Ma­ri­ta Wal­ldé­nin herk­kä veis­tos

Ko­din pe­rin­tö­nä mi­nul­la on tyt­tö­pat­sas, jos­sa on sig­nee­raus Wal­l­den ja vuo­si­lu­ku -45. Mitä voi­si löy­tyä tie­toa tai­tei­li­jas­ta, ja mikä on veis­tok­sen hin­ta-ar­vio?

Tä­män vie­hät­tä­vän veis­tok­sen te­ki­jä on Ma­ri­ta Wal­ldén (1896–1981), joka on jää­nyt ai­ka tun­te­mat­to­mak­si tai­tei­li­jak­si. Hä­nes­tä on sa­not­tu, et­tä hän on ”teh­nyt pää­a­si­as­sa pie­niä pys­ty­ku­via, joi­den sävy ko­ris­teel­li­sen siro ja nai­sel­li­nen”. Mää­ri­tel­mä so­pii eri­tyi­sen hy­vin tä­hän veis­tok­seen. Vii­pu­ris­sa syn­ty­nyt Wal­ldén kävi Suo­men Tai­deyh­dis­tyk­sen pii­rus­tus­kou­lun Hel­sin­gis­sä. En­sim­mäis­tä ker­taa hä­nen te­ok­si­aan oli esil­lä Suo­men Tai­deyh­dis­tyk­sen ke­vät­näyt­te­lys­sä 1917. Wal­ldén osal­lis­tui mo­niin yh­teis­näyt­te­lyi­hin 1930-lu­vul­la ja sai te­ok­sis­taan myön­tei­siä ar­vi­oi­ta. Sa­mal­la vuo­si­kym­me­nel­lä tyy­li muut­tui ai­kai­sem­paa klas­si­sem­mak­si. Wal­ldé­nin ura nou­si, kun Ast­ra-leh­ti esit­te­li hä­net lu­paa­va­na tai­tei­li­ja­na. So­tien jäl­keen ter­ra­kot­ta vaih­tui kip­siin, ja joi­ta­kin prons­si­va­lu­ja­kin hän to­teut­ti. 1940-luku oli Wal­ldé­nin kyp­sin­tä ai­kaa, mis­tä tämä pie­ni veis­tos on hyvä esi­merk­ki. Va­kuu­tu­sar­vo 250 e. (Ant­ti Kai­ja­lai­nen, An­tiik­ki & De­sign 4/2018)