­mo Sii­to­nen. 350-ne­li­öi­ses­sä ra­ken­nuk­ses­sa on Ka­rin Wid­nä­sin koti, työ­ti­lat ja gal­le­ria. It­se ko­dis­sa on
kol­me huo­net­ta ja 150 ne­li­ö­tä.

ERI­TYIS­TÄ Puun ja Ka­rin Wid­nä­sin it­se te­ke­män ke­ra­mii­kan käyt­tö si­su­tuk­ses­sa ja ark­ki­teh­tuu­ris­sa. Si­sä­ti­lat, ku­ten ovet, ik­ku­nat ja por­taat, ovat Fis­kar­sis­sa toi­mi­vien hie­no­puu­sep­pien vii­meis­te­le­miä.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ

Antiikki & Design

Kulttuu­ri­neu­voksen koti kertoo tarinan – Leif Jakobssonin elämä antiikin, taiteen ja sivistyksen keskellä

Koti ja keittiö

Ratkaise erikoislehden Nautiskelijan kesäherkut ristikko ja voit voittaa Wilfan pizzauunin!

Koti ja keittiö

Vegaaninen raparperibrita sopii juhlapöytään!

Antiikki & Design

Emalin paletti

Antiikki & Design

Riemukas värikimara

Koti ja keittiö
Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.

Keittiön klaffipöytä ja tuolit on keräilty yksittäin Tori.fistä. Keittiön seinät Ninni rappasi savella puukuitulevyn päälle ja maalasi ne itse tekemällään savimaalilla. Sisäeteiseen johtava ovi on kuin taideteos useine vanhoine maalipintoineen ja rosoineen.

Ninni ja Rafael Donnerin uusi alku Ekkullassa

Antiikki & Design
Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Tätä nostalgista huonetta kutsutaan talvipuutarhaksi, vaikka siellä eivät pahemmin kuki muut kuin näyttelyavajaisten kuivakukat. Se toimi talvipuutarhana viimeksi silloin, kun Bongassa asuttiin vuoden ympäri.

Värejä räiskyvä Bongan linna on Narnia Loviisan sydämessä

Antiikki & Design

Mystinen Coco

Antiikki & Design

Kaksion aikamatka

Koti ja keittiö
Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.

Tilan estetiikalla on suuri merkitys sille, miltä tila tuntuu. Kerroksellisuus ja runsaus viehättävät Tinaa. Hän nauttii siitä, kun saa yhdistettyä olemassa olevat esineet harmoniseksi kokonaisuudeksi: ”Kerralla rakennetut sisustukset eivät ole minun juttuni.” Klassisen malliset sohvat löysivät paikkansa vapaa-ajankodista. Rottinkipöytä on hankittu 1980-luvulla Bitcosta. Rintapaneelin päällä oikealla olevassa piirustuksessa on Tinan poikien synnyintalo Helsingin Eirassa.

Hangosta löytyi tila joutilaisuudelle