Pei­li lie­nee 1700-lu­vul­ta. Se on kak­si­o­sai­nen, toi­nen puo­lis­ko on al­ku­pe­räi­nen. Kip­saus ja kul­taus ovat osit­tain kär­si­neet il­mei­ses­ti kos­teu­des­ta. Kan­nat­taa­ko pei­liä kor­ja­ta?

Hie­no pei­li on myö­häis­kus­ta­vi­lai­nen ja ku­vas­ta pää­tel­len to­den­nä­köi­ses­ti tuk­hol­ma­lais­ta työ­tä 1790-lu­vul­ta. Myö­häis­kus­ta­vi­lai­se­na ai­ka­na pei­lien ke­hyk­set sai­vat sel­ke­än ark­ki­teh­to­ni­sen il­meen. Ot­sa- ja ala­lis­taan si­joi­tet­tiin usein la­sin al­le pa­pe­ril­le maa­lat­tu an­tiik­ki­ai­hei­nen gu­as­si­työ, täs­sä hen­get­tä­ret sep­pe­löi­vät Apol­lon lyy­raa. Ke­hys­lis­taa ko­ris­taa veis­tet­ty hel­mi­sau­va ja ot­sa­lis­taa ham­mas­lis­ta. Pei­li­la­sit oli­vat kak­si­o­sai­sia eri­lais­ten ylel­li­syys­ve­ro- ja tul­li­a­se­tus­ten vuok­si. Myös kul­la­tuil­la huo­ne­ka­luil­la oli ylel­li­syys­ve­ro. Kan­nat­taa kat­soa pei­lin taak­se, kos­ka tä­män tyyp­pi­set pei­lit voi­vat ol­la sig­nee­rat­tu­ja ja hal­li­lei­mat­tu­ja (hal­li­lei­ma oli kaup­paa var­ten tar­koi­tet­tu laa­dun tar­kis­tus­lei­ma, sii­nä voi nä­kyä myös vuo­si­lei­ma). Mi­kä­li ot­sa­lis­tan pääl­lä on ta­pin rei­kä tai kak­si, ko­ris­tee­na on ol­lut veis­tet­ty ru­set­ti. Esi­ne on niin hie­no, et­tä se tu­lee kor­jaut­taa kou­lu­tuk­sen saa­neel­la kon­ser­vaat­to­ril­la. (Kari-Paa­vo Kok­ki)Pei­lin va­kuu­tu­sar­vo on 2 000 e (Veli-Jor­ma Juu­se­la, An­tiik­ki Mai­ni ja Veli)