Re­lie­fi ker­too 1920- ja 1930-lu­ku­jen klas­sis­min ihan­teis­ta

Mi­nul­le on ajau­tu­nut vuo­si­kym­me­niä sit­ten kip­si­työ (kork. 59 cm), jos­ta ha­lu­ai­sin tie­toa. Te­ki­jä on Iwar Jo­hans­son. Mikä voi­si ol­la te­ok­sen ar­vo?

Kul­lat­tu kip­si­re­lie­fi on hyvä esi­merk­ki 1920–30-lu­ku­jen klas­sis­mis­ta. Te­ki­jä Ivar Johns­son (1885–1970) kuu­luu Carl Mil­le­sin ohel­la 1900-lu­vun alun tär­keim­piin ruot­sa­lai­siin ku­van­veis­tä­jiin. Ai­he vuo­del­ta 1931, Or­feus ja lyy­ra, on an­tii­kin ju­mal­ta­rus­tos­ta. Tyy­li seu­raa klas­sis­ta kreik­ka­lais­ta ku­van­veis­toa, jota tai­tei­li­ja tut­ki opis­ke­lu­ai­ka­naan Tuk­hol­man Ku­nin­kaal­li­ses­sa tai­de­a­ka­te­mi­as­sa ja Ita­li­an Tos­ca­nas­sa. Myös muo­toi­li­ja­na tun­net­tu Johns­son kuu­lui De Tolv (Kak­si­tois­ta) -ni­mi­seen mo­der­nien tai­tei­li­joi­den ryh­mään. Hän teki yh­teis­työ­tä usei­den ark­ki­teh­tien kans­sa, muun mu­as­sa Gun­nar Asp­lun­din piir­tä­mis­tä ra­ken­nuk­sis­ta löy­tyy hä­nen te­ok­si­aan. Si­sus­ta­jien suo­sik­ke­ja ovat Näf­verq­var­nin val­mis­ta­mat va­lu­rau­tau­ur­nat, joi­den ko­ris­te­lu on Johns­so­nin kä­si­a­laa. Tai­tei­li­jan jul­ki­sia te­ok­sia on pel­käs­tään Ruot­sis­sa yli sata, mut­ta par­hai­ten hä­neen voi tu­tus­tua De­ge­ber­gas­sa Skå­nes­sa. Siel­lä si­jait­see Johns­so­nin omin kä­sin ra­ken­ta­ma atel­jee vuo­del­ta 1909. Vaik­ka re­lie­fi on hie­no, kip­si­se­nä sen va­kuu­tu­sar­vo ei ole kor­ke­am­pi kuin 300–400 e. (Tui­ja Pel­to­maa, An­tiik­ki & De­sign 3/2018)