Artikkeli
Vintagemuoti on taiteilija Heta Kuchkalle rakas harrastus. Kuvauksemme kunniaksi hän vaihtoi rennon sortsiasunsa eleganttiin cocktailleninkiin.

Vintagemuoti on taiteilija Heta Kuchkalle rakas harrastus. Kuvauksemme kunniaksi hän vaihtoi rennon sortsiasunsa eleganttiin cocktailleninkiin.

Mir­va Sauk­ko­la ku­vat Fa­bi­an Björk

Entisajan löydöt hurmaavat taiteilijan siirto­la­puu­tar­hassa

Taiteilija Heta Kuchka ammentaa värienergiaa äitinsä siirto­la­puu­tarhan kukkaloistosta. Vintagelöydöillä sisustettu mökki puutarhan keskellä palvelee perheen kesäkeitaana.

Heta Kuchka on kansainvälisesti tunnettu videotaideteoksistaan. Siirtolapuutarhamökillä hän kuitenkin tarttuu perinteisesti luonnoslehtiöön ja lyijykynään.

Heta Kuchka on kansainvälisesti tunnettu videotaideteoksistaan. Siirtolapuutarhamökillä hän kuitenkin tarttuu perinteisesti luonnoslehtiöön ja lyijykynään.

Ka­run verk­ko­ai­dan ta­ka­na avau­tuu pa­ra­tii­si. Vuon­na 1948 Hel­sin­gis­sä pe­rus­tet­tuun Pa­ki­lan siir­to­la­puu­tar­haan mah­tuu maan suu­rim­pa­na la­jin­sa edus­ta­ja­na yli 300 mök­kiä, jois­sa kus­sa­kin puu­haa in­no­kas vi­her­peu­ka­lo it­sel­leen omi­nai­seen ta­paan. Tääl­lä si­jait­see puu­tar­ha, joka kuu­luu ku­va­tai­tei­li­ja Heta Kuch­kan äi­dil­le, ku­va­tai­de­ken­tän vai­kut­ta­ja­na tun­ne­tul­le Tui­ja Kuch­kal­le.

– Enem­män on enem­män toi­mii mei­dän mot­to­nam­me, mitä puu­tar­han­hoi­toon tu­lee. Ha­lu­an tä­män ole­van kuin sa­tu­puu­tar­ha, jos­sa kuk­kia on kaik­ki­al­la, Heta Kuch­ka nau­rah­taa.


Pör­ri­äi­siä ruu­sun tuok­sus­sa

Kupittaan Saven värikkäät astiat ihastuttavat Heta Kuchkaa. Niitä käytetään erityistilanteissa.

Kupittaan Saven värikkäät astiat ihastuttavat Heta Kuchkaa. Niitä käytetään erityistilanteissa.

Ruu­su­pen­sais­ta ja ruuk­ku­la­ven­te­leis­ta kan­tau­tuu hie­nos­tu­neen vie­no aro­mi, joka saa puu­tar­han il­man tuok­su­maan par­fyy­mil­tä. Pör­ri­äis­ten su­ri­na maus­taa tun­nel­maa kuin taus­ta­mu­siik­ki­na. Ei ih­me, et­tä tai­tei­li­ja mie­lel­lään kel­lah­taa täs­sä ym­pä­ris­tös­sä riip­pu­mat­toon le­päi­le­mään ja miet­ti­mään uu­sia suun­ni­tel­mia. Hä­nen töi­tään on näh­ty niin Ny­ky­tai­teen mu­seo Ki­as­mas­sa, Mad­ri­din ar­vos­te­tuil­la AR­CO-tai­de­mes­suil­la kuin yk­si­tyis­näyt­te­lys­sä New Yor­kis­sa. Kan­sain­vä­lis­tä mai­net­ta var­sin­kin oi­val­ta­vil­la vi­de­o­te­ok­sil­laan niit­tä­nyt Heta Kuch­ka myös ha­keu­tuu omas­sa ee­de­nis­sään myös pe­rin­tei­sem­män il­mai­sun pa­riin.

– Olen ai­na piir­tä­nyt mö­kil­lä pal­jon. Puu­tar­ha tar­jo­aa ai­hei­ta pi­tää pii­rus­tus­tai­toa yl­lä.


Vin­ta­gel­la si­sus­tet­tu mök­ki

On ai­ka as­tua si­säl­le it­se mök­kiin. Ai­van ku­ten puu­tar­has­sa, myös si­sä­ti­lois­sa vä­ri­lois­to kut­kut­taa nä­kö­her­moa.

– Ke­rään Ku­pit­taan Sa­ven as­ti­oi­ta ja nau­tim­me niis­tä il­ta­teet tär­kei­nä het­ki­nä, tai­tei­li­ja esit­te­lee rak­kai­ta, sa­teen­kaa­ren eri vä­reis­sä heh­ku­via kup­pe­ja ja lau­ta­sia.

Vintagepeilit, vanhat huonekalut ja puutarhasta poimitut kukat viimeistelevät mökin sisustuksen.

Vintagepeilit, vanhat huonekalut ja puutarhasta poimitut kukat viimeistelevät mökin sisustuksen.

Ne on ka­tet­tu Ma­ri­me­kon vin­ta­ge­lii­nan pääl­le.

– Äi­ti­ni oli ai­koi­naan töis­sä Ma­ri­me­kol­la. Niis­tä ajois­ta on jää­nyt muis­tok­si mo­nia Ma­ri­me­kon lii­no­ja, joil­la nyt pi­ris­täm­me mö­kin si­sus­tus­ta.

Vintagemuoti ihastuttaa! Siksi vanhan ajan keimailevista bikineistä on sukeutunut seinäkoriste.

Vintagemuoti ihastuttaa! Siksi vanhan ajan keimailevista bikineistä on sukeutunut seinäkoriste.

Sei­näl­le vä­riä tuo­vat myös klas­sik­ko­maa­lauk­sis­ta, ku­ten Jean-Fran­çois Mil­let’n Täh­kän­poi­mi­jois­ta ja Il­ta­kel­lois­ta to­teu­te­tut ka­na­va­työt. Nii­tä Tui­ja Kuch­ka on ke­rän­nyt vuo­sien ajan kirp­pu­to­reil­ta. Muu­ten­kin mök­ki on si­sus­tet­tu ko­ko­naan vin­ta­ge­ta­va­roil­la. Niil­lä kai­kil­la on ta­ri­nan­sa, sil­lä ne ovat ke­rään­ty­neet tän­ne vuo­si­kym­men­ten mit­taan.


En­ti­sa­jan ele­gans­sia

Heta Kuch­kal­la on eri­tyi­nen suh­de vin­ta­geen, ­sil­lä­ hän on ke­rän­nyt eten­kin van­haa muo­tia jo ­pit­kään. Se nä­kyy tääl­lä mö­kil­lä­kin, jos­sa esi­mer­kik­si ­1950-lu­vun kei­mai­le­vat bi­ki­nit ovat pääs­seet per­soo­nal­li­sek­si sei­nä­ko­ris­teek­si.

Hellehattujen kokoelmaa säilytetään vanhojen lasipurkkien päällä. Siitä kukin vieras voi lainata hatun suojaksi paahteelta.

Hellehattujen kokoelmaa säilytetään vanhojen lasipurkkien päällä. Siitä kukin vieras voi lainata hatun suojaksi paahteelta.

– Eri­tyi­sen hy­viä löy­tö­jä olen teh­nyt isä­ni Tho­mas Kuch­kan ko­ti­maas­ta Yh­dys­val­lois­ta. Siel­lä on tar­jol­la muo­din ohel­la upei­ta pu­ku­ko­ru­ja, Heta Kutch­ka ke­hai­see ame­rik­ka­lais­ta tar­jon­taa ja esit­te­lee mi­nul­le use­am­man pa­rin hur­maa­via kor­va­ko­ru­ja.

Toi­saal­ta Suo­mes­sa­kin on osat­tu ele­gans­sin al­keet men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä.

– Os­tin taan­noin tyy­lik­kään le­nin­gin, jon­ka edel­li­sek­si omis­ta­jak­si myy­jä tie­si rou­van ni­mel­tä El­len Hus­so. Tä­män mies Rei­jo Hus­so oli Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan joh­ta­ja, tai­tei­li­ja ker­too.

Pie­nen lap­sen äi­ti­nä Heta Kuch­ka har­vem­min käyt­tää vin­ta­ge­löy­tö­jään ar­jes­sa, sil­lä enem­män ne kuu­lu­vat eri­tyis­ti­lai­suuk­siin. Juh­liin hän son­nus­tau­tuu liki ai­na vin­ta­geen. Nyt kui­ten­kin saam­me suos­tu­tel­tua hä­net pu­keu­tu­maan ku­vauk­sia var­ten ele­gant­tei­hin le­nin­kei­hin, joi­ta har­vem­min puu­tar­ha­pals­tal­la tu­li­si käy­tet­tyä.

Riippumatto on rakas rentoutumispaikka, jossa Heta Kuchka mielellään lukee tai luonnostelee piirroksia.

Riippumatto on rakas rentoutumispaikka, jossa Heta Kuchka mielellään lukee tai luonnostelee piirroksia.

Tai­tei­li­ja is­tah­taa rot­tin­ki­tuo­liin la­si­ve­ran­nal­le ja kaa­taa me­hua si­roon pik­ku la­siin.

– Täs­tä so­pi­si naut­tia pi­kem­min­kin li­köö­riä, mut­ta vie­lä ei ole sen ai­ka. Al­ku­ke­sä on omis­tet­tu ku­kil­le, kun taas lop­pu­ke­säs­tä hyö­ty­kas­vit suo­vat sa­to­aan, jois­ta saa­daan niin juo­mia kuin ma­kei­ta herk­ku­ja­kin, Heta Kuch­ka sum­maa.

Jut­tu on ly­hen­net­ty. Se on alun pe­rin jul­kais­tu An­tiik­ki & De­si­nin nu­me­ros­sa 6/2022.

Pala ee­de­niä jo­kai­sel­le

Suo­men en­sim­mäi­nen siir­to­la­puu­tar­ha ko­ho­si vuon­na 1916 Tam­pe­reen Ha­tan­pää­hän. Kak­si vuot­ta myö­hem­min Hel­sin­kiin pe­rus­tet­tiin Rus­ke­a­suon siir­to­la­puu­tar­ha.


Mal­li siir­to­la­puu­tar­hoi­hin saa­tiin Sak­sas­ta, jon­ne oli pe­rus­tet­tu la­jin­sa en­sim­mäi­nen edus­ta­ja Leip­zi­giin jo vuon­na 1869. Ide­a­na oli, et­tä myös kau­pun­ki­lai­set sai­vat naut­tia vil­je­le­mi­sen rie­mus­ta ja rait­tiis­ta il­mas­ta.


Suo­mes­sa siir­to­la­puu­tar­ho­jen mää­rä kas­voi huo­mat­ta­vas­ti var­sin­kin ­1940-lu­vul­la, jol­loin nii­den sa­dol­la täy­den­net­tiin ruo­ka­pöy­dän an­tia. Ny­ky­ään siir­to­la­puu­tar­ho­ja
on Suo­mes­sa kuu­ti­sen­kym­men­tä ja ne tar­jo­a­vat mah­dol­li­suu­den eten­kin ren­tou­tu­mi­seen sekä vir­kis­täy­ty­mi­seen.

SUOSITTELEMME MYÖS NÄITÄ