Rin­ku­lat pois

Van­ho­jen tiik­ki­pöy­tien ja -li­pas­to­jen pin­noil­la nä­kee usein pyö­rei­tä jäl­kiä. Ne ovat syn­ty­neet ve­si­la­sin las­ke­mi­ses­ta pöy­däl­le. Rin­ku­loi­ta on help­po vält­tää käyt­tä­mäl­lä la­si­na­lus­taa. Jos rin­ku­la on kui­ten­kin eh­ti­nyt syn­tyä, sen voi saa­da pois ko­ti­kons­tein. Rat­kai­se­vaa on se, kuin­ka sy­väl­le nes­te on eh­ti­nyt imey­tyä puun syi­hin. Pin­nal­la ole­van jäl­jen pois­ta­mi­seen kan­nat­taa ko­keil­la esi­mer­kik­si Li­be­ro­nin Ring Re­mo­ver -ai­net­ta ja te­räs­vil­laa, jon­ka kar­keus­lu­ku on 0000.

Lasinaluset on helppo tapa suojata pöydän pintaa. Esimerkiksi huutokaupoissa on usein tarjolla erilasia lasinalusia. Tämä setti on myyty Hagelstamilla 40 e.

Jos vesi tai muu nes­te on imey­ty­nyt sy­väl­le vii­luun, sen pois­ta­mi­nen vaa­tii suu­rem­man työn. En­sin pin­ta pi­tää puh­dis­taa kaut­taal­taan van­hois­ta pin­ta­kä­sit­te­ly­ai­neis­ta, ku­ten la­kas­ta tai öl­jys­tä sekä tah­rois­ta. Sii­hen käy esi­mer­kik­si Li­be­ro­nin puh­dis­tu­sai­ne. On tär­ke­ää puh­dis­taa koko pin­ta, ei vain sitä koh­taa, jos­sa tah­ra on. Sen jäl­keen pin­ta hi­o­taan hi­o­ma­pa­pe­ril­la, jon­ka kar­keus on 180–240:n vä­lil­lä. Kan­nat­taa va­roa, et­tei hio vii­lu­pin­nan läpi. Vii­lun pak­suus voi ol­la al­le 2 mil­liä. Hi­o­mi­sen jäl­keen pin­nal­le le­vi­te­tään puu­öl­jyä niin mon­ta ker­ros­ta, et­tä se ei enää imey­dy vii­luun. Öl­jyä le­vi­te­tään pie­ni mää­rä ker­ral­laan.

Ho­pe­at hoh­ta­maan

Ho­pe­ae­si­neet tum­mu­vat ai­ko­jen saa­tos­sa. Sitä on ­vai­kea es­tää, sil­lä tum­mu­mi­sen ai­heut­ta­vat il­man epä­puh­tau­det. Ho­pei­set ate­ri­met voi tie­tys­ti pa­ka­ta il­ma­tii­viis­ti, mut­ta mu­ka­vin tapa pi­tää ruo­kai­lu­vä­li­neet hoh­ta­vi­na on käyt­tää nii­tä sään­nöl­li­ses­ti. Ho­pei­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta pes­tä as­ti­an­pe­su­ko­nees­sa vaan kä­sin.

Kattaushopeat pysyvät parhaiten kiiltävinä, kun niitä käytetään säännöllisesti. Hopea tummuu reagoidessaan ilman epäpuhtauksiin.

Hopean kiillottamiseen sopii siihen tarkoitettu liina. Se on hellempi kuin monet kiillotus­aineet, jotka saattavat sisältää hiovia aineosia.

Tum­mu­neen ho­pe­ae­si­neen puh­dis­tuk­seen saat­taa riit­tää jo pelk­kä pesu läm­pi­mäl­lä ve­del­lä ja sen
jäl­keen kui­vaa­mi­nen peh­me­äl­lä puu­vil­la­kan­kaal­la. Ho­pe­an puh­dis­tuk­seen tar­koi­te­tut lii­nat ovat kä­te­viä ja yleen­sä hel­lä­va­raisia. Puh­dis­tus­liu­ok­set so­pi­vat vain um­pi­nai­sil­le esi­neil­le.

Jos sohva haisee tunkkaiselta, verhoilun raikastamista voi yrittää ruokasoodalla.

Rai­kas­ta ver­hoi­lu

Van­han huo­ne­ka­lun tunk­kai­nen haju saat­taa ol­la usein suu­rem­pi on­gel­ma kuin jo­kin ra­ken­teel­li­nen vika. Ikä­vän usein käy niin, et­tä huo­ne­ka­lun ha­juon­gel­man huo­maa vas­ta sit­ten, kun os­tos on saa­pu­nut ko­tiin. Ver­hoi­lun rai­kas­ta­mi­seen voi ko­keil­la ruo­ka­soo­daa. Jau­he le­vi­te­tään ver­hoi­lun pääl­le ja an­ne­taan vai­kut­taa jon­kin ai­kaa. Sen jäl­keen ruo­ka­soo­da imu­roi­daan pois. Jos haju on pint­ty­nyt huo­ne­ka­lun ra­ken­tei­siin, se on hel­pom­paa an­taa am­mat­ti­lai­sen kun­nos­tet­ta­vak­si kuin ryh­tyä it­se avaa­maan esi­mer­kik­si no­ja­tuo­lin si­suk­sia. Te­ho­kas tapa hä­vit­tää tunk­ka­suut­ta on ot­so­nointi, mut­ta sii­hen käy­tet­tä­vä lai­te on kal­lis. Ot­so­noin­ti vaa­tii myös oman sul­je­tun ti­lan.

Pris­mat säih­ky­mään

Van­hat kris­tal­lik­ruu­nu­jen pris­mat tait­ta­vat va­loa upe­as­ti väl­keh­tien. Nii­den kirk­kaus voi kui­ten­kin him­men­tyä pö­lyn ja muun lian al­le. Ir­to­nais­ta pö­lyä voi puh­dis­taa pö­ly­huis­kul­la, mut­ta pint­ty­nyt pöly vaa­tii pe­sun. Pris­mat ir­ro­te­taan kruu­nus­ta ja pes­tään yk­si­tel­len. Jos niis­sä on ras­vaa, pe­sua voi te­hos­taa li­sää­mäl­lä ve­teen as­ti­an­pe­su­ai­net­ta. Pe­su­ve­den tu­lee ol­la hy­vin lai­mea: enin­tään pari tip­paa pe­su­ai­net­ta äm­pä­riä koh­den. Pris­mo­jen huuh­te­lu­ve­teen voi li­sä­tä as­ti­an­pe­su­ko­neen huuh­te­lu­ai­net­ta. Se te­kee pris­mois­ta en­tis­tä kirk­kaam­pia.

Kristallikruunun pinttyneen likaiset prismat pestään yksitellen laimeassa pesuvedessä.

Run­gon voi pes­tä sa­mal­la mie­dol­la pe­su­ai­neel­la kuin pris­mat, mut­ta polt­to­kul­lat­tua run­koa ei kan­na­ta pes­tä it­se. Kul­lat­tu pin­ta on niin ohut ja herk­kä, et­tä se vau­ri­oi­tuu hel­pos­ti. Kul­lat­tua pin­taa ei saa kos­kaan pyyh­kiä kos­te­al­la tai kar­he­al­la ma­te­ri­aa­lil­la, ku­ten pe­su­sie­nel­lä tai kiil­lot­taa ai­neel­la, jos­sa on hi­o­via
ai­ne­o­sia. Polt­to­kul­la­tut kruu­nut kan­nat­taa an­taa am­mat­ti­lai­sen kun­nos­tet­ta­vik­si.

Ju­tun te­ke­mi­ses­sä on käy­tet­ty seu­raa­via läh­tei­tä:

Kon­ser­voin­ti­kil­ta, Sor­vaa­jan­ka­tu 9 A, Hel­sin­ki, kon­ser­voin­ti­kil­ta.fi

Puu­tiik­ki, Koi­vu­mä­en­tie 8, Hel­sin­ki, puu­tiik­ki.fi

Timo Mus­ta­mä­ki, Jär­vi­tie 18, Por­voo, ti­mo­mus­ta­mä­ki.fi

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Al­ku­pe­räi­nen teks­ti on jul­kais­tu An­tiik­ki & De­sig­nis­sa 3/2022.