Hel­sin­gin ­Teh­taan­ka­dul­ta, lä­hel­lä van­haa te­lak­ka-­alu­et­ta ko­ho­aa ko­mea kau­pun­ki­pa­lat­si, joka kät­kee sei­nien­sä si­sään poik­keuk­sel­li­sen pal­jon his­to­ri­aa. Al­ku­jaanGus­taf Est­lan­der suun­nit­te­li sen vuon­na 1911 va­rak­kaan lää­kä­ri­per­heen ko­dik­si. Sit­tem­min sen os­ti ai­kan­sa pu­hu­tuin ja ri­pe­äot­tei­sin lii­ke­mies Al­lan Hjelt, jon­ka mie­les­tä se oli mu­ka­vuuk­sil­taan aut­ta­mat­to­man van­ha­nai­kai­nen. Niin­pä hän val­tuut­ti ys­tä­vän­sä Eliel Saa­ri­sen uu­dis­ta­maan sen ma­kun­sa mu­kai­sek­si.

Yläkerran aulatila sopii hyvin vieraiden vastaanottamiseen. Siellä kävijää tervehtivät Italian, Suomen ja EU:n liput.

Mil­jo­nää­ri­per­he ele­li ta­los­sa ai­kan­sa ja tar­jo­si sitä jopa Suo­men ku­nin­kaan lin­nak­si vuon­na 1918, kun maas­tam­me vie­lä mie­tit­tiin mo­nar­ki­aa. Hes­se­nin prins­si Fried­rich Karl ei kos­kaan as­tu­nut val­ta­is­tui­mel­le, mut­ta talo sai kui­ten­kin ar­voi­sen­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sen, kun alt­tiis­ti ris­ke­jä ot­ta­va ja avi­oe­roon pää­ty­nyt Al­lan Hjelt ei enää ha­lun­nut asua siel­lä köyh­dyt­ty­ään vä­li­ai­kai­ses­ti kiin­teis­tö­kon­kurs­sin vuok­si. Ita­li­an kans­sa vilk­kaas­ti kaup­paa käy­nyt ja sen kult­tuu­ris­ta hur­maan­tu­nut lii­ke­mies siis myi pa­lat­sin lä­he­tys­tö­käyt­töön vuon­na 1925. Dip­lo­maat­ti­suh­teet oli to­sin sol­mit­tu jo kuu­si vuot­ta ai­em­min. Vuo­si­kym­men­ten vie­ries­sä Ita­lia on eh­ti­nyt muut­tua ku­nin­gas­kun­nas­ta ta­sa­val­lak­si, mut­ta tääl­lä Teh­taan­ka­dul­la asuu edel­leen maan kul­loi­nen­kin suur­lä­het­ti­läs.

Tai­det­ta ko­ti­maas­ta

Ita­li­an val­ti­on ko­ko­el­miin kuu­lu­vat tai­de­te­ok­set luo­vat re­si­dens­si­lä­he­tys­töön omaa hen­ke­ään. Osa niis­tä esit­tää nä­ky­miä maas­ta, toi­set taas hen­ki­löis­tä. Maa­laus­ten myö­tä pääs­tään mat­kai­le­maan niin Roo­man Co­los­seu­mil­le kuin kes­kel­lä Ti­be­riä si­jait­se­val­le Iso­la di Ti­ber -saa­rel­le.

Kauniisti viimeistellyt yksityiskohdat kuuluvat italialaiseen muotoiluun. Monet residenssin kalusteista on tuotu Suomeen jo ennen toista maailmansotaa.

Lä­he­tys­tön ar­vok­kain tai­de­teos on 1600- ja 1700-lu­vun vaih­tees­sa työs­ken­nel­leen Gas­pa­ro Lo­pe­zin maa­laa­ma aa­te­lis­nai­sen muo­to­ku­va, joka si­jait­see isos­sa sa­lon­gis­sa.

Na­po­lis­sa elä­nyt Gas­pa­ro Lo­pez tun­net­tiin en­nen kaik­kea mes­ta­ril­li­se­na kuk­kien ikuis­ta­ja­na, min­kä vuok­si hän­tä kut­sut­tiin li­sä­ni­mel­lä Gas­pa­ro dei Fi­o­ri, kuk­kien Gas­pa­ro. Myös hä­nen muo­to­ku­van­sa ovat hy­vin ar­vos­tet­tu­ja. Hän työs­ken­te­li Fi­ren­zes­sä ho­vi­maa­la­ri­na, jos­sa hä­nen työ­hön­sä kuu­lui muun mu­as­sa mo­nien yl­häi­sön edus­ta­jien piir­tei­den van­git­se­mi­nen kan­kaal­le.

Re­si­dens­sin huo­ne­ka­lut ovat niin ikään ita­li­a­lai­sia ja hen­ki­vät maal­le omi­nais­ta hie­nos­tu­nut­ta ele­gans­sia. Lei­jo­na­no­sa lä­he­tys­tön edus­tus­ker­rok­sen ka­lus­teis­ta ja so­mis­teis­ta kuu­luu Ita­li­an val­ti­ol­le, ­mut­ta jot­kin esi­neis­tä ovat kul­loi­sen­kin lä­het­ti­läs­pa­rin omia.

Yh­dis­tä­vä his­to­ria

Teh­taan­ka­dun re­si­dens­si sym­bo­loi mo­nel­la ta­val­la Ita­li­an ja Suo­men vä­lis­tä yh­teis­työ­tä sekä ys­tä­väl­li­siä suh­tei­ta. Lä­he­tys­tös­sä ovat vie­rail­leet kaik­ki Suo­men päät­tä­jät. Esi­mer­kik­si pre­si­dent­ti Ur­ho Kek­ko­nen kuu­lui ai­koi­naan ta­lon va­ki­o­vie­rai­siin.

Monet lähetystön taideteoksista esittävät ikimuistoisia näkymiä Italiasta ja etenkin Roomasta: Colosseumia, Navonan aukiota ja Tiberin rantoja.

Ita­li­an ja Suo­men elin­kei­no­e­lä­mien yh­teis­työ al­koi tä­män ka­ton al­la jo edel­li­sen omis­ta­jan ai­ka­na, sil­lä Al­lan Hjel­til­lä oli tii­viit suh­teet Ita­li­aan. Ita­lo-Fin­lan­de­se-yri­tyk­sen­sä kaut­ta hän vei puu- ja pa­pe­ri­tuot­tei­ta Ita­li­aan, ja toi tän­ne niin laa­tu­vii­ne­jä kuin Oli­ve­tin kir­joi­tus­ko­nei­ta­kin. Hy­vät suh­teet ovat jat­ku­neet edel­leen.

Suo­ma­lais­ten ja ita­li­a­lai­sen yh­teis­työ­ku­vi­ois­ta, jois­ta mai­nit­ta­koon ken­gis­tä ja muis­ta nah­ka­tuot­teis­taan tun­net­tu luk­susb­rän­di Sal­va­to­re Fer­ra­ga­mo, joka ny­ky­ään on myös nimi Pie­tar­saa­res­sa tuo­tet­ta­vien Swan-huip­pu­ve­nei­den ta­ka­na.

Gasparo Lopezin maalaama aatelisnaisen muotokuva on residenssin arvokkain taideteos.

Kier­rok­se­ni re­si­dens­sis­sä on päät­ty­nyt. Las­keu­dun edus­tus­ker­rok­ses­ta isän­tä­vä­en saat­ta­ma­na si­sään­tu­lo­ker­rok­seen sekä luon kat­seen pik­ku-Fi­a­tin muo­to­ja ja tyy­liä seu­raa­vaan puna–vih­reä–val­koi­seen soh­vaan. Se sat­tuu ole­maan re­si­dens­sin ai­noa uu­si huo­ne­ka­lu.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­tin on jul­kais­tu G&A:n nu­me­ros­sa 7/2022.